1 / 35

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2 M 14; HB 12:3 – 12:5

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2 M 14; HB 12:3 – 12:5. 15.4.2014 k.kauko@yahoo.com / karlo.kauko@bof.fi Vastaanotto luentojen yhteydessä. Mikä on pankki?. Yksinkertainen juridinen vastaus: Yritys, jolla asianmukainen toimilupa talletuspankkitoimintaan Finanssivalvonta myöntää luvan

dash
Download Presentation

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2 M 14; HB 12:3 – 12:5

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 2M 14; HB 12:3 – 12:5 15.4.2014 k.kauko@yahoo.com / karlo.kauko@bof.fi Vastaanotto luentojen yhteydessä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  2. Mikä on pankki? • Yksinkertainen juridinen vastaus: Yritys, jolla asianmukainen toimilupa talletuspankkitoimintaan • Finanssivalvonta myöntää luvan • Pääomat min. 5 milj € • Omistajat / perustajat ”luotettavia” • Lupa voidaan myöntää perustettavalle yritykselle • Luvanvarainen toimiala käytännössä kaikkialla • Ainakin koko EU • Tammikuussa 2014 Suomessa 14 liikepankkia, 25 säästöpankkia, 6 säästöpankkiosakeyhtiötä, 183 ”jäsenosuuspankkia” ja 35 paikallisosuuspankkia. Lisäksi on 8 luottomarkkinoilla toimivaa ei-pankkia ja 28 ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoria • Tämänkaltaisten yritysten velat voivat olla ”rahaa” • Raportointivelvollisia Eurojärjestelmän tilastoinnissa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  3. Mikä on pankki? • Olennaista etenkin se, että kerää yleisöltä takaisinmaksettavia varoja (+myönnetään luottoja + välitetään maksuja) • Pikavippifirma ei kerää takaisinmaksettavia varoja => ei ole luottolaitos eikä pankki • ”Muu kuin talletuspankki, Suomen Pankki tai Pohjoismaiden Investointipankki saa toiminimessään käyttää sanaa "pankki" ainoastaan, jos on ilmeistä, että sanan käyttäminen ei viittaa harhaanjohtavasti talletuspankin toimintaan.” (Luottolaitoslaki 21 §) • Esim. panttilainaamo, pikavippiyhtiö tms ei saa esiintyä nimellä ”pankki” K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  4. ”Raha ei sikiä pankeissa, työmies!” • Väärin! Raha sikiää nykyään pankeissa! • Tosin: raha ei ole sama kuin varallisuus • Varsinkaan nettovarallisuus ei suoraan synny pankkijärjestelmän generoidessa rahaa; raha = jonkun osapuolen velkaa => rahan luomisen vaikutus nettovarallisuuteen maailmassa = 0 • Rahaperusta ja luotonlaajenemisprosessi => raha-aggregaatit K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  5. Raha syntyy pankeissa • Raha nykyään enimmäkseen merkintöjä pankkien tietojärjestelmissä • Ei ”reaalista” vastinetta => helppo ymmärtää, että raha muodostunut pankkijärjestelmässä. • Missä muualla olisi voinut muodostua? • Pankkien velat ovat nykyään suurin osa raha-aggregaateista kaikissa hiukankin kehittyneissä talouksissa • Muistakaa M1, M2… • Etupäässä pankkien velkoja • Talletuskannan muutokset vastaavat suurimmasta osasta rahamäärän muutoksista • Seteleiden ja kolikoiden osuus vähäinen. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  6. Rahaperusta • Rahan synty pankkijärjestelmässä alkaa keskuspankkirahasta • Tai oletetaan aluksi näin… • Rahaperusta = keskuspankkiraha = M0 • Keskuspankin velkoja • ”Monetarybase” • Käteinen + pankkien talletukset keskuspankissa • Muu raha = oikeus keskuspankkirahaan • Korottomia, tai hyvin alhainen korko => normaalioloissa pankit haluttomia pitämään enempää kuin välttämätöntä • Eurojärjestelmän keskuspankeissa pakollisen minimin (johon palataan myöhemmin) ylittävä osuus