1 / 33

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 16 M 9

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 16 M 9. 20.5.2014. Mikä on pankkikriisi?. Pankkikriisi on tilanne, jossa pankkien toiminta on niin tappiollista, että se uhkaa koko pankkisektorin toimintaa Kyky tuottaa rahoituspalveluita muulle yhteiskunnalle Vakavaraisuusrajoitteet

heller
Download Presentation

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 16 M 9

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 16M 9 20.5.2014 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  2. Mikä on pankkikriisi? • Pankkikriisi on tilanne, jossa pankkien toiminta on niin tappiollista, että se uhkaa koko pankkisektorin toimintaa • Kyky tuottaa rahoituspalveluita muulle yhteiskunnalle • Vakavaraisuusrajoitteet • Uskottavuus menee => talletuspako ja likviditeettikriisi (Diamond-Dyvig!) • Pankkikriisejä esiintyi runsaasti 1800-luvulla, 1930-luvulla ja jälleen 1980-luvulta alkaen • 1945-1980 olivat erittäin harvinaisia • Esim. Argentiinassa oli neljä pankkikriisiä 1980-2008 • Tappiollisuus aiheutuu yleensä luottotappioista – voi olla muitakin syitä • Skandinaaviset kriisit 1990-luvulla luottotappiokriisejä • Luottotappiot voivat tulla ulkomailta • Subprime-kriisin leviäminen Eurooppaan • Latinalaisen Amerikan velkakriisi 1980-luvun alussa • Kriisi on laaja: ei koske vain yhtä pankkia • Voi koskea vain jotain osaa pankkijärjestelmästä (S&L –kriisi Yhdysvalloissa 1980-luvulla) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  3. Pankkikriisit taloustieteissä • Oli pitkään ”alitutkittu” aihe? • Ennen v. 2007 Econlit-tietokannassa vain 162 artikkelia aikakausijulkaisuissa hakutermilla ”bankingcrisis”, nämäkin yleensä joissain vähemmän tunnetuissa lehdissä • Nämä julkaisut hyvin suurelta osin empiirisiä / kuvailevia tapaustutkimuksia tms, ei yleisiä teorioita • Ei vieläkään ole ortodoksista, teoreettista valtavirtanäkemystä pankkikriiseistä • Lähinnä tehtiin paneelidataestimointeja, joissa tutkittiin, mikä tilastollisesti ennustaa pankkikriisejä. • Suuri osa kirjallisuudesta menetelmällisesti tms. ”syrjässä” valtavirtataloustieteestä • Mahdoton käsitellä neoklassisen mikrotaloustieteen keinoin? • Suuri osa olemassa olevasta (tai ainakin suosiota saavuttaneesta) kirjallisuudesta sisältää olettamuksia irrationaalisuudesta tms • Usein kirjoittajia, jotka suhteettoman tunnettuja suuren yleisön parissa • Aiheella kysyntää? • Menetelmällinen epäortodoksisuus vähentää arvostusta akateemisten taloustieteilijöiden parissa? • Yritetty pukea vähemmän ortodoksisia malleja muotoon, joka olisi metodisesti lähellä valtavirtataloustiedettä • Eivät ole lyöneet kunnolla itseään lävitse • Pankkikriisit yleensä läheisessä yhteydessä makrotalouden tapahtumiin, mutta makrotaloudellisissa malleissa ei yleensä pankkisektoria toimijana • Harvoin myöskään kokonaistaloudellisissa simulaatiomalleissa • Nykyisissä DSGE-malleissa erittäin vähän rahoitukseen liittyviä muuttujia • Tilanne saattaa olla muuttumassa – makromalleihin tulossa ”rahoitusfriktioita” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  4. Kindleberger • Charles Kindleberger : Manias, Panics and Crashes, 1978 • Pankki- ja rahoitustoiminnan yleinen taipumus kriisiytyä ei ole kadonnut mihinkään • Aikanaan epämuodikas väite • Markkinat toimivat pääsääntöisesti hyvin, mutta eivät aina, kuplia ja romahduksia voi esiintyä • Kuvaileva analyysi menneisyyden rahoituskriiseistä • Ei tilastollisia estimointeja tai matemaattisia malleja • Historiallista induktiota, ei olettamuksista lähtevää teoretisointia • Rahoituskriiseillä vakiokaava • Odottamattomia hyviä uutisia => mania, joka kehittyy kuplaksi=> väistämätön romahdus K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  5. Kindleberger • Maaninen vaihe: • Kupla ruokkii itseään • Ei-sofistikoituneiden sijoittajien tulo mukaan kuplan loppuvaiheissa, usein houkuteltuina • Kannustaa yrityksiä laajentamaan velalla • Jatkuu jonkin aikaa => varoitukset romahduksesta alkavat vaikuttaa epäuskottavilta • Rationaalisten sijoittajien läsnäolo markkinoilla ei estä kuplan muodostumista • Liian harvoja, väärään aikaan liikkeellä tms • Pankkien luottoriskit kasvavat, vaikka sitä ei kunnolla havaita/ymmärretä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  6. Kindleberger • Paniikki- ja romahdusvaihe • Velkaantuminen kasvanut liian suureksi • Kupla ei enää jaksa ruokkia itse itseään => sen kasvu lakkaa => lasku alkaa • Varallisuushinnat (kiinteistöt, osakkeet ym) kääntyvät laskuun • Epäluulo, pessimismi… • Talletuspakojen taipumus tarttua! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  7. HymanMinsky • Julkaistiin 1977 muuten melko tuntemattomassa lehdessä ”Nebraska Journal of Economics and Business” • Minskyllä tosin muitakin kirjoituksia samasta aiheesta • Liian epäortodoksinen mihinkään valtavirtataloustieteen kärkijulkaisuun? • ”Rahoitusmarkkinoiden epävakauden hypoteesi” • Spekulatiivisia kuplia muodostuu rahoitusmarkkinoilla endogeenisesti • Hyvät ajat jatkuvat => kriisiä aletaan pitää mahdottomana => otetaan enemmän velkavipua ja riskiä => kriisi. Johtopäätös: hyvät ajat eivät voi jatkua pitkään. • Finanssi-innovaatioita kehitellään hyvinä aikoina • Normaali (hedge) rahoitus => Spekulatiivinen rahoitus (korot voidaan vielä maksaa tuotoilla) => Ponzi-rahoitus (velanhoito suunnitellaan tehtäväksi arvonnousuilla) • Kun kupla on jatkunut tarpeeksi pitkään, velallisten tulot eivät riitä enää korkoihinkaan, ja on saavutettu Ponzi-rahoituksen vaihe • Toiminta (kuviteltujen) tulevien pääomavoittojen varassa • ”Pyramidipeli” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  8. HymanMinsky • Spekulatiivinen euforia • Julkisen vallan melko tiukka sääntely välttämätöntä • ”Menestys ruokkii menestystä, joka ruokkii epäonnistumista” • ”Stablegrowth is inconsistentwith the manner in whichinvestment is determined in an economy in whichdebtfinancedownership of capital assetsexists” • Sääntely endogeenista: poliitikot ja virkakunta osa yhteiskuntaa • Kun noususuhdannetta pidetään pysyvänä olotilana, julkinen valtakin pitää sitä pysyvänä • Esim. Basel II ja Basel III: kun meni hyvin, löysättiin vakavaraisuusvaatimuksia Basel II:lla. Kriisissä niitä alettiin kiristää… • Talous ei selviydy romahdusvaiheesta ilman julkisen vallan politiikkaa • Finanssipolitiikka, rahapolitiikka • 1930-luvun lamassa ei kumpaakaan keinoa käytetty => lamasta tuli pitkä ja paha • Mutta: liian aktiivinen talouspolitiikkakin voi aiheuttaa ongelmia “A great stagflation is the outcome when government is big and the central bank intervenes forcefully. “ K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  9. Muuta pankkikriiseille tyypillistä • Arvopaperimarkkinoilta alkanut kriisi leviää pankkeihin • Velkadeflaatio • Inflaatio hidastuu ja muuttuu deflaatioksi => reaalikorot nousevat, velkojen hoito vaikeutuu • Varallisuushintojen heikkeneminen pahentaa tilannetta • Pankkien vakuuksien realisointi alentaa varallisuushintoja • Yhdysvalloissa talletuspakoaaltoja esiintyi säännöllisesti FDIC:n perustamiseen saakka • 1819, 1837, 1857, 1873, 1884, 1893, 1907, 1930-1933 • Kriisi alkaa usein hellittää kun