1 / 37

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 5 HB14; M15-16

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 5 HB14; M15-16. 24.4.2014. Mikä on keskuspankki. Keskuspankki = pankkien pankki Käsite voi olla hiukan horjuva Montako keskuspankkia Suomessa on? Säästöpankkien keskuspankki Suomi Oy; Bonum Pankki Oy Nykyään yleensä julkinen laitos

mort
Download Presentation

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 5 HB14; M15-16

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 5HB14; M15-16 24.4.2014 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  2. Mikä on keskuspankki • Keskuspankki = pankkien pankki • Käsite voi olla hiukan horjuva • Montako keskuspankkia Suomessa on? • Säästöpankkien keskuspankki Suomi Oy; Bonum Pankki Oy • Nykyään yleensä julkinen laitos • Eivät maksimoi voittoa • Liikepankin ja keskuspankin ero muuttunut historian kuluessa selkeämmäksi • Nykyään melko mahdoton ajatella valuuttaa ilman keskuspankkia • Yhdellä valuutalla voi olla useita keskuspankkeja, joskin yksittäisen keskuspankin toimintavapaus tällöin yleensä rajallinen • USD • EUR • Saksa ennen rahaliittoa • Jokaisessa maassa ei ole omaa keskuspankkia • Monissa Länsi-Afrikan maissa ei lainkaan (rahaliitto 1940-luvulta saakka) • Luxemburgissa ei ollut ennen rahaliittoa • Monissa kääpiövaltioissa ei ole • Samassa maassa voi olla useita • Yhdysvallat K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  3. Mikä on keskuspankki? • Keskuspankkien toiminta vaikuttaa lähes kaikkeen ainakin omalla valuutta-alueella • Korot, rahan määrän kehitys… • Yleensä (ei aina!) julkisoikeudellinen laitos, voi olla jopa perustuslain tasolla säädöksiä asemasta • Euroopassakin löytyy esimerkkejä keskuspankeista, jotka osakeyhtiöitä (Sveitsi) • Etelä-Afrikan keskuspankki listattu Johannesburgin pörssissä, ja sen osake-enemmistö yksityisillä • Kaikkein tavallisimmin pääjohtajan valitsee (ainakin muodollisesti) valionpäämies • Uusimmat keskuspankit yleensä täysin valtiollisia • Nykyään setelirahan liikkeeseen laskun monopoli • Kolikot tosin yleensä valtion lyömiä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  4. Päätöksenteko • Ainakin rahapoliittinen päätöksenteko kehittyneissä maissa yleensä kollegiaalista, ei ”päällikkövirasto” • Useampia näkökulmia • Parempi vastustuskyky poliittisia paineita vastaan • ”En ole diktaattori. Olen vain komitean puheenjohtaja.” • Kokeellinen tulos: ”rahapolitiikkapelissä” äänestävä ryhmä menestyi paremmin kuin ryhmän jäsenet yksinään (Blinder & Morgan, JMCB 2005) • Kehitysmaista voi löytyä tapauksia, joissa pääjohtaja yksin päättää tärkeimmistä rahapoliittisista toimenpiteistä. • Intia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  5. Rahapolitiikan tavoitteet • Rahapolitiikka = keskuspankin harjoittama makrotalouspolitiikka • Nykyään tavallisin perimmäinen tavoite: alhainen inflaatio • Voimakas ja etenkin vaihteleva / vaikeasti ennustettava inflaatio ongelmallinen • Esim. tietosanakirjat Suomessa voimakkaan inflaation kaudella • Kokemus osoittanut: nopea inflaatio ei ole vakaa • Yllätyksellinen inflaatio => reaalikorkoja vaikea ennakoida => investoinnit riskialttiita • Nimellinen ankkuri: välitavoite, jolla pyritään perimmäiseen alhaisen inflaation tavoitteeseen • Aikoinaan: kultapariteetti • Nykyinen vastine: kiinteä valuuttakurssi • Rahan määrän kasvunopeus (monetarismi) • M Friedman: rahan määrän kasvun oltava sama kuin BKT:n trendikasvu • Markkinaosuus supistunut • Vaihtoehto: suora inflaatiotavoite • Yllättävän uusi järjestely • Ensimmäisenä Uusi Seelanti • Rahapoliittiset päätökset perustuvat suoraan inflaationäkymiin. • ”Markkinaosuus” kasvanut voimakkaasti K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  6. Muita mahdollisia rahapolitiikan tavoitteita • Korkea työllisyys ja taloudellinen kasvu • Rahapolitiikka todennäköisesti huono väline näiden tavoittelussa ainakin pitkällä aikavälillä • Rahoitusmarkkinoiden vakaus • Vähintään tarkkailijan ja varoittajan rooli • Ei esim. nosteta lyhyitä korkoja jos pankkisektori vaikeuksissa, ja lyhyiden korkojen nousu lisäisi pankkien korkokustannuksia enemmän kuin korkotuottoja • Vakuuspolitiikka, keskuspankkiluoton määräsääntelyt ym • Korkojen vakaus • Valuuttakurssien vakaus • Etenkin ulkomaankaupasta riippuvaiset valuutta-alueet • Sotien rahoittaminen ym. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  7. Vielä keskuspankkien toiminnasta • Perinteisesti keskuspankki toiminut valtion pankkiirina • Monissa maissa keskuspankki hoitaa tehtäviä, joista Suomessa huolehtii Valtiokonttori • Hyvin usein keskuspankki vastaa pankkivalvonnasta joko yksin tai yhdessä muun viranomaisen kanssa • EU:n pankkiunioni • Pankkitilastointi, muu tilastointi • Esim. rahamarkkinakorkojen laskeminen tms • Usein rahapolitiikan aputoiminto; etenkin rahan määrän laskeminen • Infrastruktuurin kehittämistehtäviä • Arvopaperimarkkinoiden organisointia tms yhdessä muiden osapuolten kanssa • Tutkimus • Lähes kaikkialla keskuspankeilla keskeinen rooli maksujärjestelmissä • Saanut alkunsa siitä, että pankit voivat aidosti ”maksaa” toisilleen vain keskuspankkirahalla • Voivat esimerkiksi toimia sekkien selvityskeskuksina K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  8. Seignorage-tulo • Rahan liikkeeseenlaskuoikeudesta syntyvä tulo • Sunnilleen sama kuin rahoitustulo • Nykyään käytännössä: korkotuotto oikeudesta laskea liikkeeseen rahaa. • Keskuspankilla tyypillisesti korollisia saamisia mutta suuri määrä korottomia velkoja – ainakin setelistö => korkotuottoa • Toisaalta: setelistön painattaminen ja käteishuolto voi olla yllättävän kallista… • Reservitalletukset voivat olla täysin tai melkein korottomia => halpaa rahoitusta => lisää nettokorkotuloa • Keskuspankit usein tuottavat voittoa ja maksavat valtiolle eräänlaista ”osinkoa” • Suomessa pääsääntöisesti 50 % keskuspankin voitosta, pankkivaltuusto voi päättää toisin • Usein päättänyt, että enemmän valtiolle; 180 miljoonaa vuoden 2013 voitosta, joka oli 239 miljoonaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  9. Seignorage-tulo • Fiktiivinen esimerkki: • Oletetaan että keskuspankin taseessa on pelkästään setelistö velkaeränä ja valuuttavaranto varallisuutena. • Seteleille ei tietenkään makseta korkoa • Valuuttavaranto sijoitettu 3 % korolla => Ilmaisen rahoituslähteen (=setelinanto-oikeuden) tuottama korkotulo = 0.03*taseen loppusumma. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  10. Reaalimaailman esimerkki toisenlaisesta rahoitustulosta • Vuodelta 2012 Suomen Pankki kirjasi ylimääräisen tulon 119 miljoonaa euroa kertaluontoista tuloa • Palautumatta jääneet markkasetelit • Samantapaista tapahtuu aina, kun vanhoja rahoja mitätöidään • Kolikoiden vaihtuminen • Oikeus painaa rahaa voi siis olla suora tulolähde muutenkin kuin korkotuottojen osalta; raha ei välttämättä jää velkaeräksi, vaan se jossain vaiheessa mitätöidään. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  11. Rahapolitiikan välineet • Korot • Millä korolla pankit voivat lainata keskuspankkirahaa? • Millä muilla ehdoilla? • Vakuusvaatimukset • Määrälliset säätelyt keskuspankkiluoton myöntämisessä • Lainojen maturiteetti • Finanssikriisin aikana eurojärjestelmä antanut usein pitkiä luottoja • Avomarkkinaoperaatiot • Ostetaan ja myydään arvopapereita. Kun keskuspankki ostaa, rahaperusta kasvaa, sillä myyvän pankin tilille kirjataan katetta • ”Quantitativeeasing” • Teoriassa voisi ostaa muutakin kuin arvopapereita • Markkinainterventiot esim. valuuttamarkkinoilla • Tärkeä etenkin kiinteän valuuttakurssin järjestelmissä • Oma valuutta uhkaa devalvoitua => tehdään tukiostoja markkinoilla • Vähimmäisvarantovaatimukset K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  12. Rahapolitiikan välineet • Vakuuslistan muutokset • Keskuspankista lainaavan pankin on asetettava vakuudet, käytännössä pantattava arvopapereita. Mitkä vakuudet kelpaavat? • Laaja lista => pankkien helpompi saada rahoitusta keskuspankista; • Laaja lista => keskuspankilla suurempi luottotappioriski • Laaja lista => pankeilla mahdollisuus jättää luotetuimmat paperit (hyvämaineisten valtioiden obligaatiot) käytettäviksi vakuuksina muissa yhteyksissä • Merkitys korostunut finanssikriisin aikana • Joskus liikepankit voineet pantata velkomisoikeuksia omiin asiakkaisiinsa; • Vekseleiden rediskonttaus ollut yksi keino myöntää keskuspankkiluottoa (esim. suuri osa markka-ajasta Suomessa, ei enää oman rahan loppuvaiheissa) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  13. Phillips-käyrä, rahapolitiikan taustoja • Jos rahapolitiikalla lisätään kysyntää, mitä tapahtuu? • Nimellinen bruttokansantuote nousee, mutta nouseeko tuotanto vai hintataso? • Jos firmat, AY-liike ym. ottavat tämän huomioon hinnoittelussaan ja palkkavaatimuksissaan täysimääräisesti => pelkkää inflaatiota? • Jos kukaan ei ota ainakaan täysimääräisesti huomioon missään hinnoittelussa => kysyntä lisää talouden ”kierroksia” ? • P annettu, PY kasvaa => koko kasvupaine purkautuu Y:hyn • Yksinkertainen ja odotuksilla korjattu Phillips-käyrä: inflaation ja työttömyyden käänteinen relaatio • Relaatio olemassa vain lyhyellä aikavälillä? • Olennainen asia seuraavan teeman kannalta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  14. Phillips-käyrä – rahapolitiikan taustoja Kysyntää lisäämällä voidaan parantaa työllisyyttä vain, jos tulevaa inflaatiota ei osata ennustaa eikä siis oteta huomioon missään hinnoittelussa. Kolme Phillips-käyrää Inflaatio Yleisö osaa ennustaa inflaation tyydyttävästi Yleisö ei osaa lainkaan ennustaa inflaatiota Työttömyys Yleisö ennustaa inflaation täydellisesti K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  15. Phillips-käyrä ja rahapolitiikka • Rahapolitiikka ei vaikuta tuotantoon ja työllisyyteen kuin lyhyellä aikavälillä • Jos kaikki osaavat ennustaa rahapolitiikan vaikutukset, päädytään pystysuoraan Phillips-käyrään • Ei edes lyhyen aikavälin vaikutusta, jos rahapolitiikka läpinäkyvää • Rationaaliset odotukset • Entä jos rahapolitiikan löysääminen voidaan tehdä ”sammutetuin lyhdyin”? • Ei voida havaita => ei oteta huomioon hinnoittelussa => nimellisen kysynnän lisäys lisää talouden aktiviteettia • Firma löi hintansa lukkoon, asiakkailla odotettua enemmän ostovoimaa => tuotantoa lisättävä, ellei haluta myydä ”ei-oota”. • Annettu nimellinen BKT merkitsee suurempaa reaalista BKT:tä. • Tuotanto ja työllisyys funktioita rahapolitiikan yllätyskomponentista, ei odotetusta • Korollaari: pitkäkestoisia kysyntävetoisia suhdanteita ei voi olla • Kun yllätys havaittu, sen vaikutus kumoutuu välittömästi • Ongelma teorian kannalta: pitkäkestoisia, kysyntälähtöisiltä vaikuttaneita suhdanteita on ollut. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  16. Mikä vaara uhkaa? • Politiikantekijöillä tavoitefunktio inflaatiosta ja BKT:stä, tavoiteltu BKT suurempi kuin täystyöllisyystasapaino • Tässä: täystyöllisyys ei merkitse 0 % työttömyyttä, vaan NAIRU-työttömyyttä. (Non-acceleratinginflationrate of unemployment) • Ekspansio lyhyen aikavälin Phillips-käyrää pitkin kohti korkeampaa työllisyyttä => saadaan (hetkellisesti) korkeampi ”utiliteetti” • Hintataso sopeutuu => pakko lisätä ekspansiota, jolloin hintataso ja inflaatio sopeutuvat uudelleen… K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  17. Mikä vaara uhkaa? Tasapaino BKT Käyrien kulmakertoimilla eri etumerkki kuin edellä, koska nyt vaaka-akselilla tuotanto Inflaatio Tänne päädytään Phillips käyrä toistuneiden ekspansioyritysten jälkeen Julkisen vallan indifferenssikäyriä Phillips-käyrä ensimmäisen ekspansioyrityksen jälkeen Tähän pyritään Alkuperäinen Phillips-käyrä Tuotanto K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  18. Rahapolitiikan aikainkonsistenttiusongelma • Lyhyellä aikavälillä usein houkuttelevaa noudattaa ekspansiivisempaa politiikkaa kuin mikä olisi pitkällä aikavälillä suotavaa • Odottamattomasti lisää kysyntää talouteen • Lyhyen aikavälin vaikutus: alempi työttömyys • Pikän aikavälin vaikutus: työllisyys sama kuin se muutenkin olisi, nopeampi inflaatio • Poliitikot yrittävät painostaa ekspansiiviseen politiikkaan esim. vaalien alla tms. • Ongelma; Jos yritykset, työntekijät, AY-liike ym. osaavat odottaa voimakkaampaa kysyntää, vaikutus kumoutuu • Edes lyhyen aikavälin hyötyjä ei saavuteta, jää vain korkeampi inflaatio • Siirrytään uudelle huonommalle Phillips-käyrälle ilman väliaikasta hyvää. • Rahapolitiikan uskottavuus: hinnoittelupäätöksiä tekevät tahot uskovat, että rahapolitiikka ei pyri tuotannon ja työllisyyden tilapäiseen kasvattamiseen ekspansiivisella politiikalla • Kaikki hinnoittelupäätökset tehdään tästä olettamuksesta lähtien • Mitä paremmin saadaan yleisö, yritykset, AY-liike ym. vakuuttumaan alhaisesta inflaatiosta, sitä alempi inflaatio saavutetaan ilman työllisyysmenetyksiä. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  19. Taylorin sääntö • John Taylor: ”Discretionversuspolicyrules in practice”; Carnegie-RochesterConferenceSeries on Public Policy 39 (1993) • Ei tuonut uusia ajatuksia siitä, mitkä tekijät otettava rahapolitiikassa huomioon, mutta esitti politiikkasäännön yhtälönä. • Rahapolitiikkaa pitää kiristää, jos talous ”ylikuumenee”. • Koska se on ylikuumentunut? • Teoriassa: ollaan NAIRU-työllisyyttä suuremmassa BKT:ssä. • Entä käytännössä? Ei ole tilastoja siitä, mikä on NAIRU-työttömyys! • Oireita: tavallista alempi työttömyys, voimakas inflaatio • Lisäksi: jos toteutunut inflaatio ylittää tavoitteen, korkoa pitää nostaa r = ∏+2+½(∏-∏*)+½*(Y-Y’) • Missä r on politiikkakorko, ∏ on vallitseva inflaaatio, ∏* = tavoiteltu inflaatio, Y = todellinen Ln BKT ja Y’ potentiaalinen Ln BKT • Poikkeama potentiaalisesta BKT:stä voidaan korvata talouden kasvunopeuden ja pitkän aikavälin trendikasvun erotuksella tms. • Perusajatus: • reaalikorko = 2 % => nimelliskorko = 2% + inflaatio, jos ei tarvetta jarruttaa eikä elvyttää • Jos inflaatio