1 / 72

410055P Kasvatustieteen peruskurssi 3 ov

410055P Kasvatustieteen peruskurssi 3 ov. LO-, AO- ja KT-koulutuksen opiskelijoille sl. 2004 Anneli Lauriala ja Esa Pikkarainen. Tavoitteet. Perehtyä kasvatustieteen taustaan, peruskäsitteistöön ja pääsuuntauksiin sekä kasvatusalan käytännön tehtäviin. Sisältö. kasvatustieteen luonnehdintaa

juana
Download Presentation

410055P Kasvatustieteen peruskurssi 3 ov

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. 410055P Kasvatustieteen peruskurssi 3 ov LO-, AO- ja KT-koulutuksen opiskelijoille sl. 2004 Anneli Lauriala ja Esa Pikkarainen Anneli Lauriala

  2. Tavoitteet • Perehtyä kasvatustieteen taustaan, peruskäsitteistöön ja pääsuuntauksiin sekä kasvatusalan käytännön tehtäviin Anneli Lauriala

  3. Sisältö • kasvatustieteen luonnehdintaa • historia, pääsuuntaukset ja osa-alueet • kasvatustieteen peruskäsitteitä: kasvu, kasvatus, sivistys, sivistyksellisyys, sosialisaatio, pedagoginen toiminta, opetus • suuntautuminen kasvatusalan käytännön tehtäviin • ammatillisen kasvun ja kehityksen perusteet Anneli Lauriala

  4. Toteutus • luentoja ja muuta kontaktiopetusta 24 t (kv-koulutuksessa lisäksi pienryhmätyöskentelyä 12 t) • kurssikirjallisuus: Siljander, P. 2003. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Anneli Lauriala

  5. Arviointi Tentti: 24.9 klo 14-16, sali L 4 • uusinta 5 11 ja 10.12 yleisenä tenttipäivänä, tulee ilmoittautua viikkoa ennen (torstaihin mennessä) • Siljanderin teos + luennot • 4 kysymystä, vastattava kolmeen • hyväksytty (väh. 2-) /hylätty • oman ammatillisen portfolion aloittaminen • luentoteemoihin liittyvää omien kasvatus- ja koulukokemusten, kasvatusajattelun ja –toiminnan sekä ammatillisen kehittymisen, tavoitteiden ja identiteetin tarkastelua Anneli Lauriala

  6. Portfoliosta • Kasvun ja oppimisen portfolio • tavoitteena ammatillisen ja persoonallisen kasvun tukeminen ja edistäminen • reflektion ja pohdinnan kautta kehitytään tietämisessä, taitamisessa, osaamisessa ja ammatillisessa oppimisessa • reflektio on koettujen ja tapahtuneiden asioiden persoonallista tarkastelua • liittyy perusteltu ja tietoinen tapa toimia • näkyy myös oppijan tulevien kasvu- ja oppimishaasteiden tavoittelu • oppimisen ’omistajuus’ siirtyy opiskelijalle itselleen Anneli Lauriala

  7. antaa syvempää ymmärrystä omaan oppimiseen • antaa mahdollisuuden reflektoida kasvua ja oppimista sekä muutosta läpi koulutusohjelman ja ammattiuran • keskeistä kasvun ja oppimisen ’paljastaminen’ itselle • liittyy itsenäisen ajattelun kehittäminen; oma-aloitteisuus ja ongelmia tunnistava asennoituminen keskeistä • apuna kysymykset: • kuten mitä aiempia kokemuksia, tunteita. Kysymyksiä jne käsitellyt asiat nostivat mieleeni • mitä opin, mitä haluaisin oppia ja mitä aion tehdä Anneli Lauriala

  8. Kasvatustieteen peruskurssi:Anneli Laurialan osuus 2.9 ja 9.-10.9 • HUOM. luennot ovat teknisesti viimeistelemättä ja osin sisällöllisesti vielä muotoutumassa, mutta auttanevat sinua luentojen seuraamisessa, yritä löytää sinua koskettavia asioita, mitä et ymmärrä jne, kysy ja kommentoi • 2.9 Kasvatustoiminnan ja kasvatuksen tutkimuksen tarkastelua • 9.9 edellinen jatkuu • Kasvatustieteen eri osa-alueet, didaktiikka; opetuksen ja oppimisen tarkastelua • Pedagogiikka ja pedagoginen tahdikkuus /eri tiedostona • 10.9 Ammatillinen kehittyminen (tämä osuus nettiin torstaina/perjantaina) Anneli Lauriala