ongelmapankit joko suljettu tai tervehdytetty • Luottamus palautuu; asymmetrinen informaatio siedettävissä mitoissa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  10. Laeven & Valencia • IMF 2008, tietokanta ja sen kuvaileva analyysi, johon ”täydennysosa” 2012 • 124 kriisiä eri puolilta maailmaa • Mukana myös valuutta- ja velkakriisejä • 1970-2007 • Aineisto kattaa kansallisia kriisejä • Ennen 2007 ei ollut monia tuoreita esimerkkejä kansainvälisistä • Samanaikainen useissa maissa ei ole kansainvälinen! • Tärkeä käsite: systeeminen kriisi • Ei lanseerattu L&V:ssä • Järjestelmän toimintaa uhkaava kriisi, laajempi kuin yhden pankin ongelmat • ”In a systemicbanking crisis, a country’s corporate and financial sectors experience a large number of defaults and financial institutions and corporations face great difficulties repaying contracts on time.” • Oli tavallisimmillaan 1990-luvun alussa ja puolivälissä. • V. 1995 alkoi 13 kriisiä • Esiintyvät usein yhdessä samanaikaisesti valuuttakriisin kanssa • Valuutan devalvoitumispaineet / devalvoituminen (Suomi!) • Etenkin kehitysmaat • Eivät kovin usein esiinny valtion velkakriisin kanssa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  11. Ennen kriisiä yleensä (L & V) • Makrotalouden epätasapainoja taustalla: • Vaihtotaseen alijäämä (keskim. 3,9 % BKT:stä) • Valtion budjettialijäämä (keskim. 2,1 %, ei muuten kovin paha…) • Suomella budjettiylijäämä 1980-luvun lopulla, samoin Islannilla 2006 • Korkea inflaatio (keskiarvo > 100 %!) • Muutama ääritapaus • Suomi n. 1990: vaihtotaseen alijäämä, ei pahaa inflaatiota, ei budjettialijäämää • Poikkeuksiakin löytyy: Aasian kriisi 1990-luvun lopulla: ei makrotaloudellisia tasapainottomuuksia taustalla • Valtion omistus pankkisektorissa ennen kriisiä voi olla ongelma • Poliittisista syistä myönnettyjä lainoja, joita ei liiketaloudellisin perustein olisi myönnetty? • Ennen kriisejä voimakkaan luotonkasvun vaihe? • Usein kuultu väite, mutta vain 30 % tapauksista! • Tavallisempi kehittyneiden maiden kriiseissä • Luotonkasvua usein edeltänyt rahoituksen liberalisoinnin vaihe • Pohjoismaat 1980-luvun puolivälissä • Velkojan kannalta ”heikko lainsäädäntö” • Velkojan oikeudet eivät erityisen korostuneita K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  12. Paneelidata-analyysit • Paneelidata = sekä useita havaintoyksiköitä (maita, yrityksiä) että useita ajankohtia • Logit- ja probit-malleja; selitettävä muuttuja =1, jos kriisi, 0 jos ei ole • Signaalimenetelmä; hälytin, jonka pitäisi antaa varoitus jos kriisi on tulossa. • Caprio & Klingebiel (1996) julkaisivat luettelon maailmassa esiintyneistä pankkikriiseistä, käynnisti oman tutkimushaaransa • Nykyään julkaistuna yli 100 artikkelia aiheesta • Luetteloa päivitetty ja täydennetty • Osa julkaisuista keskittynyt tiettyihin maaryhmiin (kehittyneet maat, Afrikka tms), osa ottanut mahdollisimman laajan joukon maita • Joissain analyyseissä ollut niin pitkä aineisto, että mukana kriisejä sekä 1800-luvulta että vuoden 1980 jälkeiseltä ajalta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  13. Paneelidata-analyysit • Tutkimus melko ”eksploratorista” • Ei kovin napakoita teorioita, joita testata, pikemminkin narratiivista ”jutustelua”… • Kolme parasta kriisin ennakkovaroitinta • Nopea luotonkasvu • Vaihtotaseen alijäämä • Varallisuushintakuplat, etenkin asuntojen hinnat Nämä kaikki esim. Suomessa ja Ruotsissa 1980-luvun lopulta sekä Irlannista, Espanjasta ja Yhdysvalloista ennen vuotta 2008. • Lisäksi mm. talletussuoja lisää (!) pankkikriisien todennäköisyyttä • Keskeinen ongelma 1: mahdolliset selittävät muuttujat voimakkaasti korreloituneita => vaikea erottaa vaikutuksia toisistaan. • Joissain tapauksissa ei ehkä mielekästä edes yrittää; jos pankkien velat = rahaa ja saatavat = antolainausta, voiko järkevää edes yrittää erottaa pankkien taseiden puolten vaikutuksia toisistaan? • Keskeinen ongelma 2: tulosten robustisuus usein heikko; melkein mikä tahansa usein testattu muuttuja ollut tilastollisesti pätevä ennakkoindikaattori joissain mutta ei kaikissa tutkimuksissa. