Tieteellisen tiedon luonne ja tieteen tehtävät

1. Mari Murtonen Tieteellisen tiedon luonne ja tieteen tehtävät

2. Tieteen tehtävät / tavoitteet • Mitä tavoitteita (kasvatus) tieteellä voi olla tiedon suhteen? • Mitä eri tieteenalat yrittävät saada tietää? • Millaista tietoa eri menetelmillä saadaan/tavoitellaan?

3. Tieteellisen tiedon luonne • Mitä voimme ihmisinä tietää? • millä menetelmillä tavoittelemme tietoa? - Porinaa 2 min.

4. Mitä voimme tietää? • Voimmeko saada tietoa maailmasta? - Jos voimme, niin miten ja millaista tietoa? Jaetaan ensin kysymys osiin: 1) mikä on se maailma, josta haluamme tietoa =ontologinen eli maailman olemusta koskeva kysymys 2) voimmeko me saada tietoa =epistemologinen eli tietoteoreettinen kysymys

5. 1) Ontologiset näkemykset Filosofiassa on perinteisesti kaksi kantaa siihen, millainen maailma on • Idealismin mukaan kaikki on henkistä (Platon) • Materialismin mukaan todellisuus on aineellinen (Aristoteles) (Realismi: todellisuus on olemassa riippumatta tietoisuudestamme, naiivin realismin mukaan todellisuus on sellainen, millaisena sen sen havaitsemme) (+ Emergentti materialismi, eli ”henki” on peräisin ”aineesta”, mutta irtauduttuaan on itsenäinen – tämä on nykyisin yleinen käsitys, monenlaisia variaatioita.)

6. 2) Epistemologiset näkemykset Myös epistemologiassa on kaksi perinteistä äärikantaa: • Empirismi: tiedon lähde on aistihavainto • Rationalismi: tiedon lähde on inhimillinen järki (vrt. edellä idealismi  tieto rajoittuu tietoisuuden omiin sisältöihin) • Sosiokulttuuriset (kulttuurihistorialliset) teoriat: tieto sosiaalisesti ja historiallisesti konstruoitua; tärkeässä asemassa kieli, merkkijärjestelmät, työkalut (Vygotsky) • Embodiment (G. Lakoff): Tieto on ymmärrystä.

7. Totuus? • Mikä on totta?

8. Mistä tietää, että tieto on totta? Platon: “Tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus” Teoriat totuudesta: • Totuuden vastaavuus- eli korrespondenssiteoria: väite tai uskomus on tosi, kun se vastaa todellisuutta. --> Mitä on vastaavuus? • Totuuden koherenssiteoria: väite on totta, kun se on yhteensopiva muiden väitteiden kanssa. --> Mitä jos kaikki väitteet ovat väärässä? • Pragmatistinen totuusteoria: totuus on toimivuutta • Embodiment (Lakoff): Totuus on ymmärrystä. Meillä voi olla yhteistä tietoa, koska olemme samoin rakentuneita ja koska “tietohistoriamme” on yhteisesti rakennettu ja ymmärretty.

9. Hengen ja materian kiista • Descartes (1600-luku) erotti mielen ja maailman /sielun ja ruumiin = karteesiolainen dualismi • Kun mieli erotettiin maailmasta, syntyi ongelma siitä, miten voimme hypätä tuon kuilun yli. • Monia teorioita; yksi hauskimmista on Homunculus, joka asuu aivoissamme ja tulkkaa meille maailmasta tulevaa tietoa. • Embodiment liittää mielen ja materian takaisin yhteen. Maailma on meille se, mitä pystymme ymmärtämään. Siksi se ei ole erillinen ymmärryksestämme.

10. Yhteenveto tietämisestä • Käsityksemme maailman olemuksesta ja siitä, miten saamme/muodostamme tietoa vaikuttaa siihen, minkälaista tietoa tavoittelemme. • Jos oletamme, että tieto on vain järjellä saavutettavaa, emme tutki havaintoamme, vaan pyrimme päättelemään totuuksia • Jos oletamme maailman olevan sellainen kuin havaitsemme, voimme tutkia havaintoa suoraan ja esim. yrittää “paljastaa” maailman totuuksia (esim. Aristoteleen maailmassa olevat kategoriat) • Jos oletamme havaintojärjestelmämme vaikuttavan tietoomme ja olevan itse asiassa ainoa keinomme toimia ympäristössämme, meidän pitää pohtia minkälaista tietoa tarvitsemme ja pystymme ymmärtämään --> ei pelkästään pragmatismia, koska ihmiselle on kiinnostavaa ymmärtää omaa ja muiden toimintaa, eli ympäristössämme toimimista

11. Mitä tavoitteita tieteillä voi olla? • I. Niiniluoto (Johdatus tieteenfilosofiaan, 1997): • Verismi: tieto itseisarvona - kontemplatiivisuus, eli tieto itsessään on arvokasta • Instrumentalismi: tieto välineenä muiden päämäärien saavuttamiseen • Informaatio tieteen päämääränä: todellisuutta koskeva informaatio; yhdistää pyrkimyksen totuuteen ja soveltamiskelpoisuuden. • Embodiment: Yhteisen tietämyksemme systemaattinen ja perusteltu kuvaus, joka auttaa ihmisyhteisömme toimintaa

12. Vertaa Niiniluodon kuvaamia tavoitteita Brewn tutkimustuloksiin: Angela Brew (2001) kysyi tutkijoilta mitä hekäsittivät tutkimuksella: • Palapelikäsitys: sarja irrallisia toimenpiteitä • Kerroskäsitys: Piilevien merkitysten paljastusta • Kaupankäyntikäsitys: julkaisujen, apurahojen ja sosiaalisten verkostojen peliä • Matkakäsitys: henkilökohtainen kasvu

13. Minkälaista tietoa kasvatustieteissä tavoitellaan? • Sovellettavaa tietoa? • Tietoa kasvatuksesta ja koulutuksesta tietämisen vuoksi? • Tutkimus kasvatustieteilijän henkilökohtaisen kasvun välineenä? • Tutkimustuloksia jotta kasvatustieteilijät saavat tutkimusrahoitusta tai gradun tehtyä ja maisterin todistuksen?

14. Minkälaista tietoa eri menetelmillä saadaan? • Kasvatustieteessä nykyisin pääasiassa empiirisiä eli havaintoihin perustuvia menetelmiä, mutta käsitteiden määrittelyyn ja teorian kehittelyyn käytetään joskus filosofista, järkeilyyn perustuvaa menetelmää. • Historiassa kasvatuksesta annettu rationalismiin perustuvia ohjeita, mm. Platon: lapset pitäisi kasvattaa erillisissä laitoksissa ja jakaa heidät pienenä ”ammatti” ryhmiin

15. Metodit ja tiedon ”edistyminen” • Käytettävissä olevat menetelmät liitoksissa aikakauteen: esim. tilastolliset menetelmät, neurotiede • Käsitys tieteen luonteesta: miten edistyy? • Kasautuu aiemman tiedon päälle? • Teoriat riippuvaisia yksittäisten tieteentekijöiden näkemyksistä? • Muu, mikä? – Pohdi

16. Tieteelliset vallankumoukset • Thomas Kuhn (1922-1996): kyseen-alaisti kumulatiivisesti edistyvän tieteen. • Kuhnin mukaan tiede muuttuu tieteellisten vallankumousten kautta. • Vallalla oleva paradigma (= tieteen periaatteiden ja menetelmien kokonaisuus) muuttuu “normaalitieteeksi” ja kun esim. ristiriitaisia tuloksia kerääntyy tarpeeksi, uusi paradigma syrjäyttää vanhan.