Suomen Punainen Risti Minkä pitäisi olla paremmin elinympäristössäsi?

1. Suomen Punainen Risti Minkä pitäisi olla paremmin elinympäristössäsi? Yhteenvetoraportti 12.5.2010 Anu Valtari

2. Yhteenvetoraportin sisältö • Verkkohaastattelun tavoitteet ja toteutus • Osallistujat • Yhteenveto tuloksista • Eroja taustamuuttujittain • Minkä pitäisi olla paremmin elinympäristössäsi? • Mistä aiheista puhutaan ja kuinka tärkeinä niitä pidetään? • Kuinka samanmielisiä tärkeydestä ollaan? • 17 teemaluokan esittely • Liitteet • Osallistujat taustamuuttujittain • Taustamuuttujakohtaiset graafit teemaluokkien määrästä ja tärkeydestä • Kuvaus tulosanalyysistä • Nelikentän lukuohje

3. Verkkohaastattelun tavoitteet ja toteutus Verkkohaastattelun tavoitteena oli saada ideoita Suomen Punaisen Ristin tulevaisuuden toimintamallien kehittämiseen. Haastattelussa osallistujia kannustettiin kertomaan omin sanon, minkä pitäisi olla paremmin heidän elinympäristössään. Osallistujat pääsivät myös arvioimaan toistensa kirjoittamien ajatusten tärkeyttä arviointitaululla. Haastattelu oli auki 26.2.−2.5.2010 välisen ajan.

4. Verkkohaastattelussa 5029 osallistujaa Osallistujia saatiin mukaan verkkohaastatteluun Sähköpostitse 3104 Punaisen Ristin ja sen yhteistyökumppaneiden verkkosivuilta 1035 Facebookista 549 Kaverikutsulla 203 Uusi Suomi –verkkolehden uutiskirjeellä 138 Aktiivisimmat osallistujat ovat Uudeltamaalla asuvia 51−60-vuotiaita naisia Enemmistö osallistujista on Punaisen Ristin jäseniä, jotka eivät toimi tällä hetkellä vapaaehtoisena Osallistumisen keskiarvoaika on yhdeksän minuuttia per osallistuja

5. Yhteenveto tuloksista Osallistujat löytävät elinympäristöstään paljon asioita, jotka voisivat olla paremmin. Eniten puhutaan yhteisöllisyyden puuttumisesta: yhdessä tekemisestä, toistensa välittämisestä, auttamisesta ja huomioonottamisesta. Neljä aihetta erottuu tärkeydeltään muista: vanhustenhoito, rikollisuus, terveyspalvelut ja perheiden tukeminen. Suuria tärkeyseroja ei näiden kesken ole. Maahanmuuttajiin liittyvät asiat arvioidaan selkeästi vähiten tärkeiksi, erimielisyys tästä on kuitenkin suurta.

6. Eroja taustamuuttujittain Yhteisöllisyydestä puhutaan eniten läpi taustamuuttujaryhmien. Naiset arvioivat rikollisuuden torjunnan muita aiheita tärkeämmäksi, miehillä rikollisuuden rinnalle pääsevät vanhustenhoito, seura yksinäisille ja turvallisuus. SPR:n jäsenet ja vapaaehtoiset kokevat tärkeimmäksi aiheiksi ympäristöön liittyvät asiat – siisteyden ja viihtyisyyden sekä ympäristönsuojelun. Osallistujat ilman SPR-kytköstä taas pitävät vapaa-ajan viettoon liittyviä asioita tärkeimpänä. Yli 35-vuotiaat korostavat rikollisuuden torjumista. Heitä nuoremmilla ei ole suuria eroja tärkeimpien aiheiden joukossa.

7. Minkä pitäisi olla paremmin elinympäristössäsi? Eniten puhutaan yhteisöllisyydestä, tärkeimpien aiheiden top 4 on tärkeydeltään tasainen

8. Minkä pitäisi olla paremmin elinympäristössäsi? Vanhustenhoito yksimielisimmin tärkeä asia, maahanmuuttajat jakavat mielipiteet voimakkaimmin Rikollisuus Yhteisöllisyys Vanhustenhoito Terveyspalvelut Perheiden tukeminen Turvallisuus Yksinäisille seuraa Vapaa-ajan vietto Syrjäytyminen Ympäristönsuojelu Suvaitsevaisuus Samanarvoisuus Kiire Siisteys ja viihtyisyys Liikenne ja liikkuminen Päihteiden käyttö Maahanmuuttajat