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  14. Kriississä (L&V) • Talletuspaot tavallisia • 62 % tapauksista: jotain merkkejä talletuspaoista (ei välttämättä kaada pankkeja) • Keskim. maksimaalinen 11,2 % kuukausiromahdus talletuksissa, jos pako esiintyy • Usein vain sektorin sisäistä siirtymää turvallisina pidettyihin pankkeihin • Ongelmat usein pahimpia valtion omistamissa pankeissa • Mutta Suomi 1990-luvun alussa: Postipankki paremmassa kunnossa kuin moni muu • Kustannukset valtiolle keskim. 13,1% BKT:stä • Hyvin heikkoa näyttöä siitä, että ”roskapankkeihin” turvautuneet valtiot saisivat hiukan suuremman osan tuesta takaisin • Roskapankki = omaisuudenhoitoyhtiö, joka ostaa epävarmoja tase-eriä pankeilta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  15. Miksi julkinen valta hoitaa kriisejä? • Tärkein syy: massiiviset kansantaloudelliset vaikutukset • Huonot kokemukset, esim. USA 1930-luvulla • FederealReserveBoardin PJ Ben Bernanke kunnostautui 1930-luvun laman tutkijana => ymmärsi heti, kuinka vakava finanssikriisi voi olla => voimakkaita toimenpiteitä • Maksuvälineet = raha = pankkien velat (Monetarismi / Friedman & Schwartz) • Investointien rahoituksen kärsiminen (Bernanke 1983) • Pankkikriisi aiheuttaa keskimäärin tuotannon menetyksen, joka vastaa vajaata 20 % vuotuisesta BKT:stä (Hoggarth, Reis, Saporta; JBF 2002) • Grossman (Explorations in EconomicHistory 1993): Mallisimulaatioita, kalibroitu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Yhdysv. datalla • Pankkikonkurssit alentavat BKT:tä epälineaarisesti: kymmenen suurehkon pankin konkurssi supistaa BKT:tä 20 %. => Kun kriisi jo muodostunut, tulee halvemmaksi hoitaa sitä julkisin varoin kuin olla hoitamatta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  16. Mitä implisiittisistä takuista seuraa? • ”Too big to fail” • Yksittäinen pankki on niin suuri, että sen konkurssi olisi ongelma makrotaloudelle • Pankki voi tietoisesti käyttää hyväkseen: vuosina 1991-2004 Yhdysvalloissa pankkifuusioissa maksettiin 15,3 mrd $ preemioita fuusioissa siitä hyvästä, että onnistuttiin kasvamaan TBTF-kategoriaan => alemmat rahoituskustannukset implisiittisen valtiontakuun vuoksi (Brewer & Jagtiani, J Fin ServRec 2013) • ”Toomany to fail” (Acharya ja Yorulmazer J Fin Int 2007) • Niin monta pientä pankkia on yhtä aikaa vaikeuksissa, että niiden konkurssiaalto olisi ongelma makrotaloudelle • Säästöpankit Suomessa 1990-luvun alussa • Yhdysvaltojen S&L -kriisi • Pienille pankeille voi muodostua strateginen insentiivi ottaa samantapaisia riskejä => ajautuvat ongelmiin samanaikaisesti, jos ajautuvat • Jos pieni pankki olisi yksinään vaikeuksissa, julkista tukea ei (ehkä) saataisi • Bail-in • Pankin velkoja muutetaan pääomaksi • Keskeinen tavoite, että tämä olisi tulevaisuuden kriisinratkaisujärjestely EU:ssa. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  17. Kriisien hoito (L & V) • Pyrkimys palauttaa pankkisektorin toimintakyky • Hätärahoitus (71 % tapauksista) • Keskim. 