Yleisen kielitieteen peruskurssi

Yleisen kielitieteen peruskurssi Cyk 110 Sl 06 Laury Luento 10

Viime kerralla • Syntaktiset funktiot • Rakenteellisesti: • Subjekti on S-noodin välittömästi dominoima NP • Objekti on VP-noodin välittömästi dominoima NP • Mutta tarvitaan myös semanttisia, morfologisia ja sanajärjestykseen liittyviä seikkoja • Esim. suomen kielessä • subjektin sija on nominatiivi • objektin sija on akkusatiivi tai partitiivi • Tämä vaihtelu ei kuvattavissa rakenteellisesti

Kaikissa lausetyypeissä ei subjektin ja objektin kategoria yksiselitteinen • Syntaktisten funktioiden kuvaus eri kielissä • Semanttiset roolit • Miten ne ryhmittyvät • Esim. ergatiivi- vs. akkusatiivikielet • Valenssi • Verbien paikkaisuus • Adpositioiden ja nominien paikkaisuus

Transformaatiot • Kysymyslauseiden muodostaminen • Polaariset (yes/no) kysymykset • Hakukysymykset (wh-questions) • Sivulauseiden muodostaminen • relatiivilauseet • COMP-noodi • Soveltuu myös komplementtilauseen kuvaamiseen

Kongruenssi • Tilanne, jossa jonkun elementin muotopiirre määrää jonkun toisen elementin muotopiirteen (kuten vokaaliharmonia, mutta tässä ei äänteen vaan lauseen/lausekkeen osan) • Esim. sukukongruenssi • une dame très vielle • un monsieur très vieux • Elle est fatiguée/ il est fatigué • Erittäin yleinen piirre, lisää koherenssia, redundanssia • Kongruenssin laukaisevia piirteitä mm. definiittisyys, luku, sija, possessiivisuus, persoona (verbeissä)

Persoonakongruenssi • (minä) nukun - jos katsotaan 1. persoonan subjektin aiheuttamaksi (verbi taipuu subjektin persoonan mukaan), on subjekti katsottava myöhemmin kadonneeksi (pro-drop) • Voidaan kuitenkin analysoida myös persoonan tunnukseksi

Vrt. ranska, jossa käänteinen tapaus j’aime tu aimes il aime • verbien persoonapäätteet näkyvät vain kirjoituksessa nykyranskassa; persoonapronominit (puheessa kliittejä) analysoitu myös taivutukseksi, jolloin eivät kongruenssia, vaan persoonan tunnuksia

Rektio • Dependenssi • Hallitseva kategoria (pääsana) aiheuttaa dependentiltä (määritteeltä) tiettyä taivutusmuotoa tai muuta rakenteellista ominaisuutta • esim. verbit • ajattelen sinua • puhun sinusta • voi aiheuttaa merkityseroja • try to do this ’yritä’ • try doing this ’kokeile’ • adpositiot • äidin kanssa • ilman äitiä

myös merkityseroja • ympäri Helsinkiä • Helsingin ympäri

Syntaktinen typologia • Perussanajärjestys • subjektin, objektin ja verbin keskenäinen järjestys • neutraali • yleisin • ei mahdollista määritellä kaikista kielistä Yleisimmät: SOV, SVO, VSO Mikä näille on yhteistä? SOV (turkki) Hasan œkyz-y al-dɨ H. härkä-ACC osti Hasan osti härän

SVO (suomi; tilastollisesti tavallisin, vaikka muutkin käypiä) Maikki osti uuden auton VSO (kymri, Wales) lladdodd y ddraig y dyn tappoi Det lohikäärme Det mies Lohikäärme tappoi miehen Epätavallisia: VOS, OVS, OSV VOS (malagassi, Madagaskar) Nahita ny mpianatra ny vehivavy näki Det opiskelija Det nainen Nainen näki opiskelijan

Kaikki tunnetut OVS ja OSV –kielet ovat eteläamerikkalaisia OVS (hixkaryana, Amazonas) Kana janɨmno bɨrjekomo kala pyydysti poika Poika pyydysti kalan OSV (apuriña, Brasilia) anana nota apa Ananas minä hakea Haen ananaksen

Tilastoja maailman kielten sanajärjestyksestä

Miten muiden konstituenttien järjestys korreloi perussanajärjestyksen kanssa (VSO vs. SOV) • Adpositiot Verbialkuisissa kielissä prepositiot ovat yleisempiä iiri (sekä esim. berberi, heprea, maori, maasai, kymri) chonaic mé mo mháthair näki 1SG 1SGPOSS äiti Näin äitini sa teach PREP talo talossa

Verbiloppuisissa kielissä postpositiot ovat yleisimpiä guugu yimithirr (sekä esim. baski, hindi, japani, korea, turkki): gudaa-ngun yarrga dyindaj koira-ERG poika puri Koira puri poikaa yuwaal nganh ranta POSTP rannasta

PP edeltää yleensä verbiä verbiloppuisissa kielissä, kun taas verbialkuisissa kielissä se seuraa verbiä japani: gakusei-ga hon-o yonda opiskelija-SUB kirja-OBJ lukea opiskelija lukee kirjaa Taroo-ga [nitiyoobi ni] tsuita T-SUB sunnuntai PPOS saapua Taroo saapui sunnuntaina

Jotkut piirteet soveltuvat myös SVO (VO) kieliin kuten englanti: I like candy George left [on Sunday]