nykyään koroton, pakollisen osan korko 0,25% • Finanssikriisissä riskittömyys tehnyt houkuttelevan ”sijoituskohteen” • Pankit maksavat keskinäiset velkansa yleensä (lähes aina) keskuspankkirahalla • Pankkien raha (jos sitä onkaan) on keskuspankkirahaa • Pankin maksuvalmius = kyky maksaa keskuspankkirahaa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  7. Rahaperusta • Pankki voi saada keskuspankkirahaa seuraavilla tavoilla: • Lainaamalla keskuspankista • Laina tai repokauppa • Täysin rutiinimenettely, esim. euroalueella standardi luottomahdollisuus viikoittain, tarvittaessa muutenkin • Viime aikoina Suomessa ei juuri käytössä, paljon talletuksia muualta euroalueelta • Myymällä jotain keskuspankille (käytännössä arvopapereita) • Esim. Yhdysvaltojen ja Japanin rahapolitiikan toimeenpanossa rutiinimenettely • Merkitys korostui finanssikriisissä (Quantitativeeasing, etenkin Yhdysvallat) • Muilta pankeilta (lainaamalla, myymällä niille arvopapereita) • Asiakkaittensa talletusten kasvaessa • Nämä kaksi jälkimmäistä eivät lisää keskuspankkirahan määrää taloudessa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  8. Rahaperusta • Pankkijärjestelmä ei voi saada keskuspankkirahaa muualta kuin keskuspankista, vaikka yksittäinen pankki voi saada muilta pankeilta tai (seteleitä) asiakkailta • Keskuspankilta lainaaminen tai omaisuuden myyminen keskuspankille • Reservit = pankkien hallussa oleva keskuspankkiraha • Muilla nykyään harvoin tilejä keskuspankeissa (valtio, pörssi etc) • Pankkijärjestelmän hallussa oleva keskuspankkiraha supistuu vastakkaisissa operaatioissa • Pankki maksaa lainan takaisin, ostaa arvopapereita keskuspankeilta… • Maksaa takaisin = hankkii tililleen keskuspankissa saldoa; tilin saldo ja velka pyyhitään liikepankin ja keskuspankin kirjanpidoista K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  9. Rahaperusta • Rahan luonti alkaa keskuspankkirahasta • Viime kädessä pankkitalletus arvokas, koska oikeuttaa rahaperustaan kuuluviin eriin: • Pankkitalletus = saamaoikeus keskuspankkirahaan • Voi nostaa käteisenä • Voi käyttää maksuvälineenä (tilisiirto, pankkikortti, sekki) • Pankkitalletus asiakkaan kannalta kunnollista rahaa vain, jos pankilla keskuspankkirahaa joko valmiiksi tai nopeasti ja varmasti saatavilla • Muuten saamisia maksukyvyttömältä pankilta; ei voi nostaa käteisenä, ei lähettää tilisiirtona, pankkikortti ei kelpaa… • Keskuspankkiraha (esim. seteli) arvokas, koska kaikki uskovat muiden pitävän sitä arvokkaana • KESKUSPANKKIRAHA ON PERIMMÄINEN FIAT-RAHA! • Outo asetelma, mutta… K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  10. Chilen keskuspankin tase K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  11. Miksi pankilla oltava keskuspankkirahaa? • Voi olla julkisen vallan säädöksiä • Useimmissa maissa on vähimmäisvarantovaatimuksia. • Asiakkaiden tarpeet • Käteisnosto, triviaali tapaus: keskuspankkirahan oltava kassassa käteisenä • ”Eihän siinä mitään keskuspankkirahaa tarvita, jos maksan kännykkälaskun tilisiirrolla?” • Kyllä tarvitaan! (Paitsi jos operaattorin ja asiakkaan tilit samassa pankissa.) • Maksuliikenne pankkien välillä selvitetään keskuspankkirahalla • Tilirahan käyttö maksuvälineenä – selvitys keskuspankkirahalla • Maksujärjestelmissä paljon eroja, mutta tilirahalla maksamisen perusajatus aina sama • Maksu tilisiirtojärjestelmässä pankista toiseen kulkee keskuspankin kautta => pankkikortilla tai sekillä maksajakin käyttää välillisesti keskuspankkirahaa. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  12. Tilisiirto ja keskuspankkiraha Tapaus kuluttajan kännykkälasku Keskuspankki Keskuspankkirahaa -100 Velka pankille A +100 Velka pankille B Pankki B Pankki A +100 +100 -100 -100 Talletusvelat asiakkaille Saaminen keskuspan-kista Operaattorin tase Kuluttajan tase -100 +100 • Kuluttajan saamiset pankilta supistuvat 100 • Keskuspankin velkojen määrä ei muutu, mutta 100 rahaa siirtyy yhden pankin tililtä toiselle. • Sähköyhtiön saamiset pankiltaan kasvavat 100 • Jos pankilla A ei keskuspankkirahaa, sähköyhtiö ei näe maksusuoritusta tilillään K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  13. Rahaperustasta rahan tarjontaan • Perinteinen tapa kuvata luotonlaajeneminen: keskuspankkirahan lisäys johtaa mekanistisiin seurauksiin • Olettamukset • Eksogeeninen rahaperusta • Yleisön käteissuhde vakio • Käteissuhde = käteinen / talletukset • Esim. käteistä aina 10 % talletuksista • Siis EI käteinen /(käteinen+talletukset) • Pankeilla aina sama reservisuhde (esim. talletukset keskuspankissa aina 5 % asiakkaiden talletuksista) • Mitä ei talleteta keskuspankkiin, se lainataan asiakkaille • Näiden olettamusten järkevyyttä kritisoitu voimakkaasti, aiheesta • (Palataan myöhemmin) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  14. Luotonlaajeneminen • Yleisö pitää aina 10 % rahoistaan käteisenä • Esim 5000 € rahaa, josta 500 € käteistä ja 4500 € talletuksia • Käteissuhde = 500/4500 = 0.11111…. • Reservisuhde 5 % suhteessa talletuksiin • Sisältää sekä pakolliset että vapaaehtoiset reservit, voitaisiin mallittaa erikseen • Reservit sisältävät nyt käteiskassat • Keskuspankki lainaa pankille 100 milj. • Keskuspankkirahaa syntyy • Pankki lainaa asiakkailleen koko summan 100 milj • Yleisön käteinen kasvaa 10 milj • Siis 90 milj talletetaan pankkeihin • Ei väliä, onko sama pankki kuin mistä laina otettiin • Asiakkaat käyvät kauppaa keskenään, mikä ei vaikuta rahan määrään • Pankit tallettavat 0,05*90 = 4,5 milj. keskuspankkiin ja lainaavat loput 90-4,5 = 85.5 milj. asiakkailleen • Yleisö pitää käteisenä 85,5/10 milj ja tallettaa loput pankkeihin…. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  15. Luotonlaajeneminen K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  16. Luotonlaajeneminen • Lopputulos: geometrisen sarjan summa • Talletusten lisäys lopulta 100 [1/(0.1111+0.05)] = 620.69 • Kaava: Tallet. lisäys = (Rahaperustan kasvu)/(r+c) • Missä r = reservisuhde = (vähimmäisvarantotalletukset + mahd. ylimääräiset keskuspankkitalletukset + käteinen pankkien kassoissa) / yleisötalletukset • r:ssä mukana kaikki pankkien keskuspankkiraha • Ja c = yleisön käteissuhde, käteinen / pankkitalletukset • Lisäksi käteisen määrä yleisöllä lisääntyi n. 0.1111*620.69 = 68.97 • Loput keskuspankkirahasta päätyi takaisin keskuspankkiin • Luotonlaajeneminen ei riipu siitä, mihin pankkiin ne tallettivat rahansa, jotka myivät jotain lainanottajille. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  17. Luotonlaajeneminen • Luotonlaajenemiskerroin (rahakerroin, money multiplier) m = (1+c)/(r+c) • M = (1+c)/(r+c)*MB • Missä MB = monetarybase • M = yleisön pankkitalletukset + yleisön hallussa oleva käteinen • Esimerkissä m= (1+0.1111…)/(0.1111…+0.05) = 6.89655… • Luotonlaajenemiskerroin voidaan aina laskea, jos tilastot saatavissa • Voidaan laskea M1:lle tai M2:lle. • Viralliset tahot harvoin laskevat ja julkistavat tilastoja luotonlaajenemiskertoimesta K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  18. Luotonlaajeneminen - kritiikkiä • Pätee aina identiteettinä: M = m * MB • Käteissuhde ja reservisuhde määritelty ja laskettu siten, että yhtälö pätee aina; identiteetti • Mitkä ovat syy-seuraussuhteet? • Jos rahaperusta muuttuu, muuttuiko rahan määrä vai luotonlaajenemiskerroin? • Goodhartin kritiikki (1994; H&B) • Käytännössä ei sovelleta eikä voitaisikaan soveltaa rahapolitiikassa; rahapolitiikan tavoitteena ei ole muuttaa rahaperustaa, jotta talletuskanta muuttuisi • Yritys soveltaa aiheuttaisi liikaa korkovolatiliteettia • Päätetään, paljonko luottoja tarjotaan pankeille, korko määräytyy kysynnän mukaan • Keskuspankin vaikea säädellä rahaperustaa riittävän tarkasti • Pankeilla sitovia luotonantolupauksia • Rahan tarjonnan supistaminen vaikeaa (luottokanta ei eräänny tarpeeksi nopeasti => pankkien taseet eivät supistu tarpeeksi nopeasti) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  19. Lisää kritiikkiä yksinkertaista luotonlaajenemismallia kohtaan • Käteissuhde lienee endogeeninen • Esim. korkeat korot => käteisen pitäminen ei houkuttele; • Epäluulo pankkeja kohtaan (syksy 2008) • Sesonkivaihtelua käteisen kysynnässä • Jouluostosten aikaan käteisen määrä kasvaa Suomessa • Onko jossain todistettu, ettei käteissuhde riipu yleisön hallussa olevan rahan määrästä? • Intuitio: käteisen kysynnän ensimmäinen derivaatta positiivinen, toinen negatiivinen • Empiirinen evidenssi käteissuhteesta usein kehitysmaista • Ndanshau (2004): Tansaniassa käteisen kysynnän tulojousto < 1; pankkitilit ja käteinen etäisiä substituutteja • Hossain (1993): Käteissuhde Bangladeshissa melko vakaa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  20. Lisää kritiikkiä… • Mikä on syy ja mikä seuraus pankkien taseiden ja keskuspankkirahan välillä? • Luultavasti useimpien pankinjohtajien olisi vaikea hyväksyä ajatusta, että luotonannon volyymi määräytyisi suoraan talletusten mukaan. • Osin perspektiiviharha, koska yksittäinen pankki voi muuttaa asemaansa pankkien välisillä rahamarkkinoilla, mitä pankkijärjestelmä kokonaisuutena ei voi tehdä, koska pankkien rahamarkkinavelat – rahamarkkinasaamiset = 0. • Keskuspankkirahaa tarjolla => pankit voivat ensin päättää taseittensa loppusumman muilla perusteilla, sitten lainata reserveiksi tarvittavan määrän keskuspankkirahaa keskuspankista => syy-seuraussuhde kääntyy! • Siis: otto- ja antolainauksen volyymi määrittää, paljonko keskuspankkirahaa on olemassa • Tyypillinen tilanne, jos keskuspankki myöntää rajattomasti lainoja hyvin monenlaisia vakuuksia vastaan. • Tilanne tällä hetkellä euroalueella K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  21. Lisää kritiikkiä yksinkertaista luotonlaajenemismallia kohtaan • Pankkeja ei voi pakottaa antolainaukseen, vaikka niillä olisi reservejä • Narulla ei voi työntää • Toisinpäin helpompaa: voidaan rajoittaa keskuspankkirahan saatavuutta ja nostaa vähimmäisvarantovaatimusta => luotonanto vähenee • Reservisuhde endogeeninen • Epävarmoina aikoina pankit haluavat pitää enemmän keskuspankkirahaa (reservejä, varantoja) • Esim. finanssikriisin aikana 2008 alk. ylimääräisiä reservejä, keskuspankkien taseet paisuneet K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  22. Kuinka kävi reservisuhteen? • Aiemmin euroalueen pankeilla tuskin lainkaan pakollisen minimin ylittäviä talletuksia keskuspankeissa • Finanssikriisi, syksy 2008 ja jossain määrin sen jälkeenkin. • Pankit eivät luottaneet toisiinsa, haluttomuus keskinäiseen lainanantoon => ei voi luottaa markkinoihin => pakko varautua maksuvelvoitteisiin hamstraamalla keskuspankkirahaa • Rahapoliittisesti yritettiin