PALVELUTARPEEN ARVIOINTI

1. PALVELUTARPEEN ARVIOINTI VANHUSTYÖHÖN LIITTYVÄ UUDISTUNUT LAINSÄÄDÄNTÖ 10.4.2006 Pia Leikasto Etelä-Suomen lääninhallitus

2. SOSIAALIHUOLTOLAIN UUSI 40 a § • 1 momentti: Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. • Lakia selkeyttävä säädöstekninen muutos • Käytännössä kunnat ovat ilman nimenomaista säännöstäkin järjestäneet palveluja kiireellisissä tilanteissa. • Erityislaeissa nimenomaisia säännöksiä, esim. toimeentulotukilain mukaan toimeentulotukiasiat on käsiteltävä viivytyksettä. • Käytännössä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi voisi olla kiireellinen esim. tilanteessa, jossa puoliso, omaishoitaja tai muut hoitotyötä tekevä äkillisesti sairastuu tai kuolee. • Periaatteessa mikä tahansa sosiaalipalvelun tarve saattaa olla kiireellinen.

3. SOSIAALIHUOLTOLAIN UUSI 40 a § • 2 momentti: Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa kunta on velvollinen järjestämään 80 vuotta täyttäneelle pääsyn sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa taikka muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. • Vastaavasti kunnan on järjestettävä pääsy sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin kansaneläkelain 30 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista eläkkeensaajan hoitotukea saavalle. • Esim. yhteydenotto tiistaina, arviointi viimeistään seuraavan viikon torstaina (jollei ylimääräisiä arkipyhiä)

4. MENETTELYSTÄ • Kirjallinen hakemus • Suullinen yhteydenotto kirjattava • Laissa tai hallituksen esityksessä ei ole määritelty kenen toimesta arviointi tulee toteuttaa • kunnan sosiaalipalvelujärjestelmän tuntemus, haetun palvelun luonne, onko ennestään palvelujen piirissä jne. vaikuttaa • Arvioinnin jälkeen tehtävä muutoksenhakukelpoinen päätös palvelujen myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä • kirjallisen ja perustellun päätöksen tekeminen on tärkeää varsinkin silloin, kun palvelua ei myönnetä • Myönteisen päätöksen lisäksi asiakkaalle on tehtävä asiakaslain mukainen hoito- ja palvelusuunnitelma

5. OMAISHOIDON TUKI VANHUSTYÖHÖN LIITTYVÄ UUDISTUNUT LAINSÄÄDÄNTÖ 10.4.2006 Pia Leikasto Etelä-Suomen lääninhallitus

6. LAKI OMAISHOIDON TUESTA • Laki omaishoidon tuesta (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006 • Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoitoa koskevat säännökset sekä omaishoidon tuesta annetun asetuksen • Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen • Lailla korotettiin hoitopalkkion vähimmäismäärää • Lailla täsmennettiin omaishoitosopimuksen ja hoito- ja palvelusuunnitelman sisältöjä, tuen myöntämisen edellytyksiä, hoitajan vapaata koskevia säännöksiä sekä sopimuksen kestoa koskevia säännöksiä

7. MÄÄRITELMIÄ • Omaishoito on vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla • ns. vierashoitaja ei enää voi toimia omaishoitajana • Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista

8. TUEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET (3 §) • henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa • hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla • hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia • omaishoito yhdessä muiden palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää • hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva JA • tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista

9. MENETTELYSTÄ • Hoidettava hakee omaishoidon tukea kotikuntansa sosiaalitoimistosta tai omaishoidon tuesta vastaavasta yksiköstä • Sosiaalitoimi tekee hoidettavan luokse kotikäynnin, jolla arvioidaan hoidettavan palvelun tarve ja omaishoidon tuen myöntämisedellytykset • Viranhaltija tekee tuen myöntämisestä kirjallisen päätöksen ja laatii yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelman sekä tekee omaishoitajan kanssa omaishoitosopimuksen • Mikäli päätös on kokonaan tai osittain kielteinen, tulee hylkäämisen perusteet ilmoittaa päätöksessä • Päätökseen voi hakea muutosta

10. HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA (7 §) • Laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa • Suunnitelmaan tulee kirjata ainakin: • omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö • muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö • omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö sekä • miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhuoltoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana • Suunnitelmaan tulee liittää tiedot omaishoitolain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta

11. OMAISHOITOSOPIMUS (8 §) • Hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välisessä toimeksiantosopimuksessa tulee sopia ainakin: • hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta • oikeudesta ”lakisääteisiin” vapaapäiviin • ”vapaaehtoisten vapaiden” järjestämisestä • määräaikaisen sopimuksen kestosta sekä • hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä • Sopimuksen liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma

12. SOPIMUKSEN KESTO • Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi • Erityisestä syystä voidaan tehdä määräaikaisena • Hallituksen esityksen omaishoitolaiksi (HE 131/2005) mukaan sopimus voisi olla määräaikainen, jos • hoidon jatkaminen ei hoitajasta tai hoidettavasta johtuvasta syystä olisi tietyn määräajan jälkeen mahdollista, • hoidon tarpeen kesto olisi etukäteen tarkasti määriteltävissä TAI • omaishoitajan antama hoito korvattaisiin tietyn määräajan jälkeen toisella palvelulla • Lähtökohtana hoidettavan etu

13. SOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN (9 §) • Kunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua • Omaishoitajan irtisanomisaika on kuukausi • Laissa ei määritelty irtisanomisperusteita • lain lähtökohtana hoidettavan edun mukainen hoito > sopimus tulee irtisanoa, jos hoito ei enää ole hoidettavan edun mukaista • Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, voidaan sopimus purkaa välittömästi • Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito käy hoidettavan terveydentilan muutoksen vuoksi tarpeettomaksi

14. OMAISHOITAJAN VAPAAT (4 §) • Oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohden, jonka aikana on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin • Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi, vaikka hoidettava viettäisi säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta kodin ulkopuolisissa palveluissa • esim. koulussa • poissaolo enintään 5-7- tuntia arkipäivää kohti • Kunta voi järjestää omaishoitajalle myös enemmän kuin lain edellyttämät kaksi vapaapäivää • Lisäksi kunta voi järjestää alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita

15. VAPAIDEN AIKAINEN HOITO (4 §) • Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana • Hoito pyrittävä järjestämään ensisijaisesti hoidettavan toivomalla tavalla • hoidettavalla tai hoitajalla ei kuitenkaan ole ehdotonta oikeutta vaatia haluamaansa hoitomuotoa tai hoitopaikkaa • Lain lähtökohtana hoidettavan etu; hoitojärjestelyn on aina turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

16. HOITOPALKKIO (5 §) • Omaishoidon tukeen sisältyy aina rahana suoritettava hoitopalkkio • Palkkion taso hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan • Hoitopalkkio on vähintään 300 euroa kuukaudessa • Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtään, palkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa • Hoitopalkkio voidaan sopia pienemmäksi, jos • hoidon sitovuus on vähäistä JA • hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä TAI • siihen on hoitajan esittämä erityinen syy • Kunnat voivat maksaa myös suurempia hoitopalkkioita sekä luoda omia palkkioluokkia

17. HOITOPALKKION KESKEYTYS • Omaishoitosopimuksessa sovittava hoitopalkkion maksamisesta silloin, kun hoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä • Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua • Lakisääteisten vapaiden ja alle vuorokauden mittaisten virkistysvapaiden pitäminen ei alenna hoitopalkkiota eikä keskeytä palkkion maksatusta

18. ASIAKASMAKSUT • Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle annetuista palveluista voidaan periä tuloista riippumaton, enintään 9 euron suuruinen vuorokausikohtainen tasamaksu • Palvelujen muoto tai määrä ei vaikuta maksun suuruuteen • Maksuttomiksi säädetyistä palveluista ei voida periä asiakasmaksua, esim. kehitysvammaisten erityishuolto • Enimmäismaksun määrä koskee myös palvelusetelillä ostettavia palveluja • Muista palveluista kunta voi periä asiakasmaksun voimassa olevien säännösten mukaisesti