Omistusrakenne: verbialkuisissa kielissä omistaja seuraa omistettua, verbiloppuisissa kielissä omistaja edeltää omistettua: tonga (VSO) ko e tuongaʔane [ʔo vaka] Det sisko GEN V. Vakan sisko japani (SOV, kuten ed. PP-esimerkistä näkyy): [Taroo no] hon T. GEN kirja Taroon kirja

Ranska (SVO): Pierre aime Marie P. rakastaa M. Pierre rakastaa Marieta la maison de Marie DET talo GEN M. Marien talo Kuitenkin englannissa (myös SVO) Mary’s lamb The book of John - Korrelaatiot näkyvät parhaiten verbialkuisissa ja verbiloppuisissa kielissä

Relatiivilause: verbialkuisissa kielissä relatiivilauseet seuraavat pääsanaansa, verbiloppuisissa kielissä ne tulevat ennen pääsanaa tonga: ko e tohi [naʔe faʔu ʔe hina] Det kirja PST kirjoittaa SUBJ H. Kirja jonka Hina kirjoitti japani: [hiroo ga kaita] hon H. SUBJ kirjoittaa kirja kirja jonka Hiro kirjoitti (Hiron kirjoittama kirja)

Verbialkuisissa kielissä määritteet tulevat pääsanan jälkeen, verbiloppuisissa määritteet edeltävät pääsanaa V-alkuiset kielet (esim. tonga) V-loppuiset kielet (esim. japani) Pääsana – määrite Määrite – pääsana Verbi – objekti objekti – verbi Prepositio – NP NP-prepositio Verbi – PP PP-verbi omistettu - omistaja omistaja - omistettu Pääsana – relatiivilause relatiivilause - pääsana

Verbialkuiset kielet ovat oikealle haarovia, ja verbiloppuiset vasemmalle haarovia (right-branching vs. left-branching; head first vs. head last) VP VP V NP NP V Det N Det N

Relatiivistamishierarkia • Mahdolliset relatiivilausetyypit muodostavat implikationaalisen hierarkian ihmiskielissä relatiivistetun NP:n suhteen englannissa voidaan relatiivistaa: the person [who came in] SUBJEKTI the person [whom you met] OBJEKTI the person [that I gave the book to] EPÄS. OBJ. the person [that I got the book from] OBLIIKVI the person [whose book I read] OMISTAJA

Relatiivihierarkia SUBJ OBJ EPÄS.OBJ OBL OMIST Esimerkkikieli + - - - - malagassi + + - - - kinyaruanda + + + - - baski + + + + - katalaani + + + + + englanti Toisin sanoen, ihmiskielissä voidaan relatiivistaa: Subjekti > Objekti > Epäsuora objekti > Obliikvi > Omistaja

Lisää typologiaa • Fonologinen typologia Vokaalisysteemit Tavallisin on viiden vokaalin systeemi – esim. havaiji i u e o a

Pariisin ranska i ü u e øə o ɛ œ a ɔ Lisäksi nasaaliset (siniset) = 15

Yleisin vokaalifoneemi on /a/, joka melkein kaikissa maailman kielissä: /i/ ja /u/ ovat melkein yhtä yleisiä. • Etuvokaalit ovat yleensä laveita, ja takavokaalit pyöreitä • Väljät vokaalit ovat kuitenkin harvoin pyöreitä • Jos kielessä on kontrastoivia nasaalivokaaleita, niin siinä on myös kontrastoivia oraalivokaaleita (mutta ei toisinpäin)

Konsonantit • Jos kielessä on soinnillisia obstruentteja, niin siinä on myös soinnittomia obstruentteja, mutta ei toisin päin. (esim. ainu, jossa on seuraavat obstruentit: /p t k ʧ s/ • Useimmissa kielissä on /p t k/ ja kaikissa tunnetuissa on ainakin yksi näistä. Jos joku näistä puuttuu, kielessä on yleensä frikatiivi paikassa, josta puuttuu vastaava klusiili. • Tavallisin frikatiivi on /s/. • Jos kielessä on frikatiiveja, siinä on aina myös klusiileja • Sonorantit ovat yleensä soinnillisia, soinnittomat ovat harvinaisi. Jos niitä on, kielessä on aina myös soinnillisia sonorantteja. • Melkein kaikissa kielissä on ainakin yksi nasaali (useimmiten /n/), ja ainakin yksi likvida

Tavutyypit • Tunnusmerkittömimmät tavutyypit ovat CV ja V • Kaikissa kielissä on näitä tavuja, ja lapset oppivat ne ensin • Jos kielessä on tavunalkuisia konsonanttiyhdistelmiä, siinä on myös tavuja joissa on yksi konsonantti tai ei yhtään konsonanttia alussa • Jos kielessä on tavunloppuisia konsonanttiyhdistelmiä, niin siinä on myös tavuja, joissa on yksi konsonantti tai ei yhtään konsonanttia lopussa

Morfologia • Johdokset ovat taivutusmorfeemeja yleisempiä • Jos kielessä on taivutusta, siinä on aina myös johdoksia • Johtimet ovat lähempänä sanavartaloa kuin taivutusmorfeemit • Jos kielessä on vain suffikseja, siinä on vain postpositioita

Kotitehtävät • Palautettava tiistaina • Sisäkkäin upotus Oletetaan kaksi sääntöä NP  (Det) N (PP) PP  P NP NP Det N PP P NP Det N PP P NP N The book with the pictures in color

Yleisen kielitieteen peruskurssi