28 % talletuskannasta • Usein ensimmäisenä käytetty keino • 1930-luvulla Suomessa ehkä tärkein keino • Valtion takaukset (29 % tapauksista) • Blankotakaukset voivat olla voimassa hyvin pitkään, keskim. 53 kuukautta • Tehokkaita palauttamaan tallettajien luottamus • Usein täydentävät jo olemassa olevia talletussuojajärjestelmiä • Toisinaan kattavat osan pankeista / talletuksista • Mm. Suomi, eduskunnan pankkitukiponsi 1993-1998 • Talletusten ”jäädytys” talletuspaon estämiseksi (12 % tapauksista) • Säädösten ”joustava” tulkinta tavallista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  18. Kriisien hoito (L & V) • Pankkien kansallistamiset tai sulkemiset (86 %) • Usein julkisen vallan järjestelemiä pankkifuusioita • Pankkien sulkeminen tilastollisessa yhteydessä korkeisiin julkiselle vallalle aiheutuneisiin kustannuksiin? • Syy ja seuraus? • Pankkien myynti ulkomaalaisille (51 %) • ”Roskapankkeja” (60 %) • Omaisuudenhoitoyhtiö • Uudelleenpääomitus • Tavallisimmin toteutuneet tappiot vähennetään osakepääomasta, minkä jälkeen lisäpääomitusta • Lainoja, jotka muuttuvat osakkeiksi, jos pankin vakavaraisuus laskee riittävän alas • Kulut valtiolle keskimäärin 6 % BKT:stä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  19. Tallettajat ja pankkikriisit (L&V) • Noin puolessa tapauksista ennen kriisiä oli eksplisiittinen talletussuojajärjestelmä • Tallettajille kuitenkin vain harvoin tappioita • Ei yhdessäkään kehittyneessä markkinatalousmaassa • Vain 13 tapausta kehitysmaista • Tallettajille tappioita aiheuttaneiden kriisien yhteydessä yleensä suurempia tuotannon menetyksiä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  20. ”Roskapankki” • Omaisuudenhoitoyhtiö, joka ostaa / johon siirretään omaisuutta pankeista • Etenkin ongelmaomaisuutta • Voi ostaa jopa ”oikeaan” hintaan, ei siis ylihintaan, mutta silti auttaa pankkia palaamaan normaaliin toimintaan. • Epävarmimmat erät => pankkiin liittyvä epävarmuus vähenee => luottamus palautuu • Ei välttämättä ”asymmetrinen informaatio”, voi olla kokonaan puuttuva informaatio • Luottamus toiminnan tärkeä (tärkein?) perusedellytys • Lisäksi vakavaraisuusvaatimus: ”Omien varojen oltava 8 % laskennallisista riskeistä” • Ongelmaomaisuuden myynti poistaa paljon laskennallisia riskejä vaikuttamatta (paljon) pääomiin => kohentaa laskennallista vakavaraisuutta • Vapauttaa pankin henkilöresursseja: konkurssisaamisten valvominen ei vie työaikaa => voidaan palata normaaliin toimintaan • Roskapankin alasajo voi olla hyvin hidasta • Ei syytä kiirehtiä? • Nopea realisointi kesken laskusuhdanteen ja pankkikriisin ei kannattavaa • Voi jäädä hyvinkin pysyväksi (Sponda) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  21. Pääomitus • Pääomituksen käyttö kriisinhoidossa liittyy tilanteisiin, joissa on eksplisiittiset vakavaraisuusvaatimukset • Nykyään siis (melkein) kaikkiin tilanteisiin • Ei vaatimusta => rahoituksen luokittelu ”pääomaksi” ei mielekästä; maksuvalmiuden uskottava takaaminen riittää • Osakkeet vs. ”pääomalainat” • Vanhojen osakkaiden kohtelu epäyhtenäistä • Suomi 1990-luvun alussa: jäivät osakkaiksi, valtio sijoitti vain ”pääomatodistuksia” • Norja hiukan aiemmin: vanhat pankkiosakkeet mitätöitiin • Ainakin näennäisesti tehokkaampaa kuin roskapankit: yhden euron sijoituksella luodaan pankille 12,5 euron edestä riskinottokykyä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  22. Pankkien velkojen takaaminen (Laeven & Valencia) • Yllättävän usein käytetty • Valtio takaa joko kaikkien kotimaisten pankkien kaikki velat, tai takaa joidenkin tiettyjen pankkien (Northern Rock), tai tietyntyyppiset velat (=talletukset), tai… • 42 tarkastellusta pankkikriisistä 