  9. 1. Kasvatuksen maailma:keskeisiä lähtökohtia ja käsitteitä • inhimillinen kasvu ja sen edistäminen • kasvatuksen merkitys (ajassamme) • Edellyttää mm.: • kasvun prinsiippien ja eri puolten ymmärtämistä • kasvatustoiminnan (erityis)luonteen ymmärtämistä • kasvun ja kasvatuksen kontekstuaalisuuden ymmärtämistä • kasvattajan asiantuntemuksen, tietoisuuden ja itsetiedostuksen kehittymistä Anneli Lauriala

  10. Inhimillinen kasvu • Kasvulle on tyypillistä: • hitaus, vaatii aikaa • kehitysvaiheiden seuraanto • monitasoisuus: fyysis-biologinen, sielullis-henkinen (tiedollinen, emotionaalinen, eettinen) Anneli Lauriala

  11. inhimilliselle kasvulle ominaista • riippuvuus ympäristöstä • perustuu yksilön ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen • kasvun ’aiheet’ voivat toteutua vain suotuisassa ympäristössä kasvava tulee (voi tulla) tietoiseksi kasvutapahtumasta, sen tarkoituksista ja ehdoista • lähiympäristö – yhteiskunta – globaali ympäristö • kielellinen ympäristö • eettis-emotionaalinen ympäristö • sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö Anneli Lauriala

  12. Inhimilliselle kasvulle ominaista • Tarkoituksellisuus, intentionaalisuus: • jonkin kaikille ihmisille yhteisen lajiolemuksen toteutuminen • kullekin yksilölle ominaisten yksilöllisten piirteiden toteutuminen • - ihmiseksi tulemista, persoonaksi tulemista Anneli Lauriala

  13. Ihmiskäsitys ja ihmisen olemus • Ihmiskäsityksen komponentit Rauhalan mukaan: • Ihminen on rationaalinen, tutkiva ja selittävä olento • Ihminen on eettisiin ratkaisuihin sidottu olento • Ihminen on tiedostava, itsetajuinen olento • Ihminen on suhteissa elävä olento Ihminen kokonaisuutena tulisi olla sekä kasvatuksen että tutkimuksen lähtökohta Anneli Lauriala

  14. Ihmisen olemuksesta • Itsetíetoisuus • ihminen on ainoa olento, joka voi asettua itsensä yläpuolelle ja olla tietoinen oman toimintansa perusteista • Autenttinen ja epäautenttinen oleminen • Tietoinen ja vastuullinen eläminen– epäitsenäinen ja anonyymi eläminen; vrt. Koulu, nuorten omat kulttuurit, vastakulttuurit • Ihmisen olemusta ei voida ymmärtää ilman hänen sosiaalista todellisuutta • Yhteiskunnalliset suhteet, jotka myös kuuluvat ihmisen vaikutuspiiriin; eivät ole annettuja, ihmisen ’yläpuolella’ olevia, voimme vaikuttaa niihin • Ihmisen tekemä ja ihmisen tekevä maailma Anneli Lauriala

  15. Kasvatustoiminnan määrittelyä • Tietoista, tarkoituksellista, intentionaalista • Pyrkimys hyvään, kasvatin parhaaksi viisauteen,’tosi’ ihmiseksi tulemiseen; arvot, normit, jotka ajallisesti, hsitoriallisesti ja kultuurisesti vaihtelevia • Perustuu kasvatin ja kasvattajan väliseen vuorovaikutukseen Anneli Lauriala

