html5-img
1 / 71

Maakuntakierros 2011

Maakuntakierros 2011. Päijät-Häme 4.10.2011, Lahti Kari Nenonen varatoimitusjohtaja. Suomen Kuntaliiton yksiköt. Kuntatalous. Lakiasiat. Opetus ja kulttuuri. Alue- ja elinkeinokehitys. Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Yhteispalvelut Viestintä Kansainväliset suhteet

elvin
Download Presentation

Maakuntakierros 2011

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Maakuntakierros 2011 Päijät-Häme 4.10.2011, Lahti Kari Nenonenvaratoimitusjohtaja

  2. Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Opetus ja kulttuuri Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Yhteispalvelut Viestintä Kansainväliset suhteet Tietoyhteiskunta Kuntakehitys ja tutkimus Sosiaali- ja terveydenhuolto Ruotsinkielinensihteeristö Yhdyskunta, tekniikkaja ympäristö KT Kuntatyönantajat Kari Nenonen

  3. Valtion ja kunnan suhde

  4. Peruspalveluohjelmamenettely Menettelyn kolme komponenttia • Osa valtion talousarvion valmistelua • Käytännössä peruspalveluohjelma osa kehysmenettelyä ja peruspalvelubudjetti osa talousarvioesityksen yleisperusteluja • Poikkihallinnollisuus • Johtaa peruspalveluohjelman ministeriryhmä, valmisteluelimenä sihteeristö • Osa valtion ja kuntien välistä neuvottelumenettelyä • Suomen Kuntaliiton edustajien rooli pysyvinä asiantuntijoina Kari Nenonen

  5. Menettelyn kattavuus • Kuntien järjestämis- tai rahoitusvastuulla olevat palvelut • Pääpaino sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen palveluissa Kari Nenonen

  6. Kuntalain säännökset Peruspalveluohjelmamenettely • Pitää sisällään peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin • Kohteena lainsäädäntö, periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset kunnallishallinnon ja -talouden asiat sekä valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittaminen • Osa kehysmenettelyä valtion talousarvion valmistelua • Osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä Kari Nenonen

  7. Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi 1/2 Peruspalveluohjelman ministeriryhmä Peruspalveluohjelmamenettelyä johtaa Peruspalveluohjelman ministeriryhmä. Ministeriryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri. Kokouksiin osallistuvat muut keskeiset kuntaministerit ja heidän avustajat. Lisäksi ministeriryhmän kokouksiin osallistuu valtiovarainministeriön keskeisiä virkamiehiä. Peruspalveluohjelman ministeriryhmässä Kuntasektoria edustavat pysyvinä jäseninä Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja ja liiton toimitusjohtaja sekä PPO-menettelynsihteeristön Kuntaliiton edustaja. Kari Nenonen

  8. Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi 2/2 KUTHANEK: Puheenjohtaja: Kuntaministeri Varapuheenjohtaja: Kuntaliiton edustaja Jäsenet: Kuntaministerin avustaja (VS) VM:nmerkittävät virkamiehet kuten • valtiosihteeri • BO:n edustajat • kuntaosaston edustajat Suomen Kuntaliiton edustajat • 6 henkilöä + varahenkilöt Esittelystä vastaa kunkin hallinnonalan valtion virkamies Jaostot: ▪Talousjaosto • valtionosuusjaosto (ei nyt toiminnassa) • arviointijaosto Talousjaoston alaisuudessa laskentaryhmä Kari Nenonen

  9. Kuntatalous

  10. Kuntien vuosikate % poistoista 1997–2010 Päijät-Häme % Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

  11. Kuntien vuosikate % poistoista 2009–2010 maakunnittain Koko maa: 2009 2010* Lappi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kymenlaakso Kanta-Häme Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

  12. Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Päijät-Häme yhteensä Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

  13. Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Lahden kaupunki Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

  14. Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Päijät-Häme pl. Lahden kaupunki Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

  15. Päijät-Hämeen kuntien tilikauden tulos 1997–2010, €/as. 1) Vuosikate – poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

  16. Päijät-Hämeen kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, €/as. 1) Vuosikate – poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

  17. Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997–2010, €/as. Päijät-Häme Lähde: Tilastokeskus Kari Nenonen

  18. Kuntasektorin tulorahoitusjäämän, korjatun tuloksen sekä lainakannan muutoksen kertymä vuodesta 1997, mrd. € 1) Vuosikate – poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden luovutusvoitot/-tappiot Lähde: Tilastokeskus. Poistonalaisten investointien vuoden 2010 luku tilinpäätösarvioiden mukaan Kari Nenonen

