Saana Hakola, Noora Kattelmäki, Päivi Lappalainen, Niina Leinonen, Ari Möttönen, Tuomas Törrönen

1. SUURPELTO - Kestävä kehitys ja hyvä elämä- Saana Hakola, Noora Kattelmäki, Päivi Lappalainen, Niina Leinonen, Ari Möttönen, Tuomas Törrönen

2. Elämisen tarpeet • Asuinalueen ihmisillä tulee olla mahdollisuudet tyydyttää jokapäiväisen elämisen tarpeet • Asuinalueen tulee antaa mahdollisuus monipuoliseen elämään • Alueen asukasrakenteen tulee olla tasapainoinen ja rakenteen tulee edistää tasa-arvoa • Sosiaalisesti kestävä kehitys merkitsee myös tilaisuutta luoda hyviä ihmissuhteita ja ylläpitää niitä • Sosiaalisten konfliktien estämisessä alueen asukasrakenteella on merkitystä • Maahanmuuttajien sijoittuminen kaupunkirakenteessa on kansainvälistymisen tuoma uusi haaste

3. Elämisen tarpeet jatkoa… • Asuinalueen luotava mahdollisuudet asua tutulla alueella, vaikka elämäntilanteen muutos johtaisi asunnon vaihtoon: edellytyksenä tällöin alueen monipuolinen asuntovalikoima • Muutto toiselle paikkakunnalle voi olla oikea ratkaisu eri elämän tilanteissa, esim. nuoren itsenäistyessä ja mieleisen opiskelupaikan tai työpaikan hankkimisessa • Tasapainoisen asukasrakenteen tekee mahdolliseksi se, että samalla alueella on erilaisille asukkaille soveltuvia asuntoja: kerrostaloja, rivitaloja, omakotitaloja, eri kokoisia huoneistoja ja myös erityisryhmien tarvitsemia asuntoja • Omistus- ja vuokra-asumisen tasapainoa ei kaavoituksella voida toteuttaa, siihen tarvitaan maapolitiikan ja asuntopolitiikan keinoja.

4. Kestävä kehitys • Ekologinen ulottuvuus • Taloudellinen ulottuvuus • Sosiaalinen ulottuvuus • Kulttuurinen ulottuvuus

5. Suurpellon kehittäminen • Alueen rakentaminen aloitettiin 18.01.2007 • Museovirasto ottanut kantaa luonnoksiin • Arkkitehtitoimisto Tommola (suuri toimisto, jolla useita projekteja Suomessa ja myös ulkomailla) • Aluksi alueelle piti tulla Nokia, suunnitelmat muuttuivat • Milloin tulee KooKaksi, jota kaikki asuntorakennuttajat tuntuvat odottavan? • Miten Espoon visio on vaikuttanut rakentamistyöhön? • Miten Suurpellosta luodut mielikuvat ja Espoon visio toteutuvat todellisuudessa?

6. Mikä Suurpellossa on niin ihmeellistä? • Herättänyt erittäin paljon keskustelua sekä puolesta että vastaan • Imujätejärjestelmä • Itse kustannetut päiväkodit ja koulut (pioneeria Suomessa) • Seulo-kauppapalvelut

7. Onko luonto huomioitu? • Tyypillistä maalaisympäristön luontoa • Suurin osa pelloista on tehoviljelyssä, mutta paikalla on myös kesannolla pidettäviä peltoja (luonnon monimuotoisuus) • Peltoaukeita ympäröivät metsät ja asutusalueet • Metsät ovat suurelta osin metsätalouskäytössä olevia kangasmetsiä, mutta siellä täällä on pieniä vanhan metsän ja lehtometsälaikkuja • Peltojen itäpuolella on suojeltu pähkinälehto • Alueen linnusto on suhteellisen runsas ottaen huomioon että alue sijaitsee keskellä kaupunkia • Paikalla on 2000-luvun alussa pesinyt useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lintulajeja (mm. peltosirkkuja, pikkulepinkäisiä ja tiltaltteja sekä lintuja, jotka kertovat monipuolisesta perinneympäristöstä) • Linnuston monimuotoisuus on pienentynyt sen jälkeen kun Kehä II rakennettiin ja avattiin liikenteelle.