  16. Kasvatuksen määrittely jatkuu • Kasvatusvirikkeiden tietoista tuottamista (Wilenius) • Käytännöllistä toimintaa, käytännöllinen päättely • Päämäärätieto • Tilannetieto • Menetelmätieto Ovat jatkuvasssa vuorovaikutuksessa, mm. tavoitteet ja toiminta muuntuvat kasvattajan tilanteesta tekemien havaintojen ja niiden tulkinnan pohjalta • Luovaa toimintaa, välitön todellisuuden tajuaminen • Tieteellinen ja taiteellinen komponentti mukana • Pyrkii kasvatin parhaaseen, Ks. pedagoginen tahdikkuus Anneli Lauriala

  17. Kasvattaja/kasvatti-suhde • Vastavuoroisuus, kommunikaatio; subjekti/subjekti-suhde • Tasavertainen kommunikaatio? • Yksityiset ja yhteiset merkitykset (intersubjektiivisuus, jaettu arkitodellisuus, toimintaa ohjaavat ’säännöt’) • Kasvattajalle tärkeää: • Kuunteluherkkyyden kasvattaminen • Todellinen kuunteleminen • Kuuntelemalla oppiminen (Suoranta, 1999) • Autenttisuus, välittäminen • Hope, care and commitment • Valta, vastuu ja vapaus – dilemma; Anneli Lauriala

  18. 2. Kasvatuksen tutkiminen • Tutkimuksen kohteena: • kasvu, kasvatus, opetus, koulutus • Hirsjärvi: kasvatustieteen keskeinen tutkimuskohde on ihminen, ihmisen toiminta • Sekä kasvatuksessa että sen tutkimuksessa tulisi olla lähtökohtana ihmiskäsitys ja sen eri komponentit Anneli Lauriala

  19. Kasvatustiede tieteiden jaottelussa -Edustaa ihmistieteitä, sekä humanistinen että yhteiskuntatiede - Sosiaalitiede - Soveltava tiede, (myös perustutkimusta tarvitaan; vrt. Deskriptiivinen kasvatustiede) - Kasvatus- ja koulutusalaa ohjaava tieteenala Anneli Lauriala

  20. Kasvatustieteen autonomia? • Millä perusteilla kasvatustiedettä voidaan pitää itsenäisenä tieteenalana? • autonomia suhteessa lähitieteisiin • metodit pitkälti samoja kuin muissa ihmistieteissä • kohde; omansa – kasvatusilmiö, kasvatustapahtuma • autonomia suhteessa poliittisiin ja taloudellisiin tekijöihin • autonomia suhteessa trendeihin, poliittisiin intresseihin, rahoittajiin jne (pohdi mitkä tämän ajan trendejä, mikä vaikutus kasvatukseen, opettajan toimintaan?) • kansainväliset paineet, liikkuvuus, kilpailu resursseista Anneli Lauriala

  21. Kysymyksiä kasvatustieteilijöille • Mitä kasvatustietelijät ovat? • Mitä kasvatustieteilijät voivat tehdä? • Mitä kasvatustieteilijöiden tulisi tehdä? • ”Kasvatustieteilijä on merkittävällä tavalla luomassa jotakin jota ei vielä ole” (Hilpelä) • Jokainen kasvatustieteilijä joutuu omallakohdallaan ratkaisemaan suhteensa aikansa kriittisiin kysymyksiin Anneli Lauriala

  22. Kasvatustieteen historiaa • Kasvatus inhimillisenä käytäntönä yhtä vanha kuin ihmiskunta • Aluksi pedagogiikka, kasvatusoppi • syntyi kun kasvattaja alkoi pohtia miten hänen tulisi vaikuttaa kasvatettavaan (sanaparret; ’kasvatusteoria’) • vaistonvaraisesta lapsen hoitamisesta tuli tarkoitusperäinen toiminto kun kasvatuksellinen ajattelu irtaantui välittömästä käytännöstä Anneli Lauriala

  23. kasvatusta alettiin tarkastella yleisellä, periaatteellisella tasolla Kreikassa • Kasvatus kohosi teoreettiselle tasolle (ant. Kreikassa Platon) • Platonin Valtio: ideaalis-normatiivinen näkemys kasvatuksesta; kasvatus taidetta, suuntaa kohti ”hyvän” ideaa, kehittää kasvatin kykyä erottaa tosi epätodesta, hyvä pahasta, sisälsi yhteiskunnallisen utopian • kasvatustiede aluksi lähinnä kasvatusfilosofiaa; spekulointia, teoretisointia, normatiivista Anneli Lauriala