9. Yhteisöllisyys Ylivoimaisesti eniten puhuttu ja myös tärkeähkö aihe Enemmän kanssakäymistä ja yhdessä tekemistä. Välitetään toisistamme ja autetaan lähimmäistä. Tutustutaan naapureihin, otetaan vastuuta yhteisistä asioista ja tavoitellaan yhteistä hyvää. ”Yhteisöllisyyttä tarvitaan enemmän. Toisista välittämistä ja vastuunkantamista mm. naapureista ja oman kylän tai pihapiirin asioista.” ”Koko kylä kasvattaa. Uskon, että jokaisella aikuisella tulisi olla oikeus kasvattaa ja ohjeistaa kaikkia lapsia. Nykyisellään kukaan ei puutu tai välitä siitä mitä lapset tekevät ja puuttumista paheksutaan. Pidetään että vain vanhemmat voivat ohjata, kehua tai ojentaa jälkikasvuaan.” ”Naapurusto saisi tervehtiä toisiaan. Kaikki naapurit eivät tervehdi enkä tiedä edes heidän nimeään, kun he eivät halua millään tavalla huomata muiden naapureiden olemassa oloa. Kuitenkin olisi mukava jutella napurin kanssa ja saada heiltä vaikka apua talon vahtimiseen oman matkan aikana. Onneksi osa naapureista on aivan ihania.” ”Lisää välittämistä! Ihmisiltä puuttuu toisen auttamisen tahto. "Ei kuulu mulle" liian yleinen näkökanta.”

10. VanhustenhoitoPaljon puhuttu ja tärkeimmäksi arvioitu aihe Vanhukset saavat tarvitsemaansa hoitoa ja apua arjessa selviytymiseen. Yksin asumista tuetaan ja laitostumista ehkäistään. Kaikilla on oikeus hyvään elämänlaatuun iästä riippumatta. ”Vanhusten inhimillinen kohtelu laitoksissa. Lähes aina vanhusta puhutellaan kuin pikkulasta, tai ei puhutella lainkaan. Onko makaaminen sängyssä päivästä toiseen ilman virikkeitä elämää.” ”Man borde ta hand om åldringarna bättre. Ge åldringarna mera tid, diskutera med dem och de som bor på anstalter borde kunna vara mera ute.” ”Vanhusten arvostaminen ja ihmisarvon palauttaminen. Jokaisen vanhuksen tulee saada haluamaansa hoitoa, yksilöllisten tarpeiden mukaan yhteiskunnan järjestämänä hinnoiteltuna henkilön tulotason mukaan. Vanhusten arvostamista tulee parantaa ja antaa heille vähintäänkin sama ihmisarvo kuin nuorille tai työelämässä oleville.” ”Vanhusten asioiden hoito. Vanhusten hoito ja omassa kodissa elämisen tukeminen vaikuttaa riittämättömältä.”

11. Syrjäytymisen ehkäiseminenPaljon puhuttu tärkeähkö aihe Työttömiä ja vähävaraisia tuetaan taloudellisesti ja aktivoidaan mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Nälkäiset saavat ruokaa. Syrjäytymisen ehkäisemisen toimenpiteitä ja rakenteita tarvitaan jopa lapsille. Tuloerojen jatkuva kasvu huolestuttaa. ”Vähemmän leipäjonoja. Jos köyhyyttä ja eriarvoisuutta ei pystytä poistamaan, niin ainakin kaatopaikoille menevä käyttökelpoinen ruoka pitäisi saada sitä tarvitseville paremmin jakoon. Kaupat, ruokatehtaat ja miksei laitoksetkin, joissa jää yli ruokaa (koulut, päiväkodit, sairaalat ym), paremmin talkoisiin mukaan!” ”Työpaikkoja nuorille. Nuorten syrjäytyminen johtuu yleensä koulutuksen ja työpaikan puutteesta.” ”Syrjäytymistä estettäisiin. Yhteiskunnan taholta otettaisiin henkilökohtaisesti syrjäytymisvaarassa olevaan yhteyttä ja kannustettaisiin mukaan erilaiseen toimintaan: harrastukset, vapaaehtoistyö, työttömille esim. avustavaa työtä esim. vanhusten, lasten, ruokaloiden jne. parissa jne. Yhteiskunnan taholta maksettaisiin niistä aiheutuvia kuluja suoraan ja edellytettäisiin sitoutumista.” ”Ge ekonomiskt stöd åt hjälpbehövande. För mig är det viktigt att kunna hjälpa på nära håll... ge en slant åt en familj som har drabbats av arbetslöshet i den egna kommunen.”