elvyttää / tukea taloutta ja pankkeja mm. laajentamalla hyväksyttyjen vakuuksien listaa ja jakamalla rajattomasti vakuudellisia lainoja perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorolla • Keskuspankkiraha äärimmäisen vähäriskisenä sijoituskohteena • Keskuspankkirahan määrä kasvoi voimakkaasti, yleisötalletusten ja antolainausten määrä muuttui maltillisesti • Reservisuhde nousi voimakkaasti K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  23. Kuinka kävi luotonlaajenemisen? =M2/base money, euroalue K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  24. MUTTA: • MUTTA: vaikka yksinkertainen luotonlaajenemismalli on huono kuvaamaan syy-seuraussuhteita, eikä sen avulla voi laatia osuvia ennusteita rahan määrän kehityksestä, se havainnollistaa pankkien roolin rahan luomisessa • Mistä raha tulee? Vastaus: Raha sikiää pankeissa. • Pankkien taseet menevät umpeen => anto- ja ottolainauksen välillä pakko olla yhteys kaikissa olosuhteissa • Laina on olemasta vasta jos joku on saanut rahat tililleen K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  25. Endogeeninen raha • Raha syntyy, kun pankki haluaa antaa ja asiakas ottaa lainan • 1) Pankki myöntää asiakkaalleen lainan; voi generoida itse rahan kirjaamalla sen asiakkaan tilille Lainasaaminen asiakkaalta Asiakkaan talletus +100 +100 • Lukuisia rajoitteita sille, kuinka paljon pankki voi luoda rahaa myöntämällä lainaa • Lainsäädännön asettamia rajoitteita • Likviditeettiriski – asiakas tuskin pitää rahaa tilillä, pankilla oltava valmiiksi keskuspankkirahaa tai nopea keino saada sitä. • Luottotappioriskit K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  26. Säädöksiin liittyviä rajoitteita luotonannolle • Vakavaraisuusvaatimukset • Pankilla oltava omia varoja vähintään 8 % laskennallisista riskeistä • Antolainauksen lisääminen kasvattaa luottoriskiä ja pääomavaatimusta • Likviditeettiriskiä koskevia säädöksiä • Tätä sääntelyä vähennettiin ennen finanssikriisiä, nyt ollaan lisäämässä EU-tasolla (osa Basel III-uudistusta) • Asiakkaan käyttelytilitalletus = potentiaalinen velvoite maksaa keskuspankkirahaa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  27. Endogeeninen raha • 2) Tämän jälkeen asiakas lähettää rahan tilisiirtona, jolloin pankin taseesta poistuu velka asiakkaalle ja tilalle tulee keskuspankkitalletusten supistuminen • Nyt jollain toisella asiakkaalla on rahaa jossain muussa pankissa • Jollain muulla pankilla on lisää saldoa keskuspankissa. • Kukaan ei ota lainaa tallettaakseen rahat takaisin samaan pankkiin • 3) Kun asiakas maksaa lainan takaisin, ensin asiakas saa suorituksen muusta pankista, jolloin pankin velka asiakkaalle kasvaa, ja saaminen keskuspankista kasvaa. • 4) Lainan takaisinmaksu = pankin ja asiakkaan keskinäiset velat ja saamiset kumoutuvat K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  28. Endogeeninen raha Pankin tase Vastaavaa Vastattavaa Aika Asiakassaamiset 100 100 Talletus, kun asiakas saa lainan Keskuspankkitalletus supistuu, asiakas lähettää maksun - 100 -100 Asiakkaan talletus lähtee maksuna 100 Asiakas saa rahaa tilisiirtona Keskuspankkitalletus kasvaa 100 Asiakkaan velka kirjataan maksetuksi - 100 -100 Asiakas käyttää rahansa lainan maksuun 0 0 Tässä esimerkissä ei ollut korkoja; todellisuudessa pankille jäisi nettoa, sillä lopussa asiakkaan talletus supistuisi enemmän kuin 100, jolloin pankin nettovarallisuus kasvaisi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  29. Endogeeninen raha • Jos raha syntyy lainanannon sivutuotteena, voiko