  19. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985–2013 Mrd. € % Lähde: Vuodet 1985–2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011–13 ennusteet Peruspalveluohjelma 23.3.2011 Kari Nenonen

  20. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit1) 1991–2015, mrd. € (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet 1991–2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011–2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 27.9.2011. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot Kari Nenonen

  21. Valtionvelka 1985-2013 Mrd. € % Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2011-2013 ennusteet VM. Kari Nenonen

  22. Kuntien verotulot vuosina 2009–2015, mrd. € Lähde: Vuodet 2009–2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011–2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Verolaji Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,63 17,25 17,87 18,51 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,45 1,46 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,31 19,96 20,45 21,18 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,8 3,7 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1 -10,5 0,7 -11,0 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,4 0,8 3,3 2,5 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 26,99 26,99 21,99 21,99 Kari Nenonen

  23. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit1) 1991–2015, mrd. € (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet 1991–2010 Tilastokeskus Vuosien 2011–2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot Kari Nenonen

  24. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. € 2012 2013 2014 2015 Toimintamenojen nimellinen kasvu PPB:n arvion mukaan,%: 4,0 4,0 4,1 4,2 Arvioitu verotulojen kasvu PPB:n mukaan, %: 0,6 3,2 2,4 3,6 Arvioitu verotulojen kasvu uhkakuvan1) mukaan, %: -1,9 -2,1 2,0 3,9 1) Kokonaistuotanto ei kasva vuosina 2012–2013, minkä johdosta palkkasumma pysyy näinä vuosina vuoden 2011 tasolla ja yhteisövero alenee vuoden 2011 tasosta puoleen vuonna 2013. Valtionosuudet sisältävät kustannustenjaon tarkistukset sekä verokompensaatiot ja niihin on tehty indeksitarkistukset. Lähde: Vuodet 1997–2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011–2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 27.9.2011 sekä Kuntaliiton laskelmat. Kari Nenonen

  25. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit1) 1991–2015, mrd. € (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet 1991–2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011–2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 27.9.2011. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot Kari Nenonen

  26. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat1991–2015, mrd. € (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet 1991–2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011–2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 27.9.2011. Kari Nenonen

  27. Kuntien valtionosuusrahoituksen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 Kari Nenonen

  28. Muiden hallitusohjelman mukaisten leikkausten toteutus Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdennetut leikkaukset toteutetaan vasta v. 2013  Kari Nenonen

  29. Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksetkuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, €/as. Maakunta Yhteisöveron 5 prosentti yksikön nosto1) Valtion- osuuksien leikkaus Kiinteistö- veron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Uusimaa 70 -118 35 -13 Lappi 29 -118 45 -44 Varsinais-Suomi 57 -118 -2 -63 Pohjanmaa 64 -118 -18 -72 Etelä-Savo 40 -118 3 -75 Etelä-Karjala 36 -118 -2 -85 Pirkanmaa 39 -118 -9 -88 Päijät-Häme 34 -118 -4 -89 Kymenlaakso 35 -118 -12 -95 Satakunta 41 -118 -18 -95 Keski-Pohjanmaa 47 -118 -25 -95 Kanta-Häme 35 -118 -13 -96 Keski-Suomi 32 -118 -16 -102 Kainuu 37 -118 -26 -107 Pohjois-Pohjanmaa 38 -118 -28 -108 Pohjois-Savo 34 -118 -27 -110 Pohjois-Karjala 38 -118 -35 -115 Etelä-Pohjanmaa 38 -118 -38 -118 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kari Nenonen

  30. Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, €/as. Kunnan koko Yhteisöveron 5 prosentti- yksikön nosto1) Valtion- osuuksien leikkaus Kiinteistö- veron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Alle 2 000 as. 47 -118 17 -54 2 000–6 000 as. 37 -118 -17 -98 6 001–10 000 as. 35 -118 -13 -96 10 001–20 000 as. 33 -118 -34 -118 20 001–40 000 as. 34 -118 -11 -95 40 001–100 000 as. 47 -118 -6 -77 Yli 100 000 as. 71 -118 32 -16 Kaikki kunnat 49 -118 1 -68 Kaikki kunnat, milj. € 262 -631 5 -364 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kari Nenonen