  24. Kasvatustieteen itsenäistyminen ja kehitys • 1700- 1800-luvun taitteessa, valistuksen aika; usko tietoon, järkeen ja tieteeseen • Koulutusoptimismi; kasvatus ja koulutus palvelemaan yhteiskunnallista edistymistä • Herbart; systemaattinen kasvatuksen tutkimus • kasvatustieteen autonomia; oma kohde, kasvatus • käytännöllinen filosofia ja psykologia perustana • pedagoginen traditio -hermeneuttinen pedagogiikka • empiirinen kasvatustiede • erilaisia suuntauksia Anneli Lauriala

  25. 1900-luvun alku: kokeellinen kasvatustiede • vaikutteita kokeellisesta psykologiasta (Wundt) • kokeellinen eli eksperimentaalinen • Meumannin kokeellisen kasvatustieteen laitos Hampurisssa • kokeellista psykologiaa sovellettuna lapseen ja kasvavaan (Hollo) • kokemusperäinen reaalitiede - tutkimuskohde kasvatustodellisuus, kasvatuksen ’tosiasia’ • tavoitteena löytää ratkaisuja käytännön kasvatus- ja opetustyön ongelmiin ja koulun kehittämiseen • ei tavoita kasvatuksen kokonaisuutta, ei pysty siksi luomaan kasvatuksen teoriaa (Hollo) • atomisoivaa, ei tavoita kasvatustapahtuman ja sielunelämän varsinaista olemusta (Hollo) Anneli Lauriala

  26. 1900-luvun alkupuoli: deskriptiivinen pedagogiikka • eroaa kokeellisesta pedagogiikasta • kasvatustodellisuuden kuvaaminen sellaisen kuin se on, vapaana teoriasta ja ennakkokäsityksistä • välittömät, puhtaat havainnot, tosiasiatutkimusta • tutkijan omien kokemusten, uskomusten jne sulkeistaminen • pohjautuu Husserlin fenomenologiaan • tavoitteena löytää ilmiön olemus, olennaiset peruspiirteet - esim. empiiriset luokkahuonetutkimukset, meillä mm. Matti Koskenniemi Anneli Lauriala

  27. Kasvatusoppi meillä 1900-luvun alkupuoli • Esim. Soininen,Hollo, Salomaa • Hollo: Kasvatuksen teoria • kuvaileva pedagogiikka • kuvailee kaikkia kasvatuksen piiriin kuuluvia ilmiöitä • selittää kasvatuksellisen elämän ilmiöitä kausaalisten selitysperusteiden pohjalta • kasvatustiede- tutkii ihmisten keskinäistä suhtautumista, heidän välillään tapahtuvaa vaikutusta; mitä ihmisistä suhteissaan toisiinsa tulee • kasvatusoppi ja teoria ei voi olla puhtaasti tiedettä, koska silloin syrjäytyy se mikä on kaikkein olennaisinta Anneli Lauriala

  28. Empiiris-analyyttinen kasvatustiede • kasvatusopista kasvatustieteeksi 1960-luvulla, päämäärät ja tavoitteet jäivät tutkimuksen ulkopuolelle • paradigmamuutos – positivismi • empiiriset havainnot ja looginen päättely, induktiivinen, yksityisistä havainnoista yleistyksiin • teoria, käsitteiden määrittely lähtökohtana • hypoteesien asettaminen • kasvatustodellisuutta tutkittiin kapea-alaisesti, keskityttiin ulkoiseen, havaittavaan • keskeistä (tutkittavia käsitteitä edustavien) mittareiden laadinta (kyselylomakkeet, testit, tarkkailulomakkeet, vrt. edellä ’puhtaat’ havainnot) Anneli Lauriala