14 tapauksessa • Suomi: Eduskunnan pankkitukiponsi 1993-1998 • 2007 alk. finanssikriisi: Irlanti, Islanti • Rajallisemmin: Saksa, Tanska • Japani 1997-2002 • Yleensä kaikille pankeille. • Jos vain joillekin, voi olla huonoa mainosta • Tavallisimmin kattanut sekä kotivaluutan että vieraan valuutan määräiset velat • Toisinaan rajatapauksia, esim. hallituksen epämääräinen lupaus ”taata tallettajien edut” tms; onko jokin takaus? • Diamond-Dybvig –mallissa tehokas lääke talletuspaon uhkaan • Periaatteessa voi helpottaa pankkien tilannetta valtavasti maksamatta valtiolle mitään • Siirtymä huonommasta parempaan Nash-tasapainoonDiamond-Dybvig –mallissa, valtion takaus pelkkä signaali • Viimeaikaisin kokemus: voi aiheuttaa valtion velkakriisin! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  23. Pankkien velkojen takaaminen (L&V) • Kotimaiset tahot tuntuvat luottavan valtion yleistakaukseen • Ulkomaiset velkojat eivät tunnu pitävän luotettavana • Ehkä vain helpompi vetäytyä markkinalta? • Pankit haluavat vähentää valuuttariskiään vetäytymällä ulkomaan valuutan määräisestä rahoituksesta? • Pankkien tarve rahoitustuelle kuitenkin usein vähenee takausilmoituksen jälkeen, mutta päinvastaisiakin esimerkkejä on • L&V: ”Aiemmat tutkimukset liioitelleet ”blankoshekin” kustannuksia valtiolle” • Mahdollinen syy harhaan: yleensä käytetty lähinnä pahimmissa kriiseissä • Mutta: kustannus valtiolle voi nousta suureksi, jos joko • Takauksen myöntävä valtiokin luottoriskiltään huono => lainanottokulut nousevat • Tai takaukseen liittyy tukirahoitus • Nyt havaittu: pankkisektori kansainvälistynyt; maan kokoon nähden suhteettoman suuri (Irlanti) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  24. Mikä saa kriisin kroonistumaan? • Huonoja kriisinhoitovälineitä ovat (Khan & Dewan; Appl Econ L 2013) • ”Regulatoryforbearance”; vakavaraisuutensa menettäneiden pankkien toiminnan jatkamisen salliminen, joka näyttää vain pitkittävän kriisiä • Japani 1990-luvulta alkaen? • Ei poista epäluottamusta • Jossain määrin: muu ”poikkeuslupien” myöntäminen • Paremmin toimivia: roskapankit, likviditeettituki K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  25. Muita keinoja • Fuusioita • Käytetty monissa pankkikriiseissä • Suomi 1930-luvulla (Maakuntain Pankki Kansallis-Osake-Pankkiin, Atlas-pankki Helsingin osakepankkiin…) • Suomi 1990-luvulla (Säästöpankit jaettiin, STS KOP:lle, joka puolestaan fuusioitiin SYP:hen) • Argentiina 1995 • Norja 1980-luvun lopulta alkaen • Yhdysvallat 2008 • Jos pankilla suuret tappiot nyt mutta myös kannattavaa toimintaa, voi olla järkevä ostos kilpailijalle • Tulevien vuosien voiton nykyarvo > tämänhetkinen velkojen ja varojen erotus => pitkän aikavälin kannattava investointi, vaikka pankki ei yksinään elinkelpoinen • Kansallistamisia • Norja: pankkiosakkeiden nollaus • USA 2008 (Fannie Mae / Fredie Mac) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  26. Vakavaraisuusvaatimukset epävakauttavat markkinoita? • ”Firesale” / Pakkomyynti Pankkien on myytävä arvopapereita laskennallisen vakavaraisuuden ylläpitämiseksi Pankkien vakavaraisuus heikkenee Arvopapereiden hinnat laskevat K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  27. Kaksoiskriisit • Samanaikaisesti • Pankkikriisi • Valuuttakriisi (luottamus valuuttaan menee => devalvoitumispaineita / devalvaatio / valuutan heikkeneminen) • Perinteiset valuuttakriisiteoriat korostavat kiinteän valuuttakurssin ja rajallisten valuuttavarantojen yhteisvaikutusta • Varsinkin, jos jossain mielessä rahoitetaan budjettialijäämää ”setelipainolla” • Julkisen