12. Yksinäisille seuraaPaljon puhuttu tärkeähkö aihe Seuraa yksinäisille ihmisille keskusteluihin, kävelylle, kauppaan jne. Jokainen ihminen tarvitsee oman turva- ja tukiverkostonsa. Ystävätoiminnalla iloa yksinäisten arkeen. ”Yksinäisyys vaivaa lapsia ja vanhuksia. Monet lapset joutuvat olemaan yksin koulun jälkeen. Iltapäiväkerhopaikkoja ei riitä edes kaikille tokaluokkalaisille, ja kolmasluokkalainenkin on vielä pieni. Toisen luokan jälkeen vanhemmatkaan eivät enää saa lyhentää työaikaansa. Toisaalta myös monet vanhukset ovat yksinäisiä. Voisivatko nämä vanhukset ja lapset kohdata jossakin koulun jälkeen?” ”Ihminen tarvitsee ystäviä kaikissa elämänvaiheissa. Yksin ei ole hyvä olla. Sosiaalinen media ei yksin riitä vaan tarvitaan oikeita ystäviä kaikissa elämänvaiheissa. Verkkopalveluissa on tänä päivänä pakko olla mukana niin uskontokuntien kuin erilaisten järjestöjenkin, koska ihmiset viettävät suuren osan ajastaan näiden palveluiden parissa. Internetin kanssa ei kuitenkaan voi lähteä kalaan tai kävelylle.” ”Luotettavaa ystäväpalvelua tulisi olla enemmän. Monet ihmiset kärsivät yksinäisyydestä. Ystäväpalvelu lisäisi sosiaalisia kontakteja. Esimerkiksi vanhukset kaipaavat juttuseuraa ja ulkoiluttajia. Samoin pienten lasten äidit tarvitsisivat joskus aikuista seuraa ja irtautumista lapsen hoidosta.”

13. Vapaa-ajan viettoYleisesti puhuttu aihe, erimielisyys melko suurta Vapaa-aikaan harrastuksia, aktiviteetteja, kokoontumispaikkoja, kerhotoimintaa, virkistysmahdollisuuksia, ulkoilualueita, kahviloita, liikuntaa jne. eri ihmisryhmät huomioiden. Tehokas keino myös vähentää yksinäisyyttä. ”Nuorille matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Nuoret voivat pahoin. Heille täytyy tarjota paikkoja, jossa he voivat viihtyä mutta tarvittaessa myös keskustella asiantuntevan aikuisen kanssa, joka osaa ohjata nuoret tarvittaessa myös oikean avun ja tuen piiriin. Nuorisotaloihin lisää resursseja. Tyttöjen talo on aivan loistava esimerkki toimivasta palvelusta.” ”Virkistysalueita lisää. Metsiä hakataan ja luonnossa liikkumisen mahdollisuudet kaventuvat, myös maaseudulla. Toivoisin, että minulla olisi jatkossakin marjapaikkoja lähellä kotia, koska luonnon takia tänne aikoinaan muutin. Kuntopolkuja kaipaisin myös.” ”Enemmän harrastusmahdollisuuksia/mielekästä toimintaa. Olisi mukavaa löytää jotain mielekästä vapaa-ajan toimintaa, joka sopisi kaikenikäisille ja jossa tapaisi kaikenikäisiä ihmisiä.” ”Jäsenille vinkkejä ja kyselyjä vapaaehtoistoiminnan tarpeista. Esim. sähköpostilla voisivat paikallisyhdistykset houkutella toimimaan esittämällä vaihtoehtoja, joissa tarvitaan toimijoita. Itsekin olen kiinnostunut, mutta ei tule tungettua joukkoon, jota ei tunne eikä tiedä, osaako mitään tarpeellista. Jäsenten sähköpostiosoitteethan ovat tiedossa (useimmiten) ja myös vaikka jäsenlehdessä voi olla tietoa.”