  31. Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteidenvaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, €/as.Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Yhteisöveron 5 prosentti- yksikön nosto1) Valtion- osuuksien leikkaus Kiinteistö- veron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Kustavi 30 -118 601 513 Kolari 32 -118 496 410 Pelkosenniemi 57 -118 406 345 Puumala 82 -118 316 280 Kittilä 51 -118 343 275 Kaikki kunnat 49 -118 1 -68 Vihanti 17 -118 -105 -205 Lumijoki 9 -118 -102 -211 Merijärvi 15 -118 -109 -212 Liminka 10 -118 -107 -215 Tyrnävä 12 -118 -113 -219 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kari Nenonen

  32. Toimintaympäristön muutos

  33. Väestönmuutos kunnittain 2010–2030 2010–2020 2010–2030 2010–2015 2010–2025 Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 24.8.2011 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste Kari Nenonen

  34. Asukasluvun muutosprosentti 2009–2010 maakunnittain Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2011 Kari Nenonen

  35. Asukasluvun muutosprosentti 2010–2030 maakunnittain Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2011, väestöennuste 2009 Kari Nenonen

  36. Väestöllinen huoltosuhde 2010–2020 maakunnittain (0–14 v. + 65 v. täyttäneet) / 15–64-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa 0 30 40 50 60 70 20 90 10 80 100 Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos 2010–2020 KL/JAH 25.1.2010 Kari Nenonen

  37. Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 Kari Nenonen

  38. 75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030 Kari Nenonen

  39. Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain 2001..2008 (kaikki seutukunnat, dia 1/2) Kari Nenonen

  40. Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain 2001..2008 (kaikki seutukunnat, dia 2/2) Kari Nenonen

  41. Mikä on kasvun logiikka kohti 2020-lukua? Osaamisen Suomi? (alla kartta 2007) • Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin • 90-luvun lamasta nosti 5 vahvaa osaamisen keskusta • 00-luvulla jo toistakymmentä ”voittajaa” • 10–20-luvuilla: mikä on kasvun logiikka? • Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen? Lähde: SM/Janne Antikainen Kari Nenonen

  42. Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010–2020 Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010–2020 Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuudenkorostuminen Kari Nenonen

  43. Terveydenhuollon järjestämislakityöryhmän esitykset

  44. Tulevaisuuden vaihtoehdot, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisratkaisussa tulisi varautua: • Vaihtoehto A: kuntarakennetta uudistettaisiin mahdollisimman optimaaliseksi väestön tarvitseman sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisen kannalta tarkasteltuna; n. 20 kuntaa • Vaihtoehto B: kuntarakennetta uudistettaisiin kokonaisuutena selkeästi nykyistä suurempiin kuntiin(n. 30–50) sekä • Vaihtoehto C: kuntarakennetta ei juurikaan uudistettaisi tai sitä uudistettaisiin hyvin vähäisessä määrin Kari Nenonen

  45. Vaihtoehto A:Yksitasoinen malli • Yksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa koko sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisestä • Perus- ja erityispalveluiden järjestämisestä vastaavia kuntia olisi alle 20 • Kansallisesti säädettäisiin kuntien välisten valtakunnallisesti/alueellisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta Kari Nenonen

  46. Vaihtoehto B: Kaksitasoinen malli • Kaksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kunta olisi yksin järjestämis- ja rahoitusvastuussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueen kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. • Kuntia olisi noin 30–50 ja yhteisistä erityistason palveluista vastaavia alueita 5 • Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta Kari Nenonen

  47. Vaihtoehto C:Kaksitasoinen kunta- ja aluemalli • Kaksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kuntien muodostama alue tai suuri kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa tai alueella on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueet ja suuret kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuisi alueratkaisuissa kuntien ja alueen yhteistyönä. Perustasosta vastaavia kuntien muodostamia alueita tai suuria kuntia olisi yhteensä vajaasta 20:stä noin 50:een ja erityistasosta vastaavia alueita 5. • Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta Kari Nenonen

  48. Esitys hallitukselleVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011

  49. Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus 20.4.2011 Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: • pääkaupunkiseutu/metropolialue, • kehittyvät kaupunkiseudut ja • muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat. • Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä. • Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin. • Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää. • Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli. Kari Nenonen

  50. 1. Vuosina 2013–2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. 2. 8. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 3. 7. Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Uudistuksen keskiössä on kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä 6. 4. Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joillaturvataan väestönkielelliset oikeudet Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä Kari Nenonen

More Related