vallan toimintaa endogenisoitu • Toisen sukupolven valuuttakriisimalleissa mm. itse itseään ruokkiva spekulaatio • Yleensä kaksoiskriisit vain kehitysmaiden ilmiö, mutta pohjoismaat 1990-luvun alussa… • Esiintymisen todennäköisyyttä lisää, jos samanaikaisesti • Vaihtotaseen alijäämä • Varsinkin lyhytaikaisella, ulkomaan valuutan määräisellä velalla rahoitettu • Pankkisektori heikko ja suuri osa ulkomaisesta velasta pankkisektorin vastuulla K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  28. Kaksoiskriisit • Heikko pankkisektori kanavana, jonka kautta ulkomaan velka on rahoitettu => valuuttakriisi • Sijoittajapako pankista / pankeista aiheuttaa valuuttakriisin, jos velkojat ulkomaalaisia • Jo alkanut kotimainen talletuspako muuttuu helposti valuuttakriisiksi, kun kriisiin reagoitu ekspansiivisella rahapolitiikalla • Viimesijainen luotottaja lisää rahaperustaa => heikentää oman valuuttansa uskottavuutta • Talletusmarkkinoiden vakaus ostetaan valuutan uskottavuudella • Ulkomaiset sijoittajat uskovat, että heikkoa pankkisektoria pelastetaan löysällä rahapolitiikalla => usko valuuttakurssiin menee (Obstfeld NBER 1994) • Kaikkein tavallisimpia kehittyvissä maissa, jotka ovat juuri liberalisoineet rahoitusmarkkinoitaan • Ja pohjoismaissa runsaat 20 v. sitten • Pankkikriisit paljon tavallisempia valuuttakriisien yhteydessä kuin muuten • Yleensä pankkikriisi alkaa hiukan aiemmin, mutta tämä ei ehkä kerro paljon kausaalisuuksista • Usein tarttuvia • Esim Latinalainen Amerikka 1980-luvun alku, Aasia 1997-1998 • Psykologiset tekijät? Velkojapankkien vakavaraisuusongelmat? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  29. Finanssikriisi 2007 alkaen • Harvoja aidosti kansainvälisiä kriisejä, levinnyt maasta toiseen • Ensimmäinen sitten 1930-luvun? • Ensimmäinen näin kansainvälinen koskaan? • Ei pelkkä samanaikaisuus, vaan aito leviäminen maasta toiseen • Taseen ulkopuolinen toiminta ennennäkemättömän laajaa • Arvopaperistaminen • Etenkin subprime-lainat • Subprime = asiakas, jonka luottokelpoisuus huonompi kuin prime-asiakkaiden • NINJA-asiakkaat (No Income, No Job, no Assets) • Luottokelpoisuus perustui vakuuksiin, ei asiakkaiden maksukykyyn • ”Toisen maailmansodan jälkeen asuntojen hinnat eivät ole laskeneet Yhdysvalloissa – sellaista ei voi tapahtua.” • Vakuuksilla ei käyttöä, jos menettävät arvonsa kriisin sattuessa • Suuri määrä realisointeja samanaikaisesti => romahduttaa markkinat • Suurten lainamäärien arvopaperistamisessaAAA-siivujen luottoriski lähes pelkästään ”systemaattista”, siis makrotaloudellisista seikoista riippuvaa • Riskit kävivät toteen samanaikaisesti, jos käyvät • AAA-siivuja suhteettoman paljon ulkomaalaisilla K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  30. Finanssikriisi 2007 alkaen • Arvopaperistamisessa kannustinrakenteet huonot • Lainan myöntänyt pankki tietää arvopaperistavansa => insentiivit valikoida asiakkaita vähäiset • Sijoittajat luottivat liikaa asuntovakuuksiin ja luokittelijoiden arvioihin • Luottoluokittelijoiden ehkä pahin virhe: ryhtyivät luokittelemaan instrumentteja, joiden arviointiin eivät kyenneet • Hyvä ”trackrecord” yritysten joukkolainojen arvioinnissa vuosikymmenien ajalta => arvioilla oli katteetonta (?) uskottavuutta • Rahoituksenvälitys erillisissä sijoitusyhtiöissä, jotka eivät (virallisesti) pankkien tytäryhtiöitä, mutta joista pankeilla viime kädessä vastuu • Likviditeettitakaukset! Kun erillisyhtiö ei saa enää muualta rahoitusta, pankin myönnettävä sitä => tosiasiallisesti velkojen takaus • Siis pankkitoimintaa muistuttavaa aktiviteettia yhtiöissä, jotka