  29. Kasvatustiede ja tiedon intressit • Habermasin esittämät 3 tiedon intressiä • tekninen (liittyy empiiris-analyyttiseen tutkimukseen) • pyrkimyksenä kasvatustoiminnan hallitseminen; ennustaminen ja kontrolli, tutkittavien objektivointi • tieto välineenä, menetelmien kehittäminen • praktinen (tulkinnallinen, hermeneuttinen tutkimus) • tavoitteena kasvatustodellisuuden ymmärtäminen, merkitysten selvittäminen, esim.opettaja-oppilasvuorovaikutuksen syvempi ymmärtäminen, toimijan tietoiseksi tekeminen • Emansipatorinen (kriittinen tutkimus) • vapauttava, auttaa tiedostamaan esim. opettajan työn yhteiskunnallista sidonnaisuutta, kouluelämän lainalaisuuksia • tieteen tehtävä ei vain kuvata, vaan myös muuttaa Anneli Lauriala

  30. Kasvatustiede ja hyöty • tutkimus: tieteellisyyden kriteerit • mm. totuus, informatiivisuus, perusteltavuus, yksinkertaisuus, selitysvoima • tieteen sisäinen hyöty: • tutkimusten tuotosten informaatioarvo tieteellisen toiminnan ja tutkijoiden kannalta, sisäänlämpiävyys?, anti muille tieteille • tieteen ulkoinen hyöty: • tutkimuksen merkitys muun kuin tieteellisen toiminnan kannalta: ongelmana mm. konkreetti hyöty lyhyellä aikavälillä • onko sisäinen hyöty ulkoisen edellytys; kyse myös perustutkimuksen asemasta Anneli Lauriala

  31. jatkuu • kasvatustiede altis ulk. hyötyodotuksille- soveltava tiede tai suunnittelutiede (vrt. deskriptiivinen tiede) • mitä kasvatustieteeltä odotetaan riippuu sen historiasta, asemasta yhteiskunnassa, suhteesta muihin tieteisiin ja kasvatukseen jne • Esim. mitä hallinnon edustajat, opettajat ja kasvattajat odottavat kasvatustieteeltä • kasvatustieteen yhteiskunnalliset funktiot, kytkennät tiede- ja korkeakoulupoliittisiin ratkaisuihin Anneli Lauriala

  32. Erilaiset kasvatustiedekäsitykset • suunnittelutiede • deskriptiivinen sosiaalitiede • kriittinen yhteiskuntatiede • pedagoginen toimintatiede • poliittinen vaikuttamistiede (Niiniluoto, 1983) Anneli Lauriala

  33. Kasvatustieteen tehtävät • kasvatuksen (koulutuksen, opetuksen ja oppimisen) tutkiminen pyrkimyksenä entistä totuudellisempi tieto • kasvatusilmiöiden kuvaaminen (deskriptiivinen tiede) • kasvatukseen vaikuttaminen, tukeminen ja ohjaaminen (normatiivinen tiede?) Anneli Lauriala

  34. Kasvatustieteen tehtävät ihmistieteiden tehtävien valossa Tiede on sosiaalinen instituutio, joka pyrkii ohjaamaan käytäntöä (Nurmi, K. 1981) • analysoiva, systematisoiva ja kriittinen tehtävä: kasvatuksen teoreettisten perusteiden selvittäminen • empiirinen tehtävä: kasvatustodellisuuden tutkiminen • julkistava tehtävä: tuloksista tiedottaminen • uusintamistehtävä: työvoiman kouluttaminen (Kasvatustieteessä kysymys enemmästä: ihmisen uusintumisesta; kasvatuksella tärkeä osuus ihmislajin muotoutumisessa – kyse ihmislajin itsekonstituutiosta) Anneli Lauriala

  35. Kasvatustiede ja päätöksenteko • kasvatustieteen tehtävänä on palvella kasvatuskäytännön ongelmien ratkaisemista • teorioiden merkitys: tulisi auttaa ymmärtämään paremmin kasvatuksen ilmiöitä • miten kasvatustiede voi toimia päätöksenteon tukena • perustelut käytännön ratkaisuille (esim. koulunkäynnin aloittamisikä, opetusryhmien koostumus, menetelmät jne) • kasvatusjärjestelmien kritisointi (esim. oppikirjasidonnaisuus, isot kouluyksiköt?) • päätöksentekijöiden valistaminen (kertoa esim.mitä seuraamuksia eri vaihtoehdoilla, ratkaisuilla todennäköisesti on) • kasvatuskeskustelun edistäminen (tiedotusvälineet, nostaa esille ajankohtaisia kasvatusaiheita ja valottaa niitä tutkimustiedon pohjalta; vrt. uskomukset – tieto) Anneli Lauriala