14. TurvallisuusYleisesti puhuttu tärkeähkö aihe Turvallinen ja rauhallinen ympäristö niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. Varmuus siitä, ettei tarvitse pelätä esim. väkivaltaa, päihteiden käyttäjiä eikä liikenteessä. ”Tryggare miljö för barnen. Här kommer samhället in och hurdana värderingar vi har. Ex viktigt att de som kör rattfylla får ta sitt ansvar och se det. Våld likaså de som utför våld behöver få straff som är kännbart så att de inte begår brott efter brott efter brott vilket nu är vanligt. De behöver också få känna att de kan förändra sig och att de har ett ansvar.” ”Arkipäivän turvallisuus. Turvallisuus liikenteessä, asumisessa. Koskee erityistä tukea tarvitsevien kansalaisten huomioiminen siten, että he selviävät mahdollisimman omatoimisesti kotonaan mikäli mahdollisista.” ”Rikollisuuden ja väkivallan pelko on kamalaa. Tuntuu, että olet syyllinen, jos et kanna itsepuolustussuihkeita mukanasi, jos et ympäröi kotiasi piikki- ja sähköaidoin jne.” ”Nuorten asenteihin tulisi puuttua ajoissa. Nuorilla on pelottavan paljon negatiivisia asenteita erilaisuutta kohtaan. Rasismi, syrjintä ja kiusaaminen ovat seurausta tästä.”

15. YmpäristönsuojeluJonkin verran puhuttu tärkeähkö aihe Ilmastonmuutokseen vaikuttavat pienet arkiset teot - mm. kierrätys, jätteiden lajittelu ja kompostointi - paremmin ihmisten tietoon ja mahdollisiksi kaikille. Vähennetään kuluttamista ja suositaan energiatehokkaita ratkaisuja. Kunnioittampi asenne luontoa kohtaan. ”Ilmastonmuutos jokapäiväisiin tekoihin. Sen sijaan, että julkisuudessa korostetaan jatkuvasti ilmastonmuutoksen hillitsemisen suuria linjoja esiin tulisi tuoda kaikkia niitä käytännön tekoja, joita ihmiset voivat tehdä arjessa. Siis uusia ideoita näiden "käytä energiansäästölamppuja" jne. tilalle. Ihmisten tulee voida huomata tekojensa ja tekemättömyyden vaikutus käytännön arjessa. Suurin muutos täytyy saada tapahtumaan asennetasolla. Aivan turha ajatella, että asia ei koske minua tai en voi vaikuttaa mihinkään.” ”Paremmat kierrätysmahdollisuudet jätteille. Haluaisin paremmat kierrätysmahdollisuudet jätteille - tällä hetkellä pystyn kyllä kierrättämään biojätteen, lasin, pahvin ja paperin. Mutta esimerkiksi energiajaetta ei kerätä, eikä metallia. Metallin kierrätän itse, mutta Helsingissä on vain kaksi paikkaa, jotka ottavat sitä vastaan.” ”Energiaomavaraisuus, joka perustuu uusiutuvaan energiaan. Suomen ei pidä olla maailmassa se maa, joka edistää ydinvoiman käyttöä. Kaikki lisäys lisää monia eri turvallisuusriskejä. Saman suuruinen investointi, jota ollaan nyt panemassa ydinvoimaan, pitää sijoittaa tulevaisuuden energiaratkaisuihin, ei menneisyyden.”

16. Terveyspalvelut Jonkin verran puhuttu tärkeä aihe Hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään kiinni perusterveydenhuollon palvelujen, mielenterveyspalvelujen, hammashuollon, työterveyden, terapian yms. laadusta ja saatavuudesta. Sairaita kohdellaan asiakkaana, ei potilaana. ”Vården skall inte privatiseras så mycket. Det ska vara fullt möjligt att inom rimlig tid få vård inom allmänna sjukvården och av bra personal.” ”Toivon terveydenhoidon toteutuvan tasapuolisesti kaikille. Haluaisin että ainakaan ei leikkattaisi terveydenhoidosta määrärahoja niin ettei jouduttaisi sulkemaan toimipisteitä ja vähentämään sairaanhoitohenkilökuntaa ja laatua. Ettei joutuisi jonottamaan apua tai että olisi myös korvaavia toimintoja, jotka auttaisivat jos niin tarve vaatii.” ”Mielenterveystyö. Tukea arkeen ja sen vaikeuksiin. Apua, jotta ei tapahtuisi syrjäytymisiä ja kaikki jaksaisivat paremmin elää omaa elämäänsä ja auttaa omien voimiensa mukaan muita. Tuoda mielenterveystyötä ihmisläheisemmäksi, näyttää mistä ihmiset voi hakea apua.” ”Rikosten uhrit. Rikosten uhrit tarvitsevat tukea ja terapiaa selvitäkseen tapahtuman yli. Pelko voi seurata pitkään ja invalidisoida henkisesti. Tukeminen, kuunteleminen, konkreettinen auttaminen arkiasioissa voi olla todella tarpeen.”

