1 / 24

6.2 Mittaus ja kuvaus

6.2 Mittaus ja kuvaus. Menasce, luku 13 Jain, luvut 7, 8,10. Mittaustekniikat. Marssijärjestys (aina): hypoteesi => malli => koesuunnittelu => mittaus => analyysi (=> malli => koesuunnittelu => mittaus => …) Tiedon keruu mittarit rakennettu osaksi sovellusta

viet
Download Presentation

6.2 Mittaus ja kuvaus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. 6.2 Mittaus ja kuvaus Menasce, luku 13 Jain, luvut 7, 8,10

  2. Mittaustekniikat • Marssijärjestys (aina): hypoteesi => malli => koesuunnittelu => mittaus => analyysi (=> malli => koesuunnittelu => mittaus => …) • Tiedon keruu • mittarit rakennettu osaksi sovellusta • mittarit osana toteutusalustaa • mittarit osana käyttöjärjestelmää • ulkoiset ohjelmistomittarit • laitteistomittarit

  3. Mittaushetken valinta • Tapahtumamonitorointi • tapahtuman toteuttavassa koodissa • mittari helppo toteuttaa • mittariston ohjaus hankalampaa • lukuisia mittareita • ehtojärjestelmä: mittarien käynnistys/pysäytys • mittaustulosten tahdistus • mittauksen vaikutus suorituskykyyn! • Otantamonitorointi • ”ulkopuolinen” käynnistys • kerätään tilatieto • vaikutus suorituskykyyn ainakin säädeltävissä

  4. Ohjelmistomittarit • Tarkkuus vs yleisrasite vs havainnollisuus? • Viisasta rakentaa sovellukseen mukaan heti alunperin joustava mittaristo • mittaus helppo liittää ohjelman logiikkaan • mittaus voidaan kohdistaa ongelman lähteelle • Yleensä aina saatavilla: • laskutusjärjestelmän tiedonkeruu • välikerroksen lokitietojen keruu • Erikoismittareita kytkettävissä alustaan (esim. tietoliikenteen seuranta)

  5. Ajanmittauksen tarkkuus • Selvitä käyttöjärjestelmän kellon resoluutio (käyttäjän kannalta) • Eri koneiden kellot eivät yleensä ole riittävän hyvin synkronissa => mittaa aikaa yhdellä kellolla (tai tee kellontarkistus alussa ja lopussa) • Varo ”kertyvää epätarkkuutta” (kertymä vs pistehavainto)

  6. Mittausjakson pituus • Mittaa järjestelmää, kun se on ”stationäärisessä tilassa” • Jos tulossuure on likimain normaalisti jakautunut, koepituuden vaikutus tulosten tarkkuuteen on helposti arvioitavissa • tulosmuuttuja y: normaalijakautunut N(m,s) • otoskoko: n • otoskeskiarvo m: normaalijakautunut N(m, s/sqrt(n)) • otoskeskiarvon luottamusväli merkitsevyystasolla a m ± z1-a/2 s / sqrt(n), missä z1-a/2 on normaalijakauman prosenttipiste s on otoshajonta • päätä merkitsevyystaso; mittaa, kunnes ehto ok (tilastollisesti ei aivan puhdasoppista, mutta tyypillisesti suurin virhe syntyy jakauman vinoudesta)

  7. Tulosten kuvaaminen • Tavoite: tietoa päätöksentekoa varten • oleelliset erot selvästi näkyviin • epäoleelliset erot ”huomaamattomia” • Käytä • kuvia visualisointiin • taulukoita tarkkojen tietojen varastona • tekstiä selitykseen • Teksti on syytä visualisoida • Kuvat on syytä selittää

  8. Taulukko, vai …

  9. … histogramma

  10. Monta aikasarjaa

  11. Jakaumien vertailu: ”boxplot”

  12. Kolmiulotteiset käyrät

  13. Rinnakkaisuuden määrä: Ganttin kaavio

  14. Grafiikan suunnittelun ohjeita • Minimoi lukijan vaiva • oleellinen näkyy heti • ymmärretään oikein • Maksimoi informaatio • mitä kuvataan (daily cpu usage; cpu time in seconds) • Minimoi musteen käyttö • näytä metsä (älä vain puita) • Noudata yleisiä käytänteitä • x on selittäjä, y selitettävä • kasvusuunta on oikealle / ylös • Arvot alkavat usein nollatasosta

  15. Mikä käyrä mikin on?

  16. Onko tilanteilla eroa? Kaksi kuvaa samasta tilanteesta: availability = 1 - unavailability

  17. Kovin täytetty kuva … Eri asioita samassa kuvassa? Kyllä, jos halutaan kuvata esim. yhteisen taustamuuttujan vaikutusta, … mutta luettavuudesta pitäisi jäädä jotain jäljelle

  18. Skaalaamalla merkitystä

  19. Eron merkitys: luottamusvälit näkyviin

  20. Teknistä pientä huomioonotettavaa Muista seuraavat erot • kvalitatiivinen vs kvantitatiivinen muuttuja • diskreetti vs jatkuva muuttuja => älä tee faktorin diskreeteistä, kvalitatiivisista tasoista jatkuvaa muuttujaa • selittäjä vs selitettävä Sijoita vertailtavat suureet rinnakkain / allekkain Jos suhteelliset erot ovat tärkeitä, käytä logaritmista asteikkoa

  21. Wise men learn by other men’s mistakes, fools by their own • Onko hankkeella jokin tavoite (paitsi: olisi kiva tietää..) • Tutki, älä todista ennakkoluuloja • Systemaattinen lähestymistapa on työläs – epäsystemaattinen on kallis • Ymmärrätkö, mitä järjestelmässä oikein tapahtuu? • Miksi käytät tätä suorituskykymittaa? • Tämä kuorma oli helppo saada – entä edustavuus? • Miksi valitsit tämän tekniikan? • Ovatko oleelliset faktorit mukana?

  22. Wise men learn …. • Tuliko koesuunnittelu tehtyä – vai lähdettiinkö heti katsomaan, mitä siellä tapahtuu? • Mallituksen detaljitaso? (Joskus yksityiskohtainen malli on huonompi kuin karkea …) • Luovutatko raakadataa vai tuloksia? Osaatko selittää, miksi ne näyttävät siltä miltä näyttävät? • Mikä tarkkuus? Unohtuiko herkkyysanalyysi? • Kuka sanoi, ettei syötteissä voisi olla virheitä? • Poikkeavien havaintojen käsittely … • Onko maailma huomennakin tällainen?

  23. Wise men learn …. • Keskiarvo on helppo ymmärtää – myös väärin • Ilmiö vs analyysi vs tarvittu tarkkuus – monimutkaisuus ei ole hyve • Mikä on se informaatio, jonka tuloksista saa? • Tulosten myynti on sosiaalinen taito • Lopuksi: miten olikaan validiteetin kanssa?

  24. Työn iloa ja onnea matkaan!

More Related