täysin tai melkein täysin valvonnan, sääntelyn, tilastoinnin ym ulkopuolella, ja joilla ei mahdollisuutta saada luottoa keskuspankista • Monelta osin melko tavanomainen kriisi • Itse itseään ruokkiva kupla Yhdysvaltojen, Irlannin, Espanjan, Latvian ym. kiinteistömarkkinoilla noin vuoteen 2006/2007 • ”Boom-bust” • Pitkään jatkunut keveä rahapolitiikka ylläpiti kuplaa • Oli varoiteltu, mutta varoituksiin ei reagoitu K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  31. Mistä riippui, mihin maahan kriisi iski? • Poikkileikkausanalyysejä • Rose & Spiegel (EER 2011) • Etenkin korkean tulotason ja vaihtotaseen vajeen maat kokivat pahan kriisin (=BKT:n muutos, osakekurssien lasku, luottoluokitus, valuuttakurssi) • Rose & Spiegel (Japan and the World Economy 2012) • Etenkin osakkeiden kurssien voimakas nousu ennustaa kriisin syvyyttä • Myös vaihtotaseella ja lyhytaikaisella ulkomaanvelalla merkitystä • Kauko (Econ L 2012) • Järjestämättömät saamiset kasvoivat eniten maissa, joissa vaihtotaseen alijäämä ja nopea luotonkasvu ennen kriisiä • Pelkällä luottokannan kasvulla ei merkitystä, jos vaihtotaseen ylijäämää • Korkean tulotason maat kärsivät enemmän • Julkisella taloudella ei merkitystä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  32. ”Trading the tailrisk” • Oli todennäköisesti hyvin tavallista ennen kriisiä • Otetaan riskejä, jotka käyvät toteen vain jossain hyvin epätodennäköisessä maailmantilassa, jossa ne sitten aiheuttavat valtavia tappioita • Mahdollisuuksia tällaiseen on informatiivisesti tehokkailla rahoitusmarkkinoilla jatkuvasti • Informatiivisesti tehokas: • Jokaisen sijoituskohteen tuoton odotusarvo vastaa sen riskiä • Ei ole olemassa yli- tai alihinnoiteltuja arvopapereita, johdannaisia tms • Viisaskaan ei voi tehdä ylivertaisen hyviä sijoituksia eikä kukaan edes yrittämällä täysin surkeita • Toiminta pitkään näennäisen kannattavaa • Korkea tuotto • Ei havaittua volatiliteettia (ennen kuin riskit kävivät toteen…) • Vrt palovakuutusyhtiö, joka myöntää yhden valtavan vakuutuksen, ei varaudu vahinkoon mitenkään, kirjaa koko vakuutusmaksun voitoksi ja kerskuu huippukannattavuudellaan… • Esim. asetetaan jatkuvasti optioita, joiden velvoitteet realisoituvat jossain todella äärimmäisessä tilanteessa, myydään jatkuvasti luottoriskisuojausta (synteettinen CDO) tms • Esim. hedgefundit näyttivät usein tuottavan riskiinsä nähden ”liikaa” • Tehokkailla markkinoilla ei pitäisi olla mahdollista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  33. Kriisin opetukset markkinoiden tehokkuudesta • ”Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi tuli osoitetuksi vääräksi kriisissä. Markkinat eivät olleet rationaalisia ennen kriisiä. ” • Vaihtoehtoinen näkemys: Finanssikriisi osoitti, että rahoitusmarkkinat ovat informatiivisesti tehokkaat? • Tehokkuuden määritelmä EI ole: ”Tehokkailla markkinoilla mikään sijoituskohde ei jälkeenpäin vaikuta erityisen huonolta, eikä kukaan huudahda, ettei tuollaisella sijoituskohteella olisi pitänyt olla kysyntää.” • Tehokkuuden määritelmä on: ”Kukaan ei voi tehokkailla markkinoilla tehdä riskiin nähden epänormaaleja voittoja menneen kurssitiedon avulla / julkisen tiedon avulla / edes sisäpiiritiedolla”. • Havaittiin: kukaan ei sittenkään ennen kriisiä pystynyt tekemään riskittömästi ylinormaaleja voittoja, vaikka siltä usein näytti. • Riskittömyyden illuusio johtui havaintoaineiston puutteellisuudesta – kriisitilanne puuttui, mutta markkinat hinnoittelivat sen tuottoihin (Vähän kuin Peso-ongelma?) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

More Related