17. Liikenne ja liikkuminenJonkin verran puhuttu aihe, erimielisyys melko suurta Ekologiset arvot enemmän mukaan liikennesuunnitteluun. Julkista liikennettä kehitetään ja tuetaan, autottomia keskustoja suositaan sekä pyöräily- ja kävelyreittejä lisätään. Kuria ihmisten liikennekäyttäytymiseen! ”Julkisen liikenteen tukeminen! Luonnon säästäminen! Jos useampi vaihtaisi auton julkiseen liikenteeseen, tulisi turhaa saastetta vähemmän! Mutta sen sijaan kun kansalaisia kannustettaisiin edulliseen bussilla ja junilla julkuun, hintoja nostetaan ja huomataan että autolla liikkuminen on jopa huomattavasti edullisempaa ja nopeaa. Eikö olisi fiksua laskea bussilippujen hintaa ja tukea julkisia ajoneuvoja!” ”Kevyen liikenteen liikkuminen turvallisemmaksi. Lisää kevyeen liikenteen sujuvia kulkureittejä ja liikennevaloja. 30 km/h alueella ajetaan 60 km/h ja seassa ihmiset, koirat jne. Vaarallista. Liikaa turhia tapaturmia, vammautumisia ja jopa kuolemia. Pyöräkypärällä näitä ei estetä vaan turhat kaahaukset kuriin. Myös ammattiautoilijat, mm taksit syyllistyvät tähän.” ”Joukkoliikenne. Pitäisi olla paremmat joukkoliikenneyhteydet. Huonot kulkuyhteydet oman kunnan keskustaan ja lähimpiin kaupunkeihin. Kun joukkoliikenteen vuoroja vähennettiin, oli hankittava toinen auto.”

18. Perheiden tukeminenJonkin verran puhuttu tärkeä aihe Tuetaan vanhempia lasten kasvattamisessa ja oman parisuhteen hoitamisessa. Yksinhuoltajat ja erilaiset perhemallit vaativat enemmän ymmärrystä yhteiskunnalta. Lapsilla on oikeus kunnalliseen päivähoitoon ja perheväkivallattomaan kotiin. Perheille enemmän yhteistä aikaa. ”Perheiden hyvinvointi. Perheiden ongelmat näkyvät nuorten rajattomuuteena, päihde- ja mielenterveysongelmina. Ei käytöstapoja eikä kunnioitusta ihmisiä tai omaisuutta kohtaan, kun kotona ei turvallisia vanhempia ja rakkautta ja rajoja.” ”Borde ha mera tid för familj och vänner. Hela tiden går åt jobb och hushåll. Man unnar sig själv och sina nära och kära på tok för lite tid!” ”Erilaisia perhemalleja pitäisi ottaa paremmin huomioon. Kouluissa, päiväkodeissa, neuvoloissa ja muussa terveydenhuollossa pitäisi paremmin olla esillä/vaihtoehtoina erilaiset perhemallit. Se mummo saattaa olla lapselle tärkeämpi kuin kaukana asuva etävanhempi, joten myös isovanhempien kanssa pitäisi päästä joka paikkaan. Esitteissäkin saisi olla jokin muu kuin se ydinperhekuva aina.” ”Lasten päivähoito ja kerhotoiminta. Ainakin pääkaupunkiseudulla on suorastaan huutava pula päivähoitopaikoista. Ryhmät ovat todella isoja ja henkilöstö työskentelee äärirajoillaan. Alle 3-vuotiaille ei oikein ole ohjattua kerhotoimintaa.”

19. Siisteys ja viihtyvyysVähän puhuttu, ei kovin tärkeä aihe Viheralueet ja kukkaistutukset tuovat viihtyisyyttä elinympäristöön. Siisteyskasvatusta tarvitaan, että saadaan jokainen pitämään omalta osaltaan huolta elinympäristönsä puhtaudesta ja siisteydestä. Savuton ympäristö tuntuu puhtaalta. ”Mer grönska och färg. Det finns visserligen parker där jag bor, men de är så tråkiga!Det finns inga färggranna växter utan bara trista gröna växter. Visserligen har jag skogen på gångavstånd också men dit ids jag inte alltid gå om det är mörkt, belysningen borde förbättras så att det blir mer tryggt att promenera i skogen på kvällar.” ”Roskien heittäminen kaduille pitäisi opettaa pois. Nuorille ja mäyräkoiran (kaljapakin) heittelijöille pitäisi opettaa jo koulussa että ei ole kivaa kun ne lojuu kaduilla pitkin kesää. Heittäisivät ne roskiin. Ja roskiksia pitäisi olla enemmän kadun varsilla.” ”Vesistöjen puhtaus tärkein. Päästöjen osalta 0-linjaus ja käytön osalta tiukat säännöt ja isot sanktiot rikkojille.” ”Luonnon siisteys. Näin keväällä huomaa, kuinka epäsiistejä me olemme ja kuinka vähän välitämme ympäristöstämme. Viestiä luonnon vaalimisesta pitäisi välittää kaikissa ikäluokissa. Luonto on monelle se paikka joka säästää pillereitä.”