  36. Pohdintatehtävä • Mihin kasvatustiedettä mielestäsi tarvitaan? • onko kasvatustieteestä hyötyä/ mihin tietoa käytetään/tulisi/ ei saisi käyttää? • Millaisia käsityksiä itselläsi on kasvatustieteestä? • Mitä odotat kasvatustieteen opiskelulta? Anneli Lauriala

  37. Kasvatustieteen suuntauksettai paradigmat Positivismi Meillä 1960-luvulla Esikuva luonnontieteissä; kausalismi – syy-seuraussuhteiden etsintä, lainomaisuuksien tunnistaminen Nomoteettiset lait • Arvovapaus, päämäärät ja tavoitteet tutkimuksen ulkopuolelle • Tietoisuus, intentionaalisuus sivuutettiin • Mitattavuus, behaviorismi, kasvatusilmiön osittaminen, kapea-alaista tutkimusta • kritiikki: se mitä pystytään eksaktisti mittamaan ei ehkä kasvatuksen ja kasvun kannalta olennaisinta • Keskityttiin kasvatusmenetelmien kehittämiseen; tehokkuus • Tutkija-tutkittava suhde etäinen, tutkittava objektina • Usko objektiivisen tiedon saavuttamiseen; tutkimuksen väittämät vastaavat todellisuutta, ovat ’totta’ Anneli Lauriala

  38. Tieteelliselle tiedolle asetettavat vaatimukset (positivististisessa tutkimustraditiossa) • Perusteltavuus • väitteet on todistettava, yleispätevät perustelut • Julkinen perusteltavuus, kommunikoitavuus • Yleispätevyys • Tiede etsii lakeja, konstanttia ja pysyvää, invariansseja, säännönmukaisuuksia • Tavoitteena, ihanteena teoria, nomoteettiset lait Anneli Lauriala

  39. Arvovapaus, objektiivisuus • Ero arvojen ja tosiasioiden välillä • Pyrkimys kvalitatiivisen korvaamiseen kvantitatiivisella, mitattavuus • Looginen atomismi; johtaa pirstoutumiseen (luonto, persoonallisuus), • kritiikki: kasvatustodellisuuden ja persoonallisuuden tutkiminen edellyttää niiden luonteen, eheyden huomioimista Anneli Lauriala

  40. Menetelmien kehittäminen • Induktio, deduktio • Kojeellisuus (Ahlman) • Pyrkimys järjestelmään, ilmiöt syy-seuraussuhteeseen, yksityistapausten luokittaminen Anneli Lauriala

  41. 1970-luvun murros; fenomenologisen ja hermeneuttiset lähestymistavat • Syntyi kritiikkinä positivistiselle traditiolle (meillä mm. Wilenius, Päivänsalo), vauhditti kasvatuskäytännön paineet sekä kansainvälinen kehitys • ‘Laadullisen’ tutkimuksen eri suuntaukset: • Tavoitteena kasvatusilmiöiden syvempi ymmärtäminen, tulkinta • Parempi yhteys ja ‘apu’ kasvatuskäytännölle • Tutkittavista subjekteja, tutkittavan oma‘ääni’, kuuluviin Anneli Lauriala

  42. Esim. fenomenologinen tutkimus: tutkittavien autenttiset kokemukset • Idiograafinen tutkimus • Yksittäisten tapausten tutkiminen, esim. elämäkertatutkimus, tapaustutkimus • Olennaista tietoisuuden sisältöjen, merkitysten tutkiminen • Esim. tulkinnallinen etnografia; kuvataan esim. koulun arkielämää ja miten eri osapuolet sen kokevat, mitä merkityksiä he tapahtumille, rutiineille jne antavat • Opettajien ajattelun tutkimus; opettajien persoonalliset käsitykset, uskomukset, praktiset teoriat Anneli Lauriala