tavoitetta korkeampi (∏-∏*>0), jarrutetaan korkoja nostamalla • Jos BKT alle tasapainotason (Y’-Y>0), rahapolitiikkaa löysättävä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  20. Taylorin sääntö ja rahapolitiikan käytäntö • Keskuspankit harvoin myöntävät noudattavansa tällaista nyrkkisääntöä, mutta… • Julkisesti ilmoitettuja inflaatiotavoitteita on olemassa • Eurojärjestelmä: hiukan alle 2 % • Empiiristä evidenssiä siitä, että Taylorin säännön kaltaista käyttäytymistä esiintyy. • Saksan Bundesbank aikoinaan reagoi hyvin voimakkaasti inflaatioon • Rahapolitiikan todelliset tavoitteet / preferenssit paljastuvat estimoimalla parametreja Taylor-yhtälöön? • Esim. USA:ssa inflaatio vähemmän tärkeä tekijä kuin Uudessa Seelannissa (Huang, Margatis, Mayes 2001) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  21. Keskuspankin itsenäisyys • Pyrkisikö hallituksesta riippuvainen keskuspankki inflaatioyllätyksiin aina vaalien alla? • Sopiva ajoitus => merkit inflaation kiihtymisestä näkyvissä vasta heti vaalien jälkeen • Kaikki osaavat odottaa => inflaatio kiihtyy jo ennen vaaleja, eikä edes tilapäistä työllisyyden paranemista saavuteta • Ratkaisu: Keskuspankin päätöksenteko riippumatonta hallituksesta, parlamentista etc. • Poliittisille tahoille mahdollisimman vähän keinoja painostaa keskuspankin johtoa • ”Paras keino poistaa aikainkonsistenttiusongelma on taata keskuspankille mahdollisimman laaja itsenäisyys ja asettaa sille pelkästään inflaatiotavoite” • Rahapolitiikka uskottavaa, kukaan ei odota inflaatioyllätystä • Tavoiteitsenäisyys vs. keinoitsenäisyys • Esim. laissa määrätään hintavakaustavoite ja annetaan välineitä, keskuspankki saa toimia parhaaksi katsomallaan tavalla annetuilla välineillä inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi. (Eurojärjestelmä) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  22. Keskuspankin itsenäisyys • Itsenäisyyden mittaaminen • Itsenäisyyden muuttaminen lukuarvoksi hankalaa, mutta laskelmia tehty tutkimustarkoituksiin • Cukierman, Webb, and Neyapti (1992, World Bank Econ R): Keskuspankki on itenäinen, jos • Pääjohtajan valitsee pankin oma johtokunta eikä hallitus tms, pääjohtaja on pitkäaikainen ja erottamaton • Valtion hallitus ei voi puuttua päätöksiin • Jos ohjesäännössä ei muita tavoitteita kuin inflaatio • Valtio ei voi lainata keskuspankista • Lisäksi: pääjohtajien keskimääräiset virassaoloajat menneisyydessä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  23. Keskuspankin itsenäisyys • Empiirinen evidenssi: Itsenäisen keskuspankin maissa tyypillisesti • Alhainen inflaatio • Suunnilleen sama työttömyys kuin epäitsenäisen keskuspankin maissa keskimäärin • Ei voimakkaampia suhdannevaihteluita => Keskuspankin itsenäisyydellä saadaan ”ilmainen lounas”; voidaan saavuttaa arvokas tavoite ilman mitään kustannusta • Kritiikkiä: • ”Alhaisen inflaation ja itsenäisen keskuspankin tilastollinen vastaavuus johtuu lähinnä siitä, että inflaatiota epätoivottavana pitävissä maissa annetaan keskuspankille paljon itsenäisyyttä. Näissä maissa kaikki muukin tukee alhaista inflaatiota.” (Posen 1993) • Syy-seuraussuhteet: Vaihtuvatko pääjohtajat usein, jos he eivät onnistu taltuttamaan inflaatiota? • Jos keskuspankki on täysin itsenäinen, onko se enää vastuussa kenellekään mistään? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  24. Muutos rahapoliittisessa ajattelussa • Vielä 1980-luvun alussa: ”Rahapoliittisiin päätöksiin ei reaktiota, jos päätös ei ole yllätys. Yllätyksetön politiikka tehotonta” • Käytettiin jopa termiä ”Keskuspankin mystiikka” • Nykyään: Odotukset ovat rahapolitiikan olennainen välittymiskanava. Yllätyksellinen politiikka melko tehotonta. • Pitkät korot usein taloudessa tärkeämpiä kuin lyhyet; odotukset rahapolitiikasta vaikuttavat pitkiin korkoihin enemmän kuin tämänhetkinen rahapolitiikka. • Käytännössä nykyään hyvin harvoin rahapoliittiset päätökset täysin yllätyksellisiä • Selkeää vihjailua ennen kokouksia, joissa asiat muodollisesti päätetään • Huomattavan usein markkinat arvanneet päätökset oikein, mikä oli tarkoituskin • Koodisanoja: ”Strongvigilance” tms • Eurojärjestelmä, Fed ja Bank of England suunnilleen vertailukelpoisia päätöstensä yllätyksellisyydessä (Wilhelmsen & Zaghini 2005) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  25. Eurojärjestelmä • Eurojärjestelmä = Euroopan keskuspankki ja euroa käyttävien maiden kansalliset keskuspankit • Mm. Riksbanken, MagyarNemzeti Bank ja Bank of England eivät kuulu eurojärjestelmään • Laajempi käsite: EKPJ = Euroopan keskuspankkijärjestelmä • Kaikkien jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit + EKP • Esim. edellä mainitut kolme keskuspankkia kuuluvat EKPJ:hin • Eurojärjestelmä tiiviimpi kokonaisuus kuin EKPJ • Tärkeimmät säädökset ”Maastrichtin sopimuksessa” (=Sopimus Euroopan Unionista) • Erittäin helppo havaita, että aiemmin referoitu modernihko taloustieteellinen kirjallisuus otettu huomioon EKPJ:tä suunniteltaessa • Ensisijainen tavoite: hintavakaus K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  26. EKPJ:n tavoitteet • Maastrichtin sopimus: ”EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta. EKPJ tukee yleistä talouspolitiikkaa yhteisössä osallistuakseen 2 artiklassa määriteltyjen yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hintatason vakauden tavoitetta.” • Toisessa artiklassa kestävä kehitys ym. • Erikseen mainittuja muita mahdollisia tavoitteita mm. • Valuuttavarantojen hoito • Maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen • Myötävaikuttaminen luottolaitosten toiminnan vakauteen ja rahoitusmarkkinoiden vakauteen • Markkinoiden vakauden valvonta • Yksinoikeus seteleiden liikkeeseen laskuun • Muut tavoitteet sallittuja vain, jos hintavakaustavoite ei vaarannu K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  27. Julkisen rahoituksen kielto • Maastrichtin sopimus: ”Tilinylitysoikeudet ja muut sellaiset luottojärjestelyt EKP:ssa tai jäsenvaltioiden keskuspankeissa, jäljempänä ”kansalliset keskuspankit”, yhteisön toimielinten tai laitosten, jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten hyväksi ovat kiellettyjä samoin kuin se, että EKP tai kansalliset keskuspankit hankkivat suoraan niiltä velkasitoumuksia.” • Mutta sallittua • Luotottaa valtion omistuksessa olevia pankkeja • Ostaa valtion papereita jälkimarkkinoilta • Käytännössä tapahtuu paljon, varsinkin viime aikoina • Ei ole ”hankitaan suoraan niiltä” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  28. Itsenäisyys päätöksenteossa • Maastrichtin sopimus: ”Käyttäessään sille tällä sopimuksella ja EKPJ:n perussäännöllä annettuja valtuuksiaan tai suorittaessaan niillä sille annettuja tehtäviään ja velvollisuuksiaan EKP tai kansallinen keskuspankki taikka EKP:n tai kansallisen keskuspankin päätöksentekoelimen jäsen ei pyydä eikä ota ohjeita yhteisön toimielimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta eikä miltään muultakaan taholta. Yhteisön