20. MaahanmuuttajatVähän puhuttu aihe, voimakas hiljainen signaali Maahanmuuttajat sopeutuvat ja kotoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Monikulttuurisuutta arvostetaan, ja sitä osataan hyödyntää. Ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan vähenevät. ”Mamu-naisten sopeuttaminen suomalaiseen kulttuuriin. Toivoisin, että erityisesti maahanmuuttajanaisia tuettaisiin heidän sopeutumisessaan Suomeen, niin kieli- kuin kulttuurintuntemuksen kuin ammatillisen koulutuksenkin osalta. Toivoisin myös, että Suomessa entistä enemmän uskallettaisiin palkata töihin maahanmuuttajanaisia. Uskon, että toisen polven maahanmuuttajien sopeutumisessa avainasemassa on se, missä määrin perheiden äidit ja naiset ovat sopeutuneet ja päässeet kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan.” ”Monikulttuuristuva Suomi ja sen asukkaat tarvitsevat tukea erilaisten kulttuuriympäristöjen ymmärtämiseen ja niissä toimimiseen. Monikulttuurisuustoiminta tarjoaa varmasti myös paljon uusia vapaaehtoistyömahdollisuuksia.” ”Kotoutumissuunnitelma. Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen kaipaa lisää resursseja, niin taloudellisia kuin henkisiä. Työnantajat "pelkäävät" yhä turhan paljon uus-Suomalaisten kielimuuria.”

21. SuvaitsevaisuusVähän puhuttu aihe, erimielisyys melko suurta Erilaisuus ymmärretään ja hyväksytään. Vaikutetaan asenteisiin ja ennakkoluuloihin lisäämällä tietoa erilaisuuteen liittyen. ”Suvaitsevaisuus eri elämantilanteita kohtaan, huomaavaisuus. Nykyään ihmiset ovat niin itsekekseisiä että tuntuu että kaikki vieraat ihmiset ovat uhka tai vihollisia. Myöskin vieraassa elämäntilanteessa olevat ihmiset tuomitaan helposti... vanhukset hitaita, lapset äänekkäitä...” ”Erilaisuuden sietämisen lisääminen. Tunnemme yleensä oman ikäisiämme, samoin ajattelevia.Sukupolvet asuvat erillään,nuoret eivät tunne vanhuksia eivätkä vanhat nuoria. Vaikka muista kulttuureista tulleita on entistä enemmän, ei heitä välttämättä meidän lähipiiriimme kuulu. Eriydymmekö lisää ja jos kyllä - niin miksi ja mitä pitäisi tehdä.” ”Kaikki opitaan kotona. Meille kotiin sai aikoinaan tuoda minkä värisiä ihmisiä tahansa ja silloin elettiin 70-luvun alkua.” ”Tolerans är viktigt men får inte bli fel. Att vara tolerant är inte att tolerera allting så egentligen är det ett besvärligt ord. Men så är det med allting, det kan svängas tvärtemot. Det är viktigt att alla människor har samma människovärde men sedan gäller det ju egentligen att vara intolerant mot orättvisor och dålig behandling av människor.”