muodostua tilanne, jossa rahaa on ”liikaa” tai ”liian vähän” verrattuna siihen, mitä yleisö haluaa pitää hallussaan? • Mahdollisia selityksiä: • Rahaa ollaan aina valmiita pitämään hallussa, kysynnällä ei ylärajaa • Pankkien antolainaus ei sittenkään lisää rahan määrää; joku aina maksaa velkansa pankeille saatuaan jostain rahaa, jolloin pankkien taseet supistuvat • Rahaa tulee lisää => obligaatioiden hinnat nousevat => niitä ei kannata ostaa => entistä useampi haluaa pitää varallisuutta talletuksina ja seteleinä • Rahan määrän kasvu lisää tuotantoa ja kiihdyttää inflaatiota => lisärahalle tarvetta K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  30. Osapuolten taseet suljetussa taloudessa - esimerkki Keskuspankki • Jokaisen osapuolen velka on toisen saaminen • Jos kaikki velat maksettaisiin, rahataloudesta ei jäisi mitään jäljelle! Rahapoliittiset lainat pankeille 80 50 Setelistö 30 Pankkien reservit 80 80 Yleisö Liike- säästö- ja osuuspankit Talletukset 1160 1200 Pankkivelat Lainat yleisölle 1200 80 Velat keskuspankille Käteinen 40 Reservit 30 1160 Talletukset Käteiskassat 10 1240 1240 1200 1200 Tästä esimerkistä puuttuvat ulkomaat, korot, muu varallisuus ja pankkien oma pääoma… K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  31. Likviditeettirajoite lainanannossa • Taseen mentävä umpeen • Aivan aluksi laina ”rahoittaa” itsensä, mutta harva asiakas ottaa lainaa tallettaakseen sen takaisin samaan pankkiin. • ”Itserahoitus” maksimissaan päiviä. • Asiakas ostaa jotain muun pankin asiakkaalta => pankin voitava maksaa keskuspankkirahalla asiakkaansa puolesta • Käytännössä tilanne pankin kannalta sama kuin jos rahoitus lainanantoa varten olisi hankittava etukäteen • Keskuspankkirahaa oltava valmiiksi, tai pankin pitää voida järjestää sitä helposti • Pienikin häiriö pankin maksuvalmiudessa kohtalokas K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  32. Luotonanto ja raha-aggregaatit • Jos raha syntyy kun pankit myöntävät lainoja, niin luotonantohan määrää raha-aggregaattien suuruuden? • Ääriesimerkki: rahoitusmarkkinoiden liberalisointi 1980-luvun puolivälissä • Suomessa 1988 talletuspankkien markka-antolainauskanta kasvoi 30 %, M2 kasvoi 23 %. • Korrelaatio selvä joskin epätäydellinen rauhallisempinakin aikoina K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  33. Antolainauksen ja rahan kehitys euroaikana K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  34. Anto- ja ottolainaus euroaikana • Lyhyellä aikavälillä selvää korrelaatiota talletus- ja luottokannoissa • Pitkällä aikavälillä voivat poiketa • Pankeilla muitakin velkoja kuin talletuksia • Sijoitustodistuksia, joukkolainoja… • Pankki myy tällaisen paperin => talletukset kasvavat, luotonannoksi tilastoidut velat eivät • Jos kaikki pankkien velat lasketaan rahaksi, korrelaatio lähes +1.00 % • Erotus muodostuu pankkien omista pääomista ja muista varoista kuin saatavista; molemmat pankeilla yleensä vähäisiä. Saamiset suunnilleen yhtä suuria kuin velat. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

  35. Rahan tarjonnan supistuminen pankkijärjestelmän häiriöiden takia • Friedman & Schwartz (A MonetaryHistory of the United States); 1930-luvun lama • Pankkikonkurssit • Bank of United States ym. • Ei talletussuojaa => talletuspakoja • käteissuhde kasvoi • Pankit varautuivat pitämällä suurempia reservejä => reservisuhde kasvoi • Yhteisvaikutus: rahan tarjonnan voimakas supistuminen; M1 -25 % muutamassa vuodessa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

More Related