8. Tavoitteena hyvä elämä (Visio) • Elinikäinen oppiminen • Kansainvälisyys • Perhekeskeisyys • Kestävä kehitys • Uudet palvelukonseptit

9. Mitä haastatteluista kävi ilmi? • Haastatteluissa Asuntosäätiön toimitusjohtaja, Peab Oy:n aluejohtaja, TA-yhtymän toimitusjohtaja, VVO:n projektipäällikkö • Haastattelukysymyksissä painotimme Espoon kaupungin visiota sekä kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia • Elämisen tarpeet sekä taloudelliset seikat korostuivat • Sosiaalinen kestävä kehitys: mm. elinkaariajattelu erilaiset asumisen muodot, koulujen ja päiväkotien rakentaminen • Liikuntarajoitteisten ja lasten tarpeet huomioitu rakennusmääräysten mukaisesti

10. - Hankala maaperä aiheutti lisäkustannuksia, ekologinen ja taloudellinen kestävä kehitys ei ehkä parasta mahdollista - Imuputkijärjestelmä uusi, moderni innovaatio - Palvelueteiset: systeemin toimivuus käytännössä jää nähtäväksi tulevaisuudessa - Asuminen Suurpellossa kallista - Kohderyhmänä lähinnä lapsiperheet, ensiasunnon ostajat, lähialueilla työskentelevät ihmiset sekä iäkkäämmät ihmiset

11. Ihmiset arvostavat Suurpellossa mm. luonnon ja palveluiden läheisyyttä, hyviä liikenneyhteyksiä, sijaintia, uusia innovaatioita, käytännöllisiä pohjaratkaisuja, energiatehokkuutta • K2- alueen mahdollisimman nopeaa valmistuminen, v. 2012-2015? - Riskeinä taloudellinen tilanne, hankala maaperä, K2-hankkeen siirtyminen, metro- ja raitioyhteyden huomiotta jättämistä

12. Kehittämiskohteet ja -ideat - K2-alueen rakentaminen alulle - ”Sosiaalinen yritys” opiskelijoiden ja vapaaehtoisten voimin  Ilmaista työtä? Miten eroaa ns. tavallisesta kotihoitopalvelusta? Miksi juuri tälle alueelle ilmaista hoito- ja apupalvelua? - Alueella tällä hetkellä liikaa vuokra-asuntoja: asukasmateriaali ”tietyn tyyppistä”  alueelle rakennettava enemmän omistusasuntoja

13. Ostaisinko asunnon Suurpellosta? • Ihmisten mielikuvat • -> odotukset ja näkemykset alueesta • Metro- ja/tai raideyhteys? • KooKaksi-vaiheen toteutuminen • Jaksavatko ihmiset odottaa? • Laman jatkuminen/korkotason nousu

14. Lähteet Lähteet- Juujärvi, S. Myyry, L. & Pesso, K.: Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki:Tammi. - Kohti kestävää kehitystä. Pedagoginen lähestymistapa. 2008.L. Rohweder & A. Virtanen (toim.) opetusministeriön julkaisuja. 2008:3. - Paloniemi, R. & Koskinen, S. 2005. Ympäristövastuullinen osallistuminen oppimisprosessina. Terra 117:1, 17–32. - Vilkka, H. 2005. Tutki ja kehitä. Helsinki:Tammi - Internet: - http://www.geofoorumi.fi/20083/suurpelto.html luettu 21.04.2010 - http://www.suurpelto.fi/ luettu 21.04.2010 - http://www.arktom.fi/#/projects luettu 21.04.2010 - http://www.yit.fi/Content.aspx?path=1;32;6344;46840 luettu 21.04.2010. Lukemista - http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/mat/maant/sarjat/sk/47/suurpell.pdf - http://helda.helsinki.fi/handle/10138/10403