22. SamanarvoisuusVähän puhuttu aihe, erimielisyys melko suurta Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu tasa-arvo, yhdenvertaisuus, samanlainen kohtelu ja samanlaiset mahdollisuudet kaikille. ”Vähemmistöön kuuluvilla pitäisi olla samat oikeudet kuin muillakin, kuten esimerkiksi seksuaalisilla vähemmistöillä: ei-synnyttävällä äidillä pitäisi olla oikeus isyyslomaan jne.” ”Tasa-arvoinen kohtelu koko Suomeen. Valtion pitäisi ottaa kunnilta hoitaakseen koulutus- ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Nykyisin esim. vanhusten ja vammaisten palvelujen taso riippuu kuntien varallisuudesta. Valtio sälyttää kunnille yhä enemmän lakisääteisiä tehtäviä, mutta ei anna resursseja niiden hoitamiseen. Kuntien päätehtäväksi jäisi lähinnä infrastruktuurista huolehtiminen.” ”Ihmisten hinnoittelu pois. Ihmiset ovat eriarvoisia niin kauan, kuin itse ihmisellä itsellään ei ole mitään merkitystä vaan sillä, mitä työtä hän tekee tai mikä hän on koulutukseltaan. Toisin sanoen raha ratkaisee myös siinä, miten arvokkaita olemme. Tämä arvo on kuitenkin toissijaista sen rinnalla, mikä arvo on inhimillisellä ja lähimmäistä rakastavalla ihmisellä. Valitettavasti röyhkeydellä ja rahalla saa enemmän, jolloin "kunnollinen köyhä" joutuu helposti kärsimään.” ”Tasa-arvo kaikkien palvelujen suhteen. Kohtuulliset julkiset kulkuyhteydet tulee olla jokaisella kansalaisella julkisiin asiointipaikkoihin, kuten terveyskeskuksiin, palvelutaloihin ja asioilla käynteihin.”

23. RikollisuusVähän puhuttu mutta tärkeä aihe Rikoksista keskustellaan ja niistä uutisoidaan asiallisesti. Väkivallan ehkäisyyn panostetaan ja rikosten uhreja autetaan nopeasti ja asianmukaisesti. Käynnistetään keskustelu rikostentekijöiden rangaistusten riittävyydestä. ”Väkivallasta pitää puhua. Väkivallasta pitää puhua - myös naisten tekemästä. Väkivalta ei ole sukupuolittunutta, ja kaikki oikeudeton väkivalta tulee tuomita, tekipä sen mies, nainen tai jotain siltä väliltä - tai muualta.” ”Väkivallattomuus pitäisi olla enemmän esillä. Koulutusta kaikenlaisen ja kaikentasoisen väkivallan ennaltaehkäisyyn pitäisi saada ihmisille vauvasta vaariin.” ”Rikosten uhrien kohtelu. Liian usein rikosten uhrien taustaa pengotaan epäasiallisesti eikä heihin suhtauduta tarvittavalla empatialla. Rikosten tekijät pitäisi laittaa paremmin vastuuseen julkisen yhteiskuntapalvelun muodossa.” ”Minska mäns våld mot kvinnor. Brottsstatistiken i Finland är skyhög, och speciellt kvinnor faller offer för våld i sina egna hem och av sina anhöriga - oftast den man som hon påstås älska. Staten och kommunen måste ta större ansvar i den här frågan och sluta blunda för det våld män brukar mot kvinnor.”

24. Päihteiden käyttöVähän puhuttu aihe, erimielisyys suurta Vähennetään nuorten ja aikuisten päihteiden käyttöä ja tarjotaan heille sijaistekemistä ja päihteettömiä tapaamispaikkoja. Hoitoa tarvitsevat päihdeongelmaiset pääsevät hoitoon. Alkoholia opitaan nauttimaan ei-humalahakuisesti. ”Alkoholin ja huumeiden vastainen työ. Pitäisi puuttua tiukemmin nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön. Saada vanhempia näkemään miten heidän lapsensa viettävät aikaa kadulla tai vapaa-aikana. Kouluun enemmän resusseja / alan asintuntioita puhumaan ja valistamaan vaaroista.” ”Alkoholittomia kokoontumisia. Viikonloppuina kahvilat eivät ole auki - ei ole oikein mitään paikkoja joissa ihmiset voisivat kokoontua ilman alkoholitarjoilua.” ”Alkoholiongelmaiset. Asun kerrostaloalueella, johon jokaiseen taloon on kertynyt todella huomattava määrä alkoholiongelmaisia. Samoissa taloissa asuu myös lapsia ja yksinäisiä naisia. Jokainen päivä on vaarallinen ja pelottava. Rappukäytävässä ei uskalla liikkua illalla ja lapset eivät voi leikkiä pihalla. Ongelmaiset kerääntyvät sinne asuntoon missä juotavaa on. Taloyhtiö ei puutu asiaan. Meteli on hirvittävää, musiikki soi ja poliisit ovat jokapäiväinen näky. Tilanne pitäisi ratkaista, joko siten että me tavalliset ihmiset ja lapset tai sitten häiriökäyttäytyjät lähtevät ennen kuin jotain todella vakavaa sattuu. Elinympäristö ei missään tapauksessa ole ainakaan lapsille oikea.