  43. Kriittinen kasvatustiede • Kriittis-normatiivinen tiede • tutkimuksen ja tieteen yhteiskuntasidonnaisuus • perustana käsitys ihmisen olemuksesta; • Normatiivisuus ja tulevaisuuteen painottuminen • ylittää ja arvioi kriittisesti vallitsevaa käytäntöä ja siihen kietoutuneita tapoja käsitteellistää, ymmärtää ilmiöt • esim. brasilialaisen Paolo Freiren ’sorrettujen pedagogiikka’ • edellyttää tiedostamista, sis. kriittisen kyvyn tehdä valintoja ja muuttaa todellisuutta; toimintatutkimus (Carr ja Kemmis) Anneli Lauriala

  44. Kriittinen pedagogiikka • esim. Giroux & McLaren. 2001, Kriittinen pedagogiikka • keskeistä opettajien yhteiskuntakriittisyys, oppilaiden rohkaiseminen kriittisyyteen • kyseenalaistaa vallitsevia järjestelmiä, niiden rakenteita ja toimintatapoja: esim. kenen merkityksiä koulussa opetetaan, kuka hallitsee opetsutilanteessa, kenellä on oikeus puhua, kenen ehdoilla identiteettejä rakennetaan? • vrt. koulun kritiikki  koulun uudistaminen, miksi vaikeaa? • oppimistehtävä: • kuvaile jokin oma alistamiskokemus koulusta • kuvaile jokin koulussa ilmennyt, kokemasi epäkohta tai ongelma, jonka haluaisit muuttaa Anneli Lauriala

  45. Futurologis-historiallinen perspektiivi • Ihmisen mahdollisuudet – heijastetaan tulevaisuuteen - päämäärät, ideaalit, kasvatustavoitteet • Kasvatus tulevaisuuden perspektiivistä; esim. Rooman klubi: Oppimisen vallankumous • filosofi Skolimowski Anneli Lauriala

  46. 3. Kasvatustieteen osa-alueet • Kasvatusfilosofia • Kasvatuspsykologia • Didaktiikka • Kasvatussosiologia • Kasvatuksen historia • Vertaileva kasvatustiede Anneli Lauriala

  47. Kasvatusfilosofia - vanhin tapa tarkastella kasvatusta; spekulatiivinen filosofiaan pohjautuva kasvatustiede • 1950-, 60- ja 70-luvuilla empiirinen kasvatustiede syrjäytti kasvatusilmiöiden filosofisen tarkastelun (positivismi) • Kasvatus, pedagogiikka kytkeytyy elämänkatsomuskysymyksiin, vaikea irrottaa filosofiasta, erityisesti arvofilosofiasta, etiikasta Anneli Lauriala

  48. Kasvatusfilosofian luokittelu • Spekulatiivinen kasvatusfilosofia; yleiskuvan luominen kasvatuksen maailman ilmiöistä • Normatiivinen kasvatusfilosofia; kasvatusprosessia ohjaavien päämäärien, tavoitteiden ja normien muotoilu • Kriittinen (tai analyyttis-kriittinen) kasvatusfilosofia: käsiteanalyysia; esim. lapsikeskeinen kasvatus; (vrt. käsitteiden epäselvyys ja monimerkityksisyys) Anneli Lauriala

  49. Harva: kasvatusfilosofian kysymyksenasettelu 1) Miten ja missä määrin kasvatus on mahdollista? (kasvatin vapaus/vastuullisuus?) Esim. Pirjo Nuutinen: Lapsi subjektina 2) Miksi kasvattaja kasvattaa? (ihmisarvo toteutuu kasvatuksen myötä) esim. Veli-Matti Värri: Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään 3) Onko kasvatus velvollisuus? (oikeus kasvatukseen edellyttää velvollisuutta,YK:n ihmisoikeuksien julistus, oppivelvollisuuslaki) Anneli Lauriala

  50. Wilenius: tarve kasvatusfilosofian uuteen tulemiseen (1970-luku) • Tieteen ja käytännön tarpeiden taholta; koettu empiirisen kasvatustieteen rajoitukset (kokonaisnäkemys); ks. positivismi • Koulujärjestelmän (yhteiskunnan ja globaalit) muutosprosessit; muutoksen hallitsemiseksi tarvitaan kasvatusilmiön teoreettista, käsitteellistä hallintaa Anneli Lauriala

More Related