toimielimet ja laitokset sekä jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuvat kunnioittamaan tätä periaatetta ja pidättymään yrityksistä vaikuttaa EKP:n tai kansallisten keskuspankkien päätöksentekoelinten jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.” • Siis tarkoittanee: sitovia ohjeita K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  29. Päätöksenteko • EKP:n ja Eurojärjestelmän ylin päättävä elin: EKP:n neuvosto • EKP:n johtokunta (6 hlöä) • Kansallisten keskuspankkien (uusimpana LatvijasBanka) pääjohtajat euromaista (nyk. 18 hlöä) => Yhteensä 24 jäsentä • Kokoontuu yleensä kahdesti kuukaudessa Frankfurtissa • Kuukauden ensimmäisessä kokouksessa päätetään koroista, toisessa muista asioista • Jokaisella jäsenellä yksi ääni riippumatta maan koosta tms • Jäljitelty Saksan aiempaa järjestelmää? • Perusajatus: jäsenet eivät edusta kotimaitaan vaan itseään, eivätkä aja kansallista politiikkaa vaan euroalueen politiikkaa. • Kokousten pöytäkirjoja ei julkisteta, vain päätökset julkistetaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  30. Kansalliset keskuspankit eurojärjestelmässä • Kansalliset keskuspankit omistavat EKP:n • ”Kansallisilla keskuspankeillahan on samat tehtävät…” • VÄÄRIN! Tehtävissä huomattavia eroja! • Euromaan kansallisella keskuspankilla voi kansallisesti olla mitä tahansa tehtäviä, kunhan tehtävät eivät ole ristiriidassa eurojärjestelmän hintavakaustavoitteen kanssa. • Esimerkkejä: • Setelipaino, jopa setelipaperin tuotanto omassa tehtaassa! • Rooli käteishuollossa (ulkoistamisen aste vaihtelee) • Pankkivalvonta ja muu rahoitusvalvonta • Valtion kassanhoito (Suomessa erillinen valtiokonttori) • Tutkimusta, yleisölle suunnattua tiedotusta, museoita ym • Kaikille kuuluvat operatiiviset tehtävät, joita joiltain osin voi ulkoistaa. • Rahapolitiikan toimeenpano • Ml. maksuvalmiusjärjestelmä • Tilastointi • Setelihuolto K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  31. Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano • Suurimmaksi osaksi toteutetaan hajautetusti • Jokainen keskuspankki operoi omassa maassaan • Vastapuolet: pankit, joiden kanssa keskuspankit tekevät lainasopimuksia • Lukumäärä eurojärjestelmässä suuri, satoja • Viikoittaiset ”huutokaupat” tiistaisin; vastapuolet voivat syksystä 2008 alkaen ottaa aina haluamansa määrän luottoa politiikkakorolla, kunhan vakuudet löytyvät • Viikon pituisia, keskiviikosta keskiviikkoon • Tuloksia (=myönnettyjen lainojen määriä) ei julkaista maittain, julkaistaan koko euroalueelle • Maakohtaisia lukuja voi yrittää päätellä kuukausittain julkaistavista kansallisten keskuspankkien taseista • Kerralla jopa satojen miljardien eurojen edestä luottoja • Suoria luottoja tai repo-kauppoja • Repo-kauppa: osto takaisinmyyntisitoumuksin • Jäsenvaltion keskuspankki ostaa vastapuolelta arvopaperin ehdolla, että se myy sen takaisin etukäteen sovittuna ajankohtana etukäteen sovittuun hintaan • Käytännössä vakuudellinen laina K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  32. Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano • Pitempiaikaisten operaatioiden merkitys korostunut finanssikriisissä • 3 kk, 12 kk, jopa 3 v (jouluk 2011 LTRO) • Esim. maaliskuun 2014 lopulla 3 kk lainoja (11,6 mrd €) • Hienosäätöoperaatiot • Kahdenvälisiä lainoja, etenkin likviditeettiä vähentävät (=keskuspankit ottavat lainoja) • Yleensä vähimmäisvarantojen pitojakson lopulla • Korkovolatiliteetin alentaminen keskeinen tavoite • Maturiteettia, tai toteuttamistiheyttä ei vakioitu • Suorat kaupat • Ostetaan tai myydään arvopapereita markkinoilla • EKP:n velkasitoumusten myynti • Vakuuspolitiikka: • Pitkälti luotetaan ulkoisten luokittelijoiden arvioihin • Pankit periaatteessa voivat jopa käyttää joitain asiakkailleen myöntämiään luottoja K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  33. Vähimmäisvarantojärjestelmä • 2 % käyttelytilitalletuksista ja alle 2 vuoden määräaikaistalletuksista talletettava keskuspankkiin • Velvoitetta olisi helppo nostaa tai laskea • Keskiarvoistaminen • Riittää, että pankilla pitoperiodilla keskimäärin riittävästi talletuksia keskuspankissa • Perusteluja • Vähentää haitallisena pidettyä lyhyiden korkojen volatiliteettia • Luodaan keskuspankkirahan tarvetta • Rahapolitiikan toteutus • Lisäksi vähemmän käytettyjä argumentteja • Hillitsee luotonlaajenemista (täysin epäolennainen näkökohta nyt!) • Pienentää maksuliikenteen häiriytymisen uhkaa • Pankkien välinen maksuliikenne hoidetaan keskuspankkirahalla; jos keskuspankkirahaa ei ole, maksuliikenne häiriintyy • Merkitystä vähentää pankkien mahdollisuus saada päivänsisäistä luottoa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  34. Vähimmäisvarantojärjestelmä • Aikaviive: pitoperiodia koskeva velvoite pitää reservitalletuksia määräytyy kahta kuukautta aiemman kuukausitaseen perusteella • Helmikuun tase => huhtikuun varantovelvollisuus (itse asiassa alkaen huhtikuun ensimmäisen neuvoston kokouksen jälkeen) • Korollisia • EKP:n huutokauppakorko => Ei merkittävä taloudellinen rasite pankeille • Pääkonttorin sijaintimaahan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  35. Maksuvalmiusjärjestelmä • Maksuvalmiusluotto • ”Yön yli” kansallisesta keskuspankista • Määrää ei rajoiteta, jos vakuuksia on • Kallista verrattuna rahapoliittisiin operaatioihin. • Yön yli talletukset • ”Lombard” • Kansalliseen keskuspankkin • Ei määrällisiä rajoitteita • Alhainen korko, nykyään 0% • Määrä kasvanut finanssikriisissä • Maksuvalmiusluotto ja yön-yli –talletusten korko muodostavat rahamarkkinakoron katon ja lattian • Nykyään • ”Lombard”- 0% • Maksuvalmiusluoton korko 0,75 • Ennen finanssikriisiä kumpikin ”marginaali” suhteessa perusrahoitusoperaatioihin oli yksi prosenttiyksikkö K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  36. Muuta eurojärjestelmän toimintoa • Tilastointi • Mm. vähimmäisvarantojen asettamista varten, mutta lisäksi rahapoliittiseen päätöksentekoon • Toteutus hajautettu kansallisiin keskuspankkeihin • Pankit raportoivat kansallisiin keskuspankkeihin kuukausittain tase-eränsä ja niiden korkoja • Tulokset julkisia kansallisesti, saatavilla ilmaiseksi • www.suomenpankki.fi => tilastot • Setelihuolto • Yleensä keskuspankkien sivukonttoreiden tärkeimpiä tehtäviä • Painaminen voidaan ulkoistaa, suuri osa rahankuljetuksista ym. voidaan ulkoistaa, liikkeeseen laskemista ei K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  37. Rahapolitiikan poikkeustoimia • LTRO • Myönnetty pitkäaikaisia lainoja • QE (Fed) • Ostettu arvopapereita • Vakuuslistan laajennukset • Jos kriteereitä ei helpoteta, ja luottoluokitukset heikkenevät, mistä pankit saavat keskuspankkirahaa? • Negatiiviset korot (Tanska) • ”Lombard-korko” • Suora sijoittaminen yritysten joukkovelkakirjoihin • Ohitetaan pankit • Exit = poikkeustoimista irtautuminen • Osin automaattinen: LTRO:t erääntyvät K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

More Related