25. KiireVähän puhuttu aihe, erimielisyys melko suurta Miten ja mihin haluat aikasi käyttää? Vähemmän stressiä, enemmän vapaata aikaa ja rentoutumista. Vähennetään suorituskeskeisyyttä arvoista ja käytännön toiminnasta. ”Kiireettömyys. Nykyisin ei kiireettömyyttä ole. On jatkuvasti suoritettava jotain tai oltava menossa/tulossa jostakin. Paikallaan oloa ei pidetä enää hyvänä asiana. Jos hidastettaisiin tahtia, niin voitaisiin vaikka järjestää asuinalueella yhteistä tekemistä, pelejä, kahvittelua, talkoita jne. Tämä lähentäisi ihmisiä ja toisi myös turvallisuutta asuinympäristöön, koska ihmiset olisivat enemmän tietoisia lähialueestaan.” ”Mindre stress, främst på jobbet. Människor borde få ha mera tid över för det som är verkligt viktigt i livet, förhållandet till andra människor.” ”Joustoa ajankäyttöön. Ylipäätään toivoisin yleisen arvomaailman olevan vähemmän kova. Voisi olla mahdollisuus käyttää enemmän aikaa rentoutumiseen, ihmisten kanssa olemiseen, luonnossa liikkumiseen tms. Tehdä työtä hieman vähemmän, vaikkapa sitten elintasosta joustaen. Nyt on sellainen henki, että pitää tehdä, tehdä ja tehdä, pysyäkseen kisassa mukana. Joustomahdollisuudet ovat rajalliset, tuntuu että työpaikoista joutuu kamppailemaan, ja yleinen ilmapiiri on sellainen, ettei ole ihan helppoa olla menemättä oravanpyörään mukaan.”

26. Liitteet

27. Liite 1: Taustamuuttujataulukot 1/4Osallistujien ikäjakauma

28. Liite 1: Taustamuuttujataulukot 2/4Osallistujien asuinaluejakauma

29. Liite 1: Taustamuuttujataulukot 3/4Osallistujien sukupuolijakauma

30. Liite 1: Taustamuuttujataulukot 4/4Osallistujien suhde Punaiseen Ristiin

31. Liite 2: Eroja taustamuuttujittain 1/6Miehet

32. Liite 2: Eroja taustamuuttujittain 2/6Naiset

33. Liite 2: Eroja taustamuuttujittain 3/6SPR:n jäsenet ja vapaaehtoiset

34. Liite 2: Eroja taustamuuttujittain 4/6Osallistujat, joilla ei SPR-kytköstä

35. Liite 2: Eroja taustamuuttujittain 5/635-vuotiaat tai sitä nuoremmat

36. Liite 2: Eroja taustamuuttujittain 6/6Yli 35-vuotiaat

37. Liite 3: Kuvaus tulosanalyysistä Osallistujien kirjoittamat odotukset luokiteltiin analyysivaiheessa tekstilouhinta- ohjelmistolla 17teemaluokkaan niiden sisältämien sanojen avulla. Sama näkemys kuuluu kaikkiin niihin luokkiin, joita koskevia asioita se sisältää. Teemaluokat esitellään dioissa 9-25. Diassa 7 on kuvattu pylväsdiagrammilla kaikkien teemaluokkien määrä ja tärkeys. Diassa 8 esitetään kaikkien teemaluokkien määrä, tärkeys ja hajonta. Kuvassa pallon halkaisijan koko esittää teeman sisältävien asioiden määrää, pallon sijainti tärkeysarvioita sekä sitä, kuinka samaa mieltä teemaluokan tärkeydestä ollaan oltu.

38. Liite 4: Nelikentän lukuohje Korkea merkittävyys Vahvat signaalit, yhteinen näkemys Tulisi ehdottomasti ottaa huomioon suunnittelussa. Potentiaaliset asiat Voidaanko näistä löytää uusia lähestymistapoja? Suuri hajonta Vähiten tärkeät asiat Osallistujat yhtä mieltä asioiden vähäisestä tärkeydestä. Heikot signaalit Uusia ideoita ja visionäärisiä ajatuksia. Kuinka otetaan huomioon suunnittelussa? Tärkeys Hajonta Pallojen koko kuvaa aihealuetta käsittelevien näkemysten määrää (% kaikista näkemyksistä), pystyakseli aiheiden koettua tärkeyttä ja vaaka-akseli erimielisyyttä aiheiden tärkeydestä. 38