Rakenteelliset muutokset vaikuttavat elämänkulkuihin

1. Rakenteelliset muutokset vaikuttavat elämänkulkuihin Lastensuojelun syvien rakenteiden kehittäminen, ydintehtävien kirkastaminen ja kestävien tukipilareiden löytäminen on haastava ja vaativa tehtävä

2. Yhä useammalle lapselle kasautuu useita sijoituksia elämänsä aikana • Lastensuojelulaitoksiin sijoitettuja lapsia ja nuoria määritellään yhä useammin vaikeahoitoisiksi

3. lyhyt, tilapäinen sijoitus vauvasta aikuisikään (sivun kuvat poistettu)

4. Lastensuojelun kehittämisohjelmaSijaishuolto- ja jälkihuolto-osio • Sari Laaksonen, Lastensuojelun KeskusliittoPäivi Känkänen, Stakes • tehtävänä oli koota ja eritellä sijaishuoltoa ja jälkihuoltoa koskevaa tutkimus- ja kehittämistyötä sekä paikantaa kehittämiskohteet ja konkreettiset etenemisehdotukset • Sijaishuolto-osion raportti valmistui tammikuussa 2006 ja on sivuilla • www.sosiaaliportti.fikommentoitavana maaliskuun loppuun asti

5. Lastensuojelun kehittämisohjelmaSijaishuolto- ja jälkihuolto-osio • Rajauksia ja valintoja • Sijaishuoltoa tulee tarkastella muunakin kuin lainsäädännön määrittelemänä toimintana.

6. Toimintaympäristön muutokset Keskeiset kehittämisen kohteet Ehdotukset sijaishuollon ja jälkihuollon kehittämiseksi

7. Toimintaympäristön muutokset • asiakasmäärät • lasten ikä • sijoitukseen johtaneiden hoidon laiminlyöntien taustalla jo vuosikausia samankaltaiset syyt • lasten näkymättömyys, osallisuuden puute, toisaalta lapsilähtöisyyden painotukset

8. Sijaishuoltomuodot - muutamia kehityssuuntia • ammatillinen perhekoti vakiintunut sijaishuoltoon 1990-luvulla (v. 2004 ammatillisia perhekoteja 116) • yksityisten lastensuojelupalvelujen merkittävä lisääntyminen • tilanne luo uusia osaamistarpeita, mutta myös uusia mahdollisuuksia palvelujen järjestämiseen

9. Laatu lastensuojelun sijaishuollossa • nykypäivän haasteet • laadun perustekijät • valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit • suositus lastensuojelupalvelujen hankinnan hyväksi käytännöksi

10. Laatu lastensuojelun sijaishuollossa • laadukas palvelukokonaisuus • yhteisten hyötyjen alue • avoin ja ”utelias” työote • pääsy erillisistä voimavaroista kohti yhteisiä • asiakaslähtöisyys • rikastava vuorovaikutus köyhdyttävän sijaan

11. Sijais- ja jälkihuolto-osio ja kehittämiskohteiden priorisointi • Lapsilähtöisyys • Siirtymävaiheet, eli tulo ja lähtö • Sijoitettujen lasten biologisten perheiden kanssa tehtävä perhetyö • Perhehoidon säilyttäminen tarjolla olevana sijaishuoltomuotona • Sijaishuollon arviointi ja valvonta

12. Lapsilähtöisyys Lapsilähtöisyys näkyy rakenteissa avoimuutena systemaattisuutena jatkuvuutena ja riittävinä resursseina.

13. Siirtymävaiheet • asiakkuuden kaari • lapsella on pysyviä aikuissuhteita siirtymistä huolimatta • lapsi on tietoinen kaikista aikuisista, jotka vastaavat hänen asioistaan • valtakunnalliset laatukriteerit • lasten kanssa työskentelevien tahojen on ymmärrettävä siirtymävaiheiden merkitys

14. Perhehoito • tasavertainen mahdollisuus päästä perhehoitoon • perhehoitajien riittävä koulutus ja rekrytointi sijoitustarpeeseen nähden • perhehoidon kaikki eri muodot tarjolle ja käyttöön: sijaisperheitä, kriisiperheitä, tukiperheitä, lomitusperheitä • perhehoidon laadun turvaaminen seudullisesti, laatukriteereitä käyttäen ja selkein sopimusmallein

15. Biologisten vanhempien kanssa tehtävä työ • Sijoitettu lapsi kokee, että hänen perhettään arvostetaan ja autetaan • Lapsen tarpeista lähtevä osallisuus perhetyössä • Sisarussuhteita kunnioitetaan ja vaalitaan • Perhetyön käsite kulkee jatkumona avohuollosta sijaishuoltoon • Sijaishuollon rakenteet perhetyötä tukeviksi

16. Jälkihuolto • jälkihuolto tiedostetaan olennaiseksi vaiheeksi lastensuojelun onnistumista ajatellen • jälkihuoltosuunnitelma - konkreettiset ja sopivan kokoiset tavoitteet • olemassa olevat tukimuodot tunnetaan • kehitetään uusia mahdollisuuksia koulutuksen suorittamiseen ja monimuotoiseen työtoimintaan

17. Arviointi ja valvonta • jatkuva laadullinen ja määrällinen arviointi ja valvonta on suunnitelmallista ja järjestelmällistä • jaettu toteutettavaksi toimintayksikkökohtaisesti/toimijataho-kohtaisesti niin, että nämä eri tasot palvelevat toisiaan. • pohjautuu valtakunnallisiin kriteereihin, palautteeseen, itsearviointiin sekä työn tulosten seurantaan • keskeinen seurannan kohde on lapsen saama hoito ja kasvatus sekä niiden vaikutukset hänen kehitykseensä.

18. Ehdotukset valtakunnallisiksi linjauksiksi • Kansallisesti hyväksytty arviointi-kriteeristö ja auditointijärjestelmä • Lastensuojelupalvelujen hankinnan hyvät käytännöt – suositus sekä rakenteelliselle että käytännön tasolle • Systemaattinen tiedon tuotannon kehittäminen • Laatuvaatimukset täyttävät sopimus- ja suunnitelmalomakkeet • Valtakunnallinen informaatio- ja asian-tuntijapankki, jossa kootusti lastensuojelun hyvät käytännöt • Säännöllinen tiedottaminen ja koulutusten järjestäminen

19. Ehdotukset koskien seudullista toimintaa • Lastensuojelun seudulliset kehittämiskeskukset huolehtivat lastensuojelupalvelujen seudullisen kokonaisuuden tukemisesta, seurannasta ja arvioinnista. • Kaikki seudulliseen kokonaisuuteen lukeutuvat kunnat ja se lääninhallitus, jonka vastuualueeseen seutu kuuluu, osallistuvat seudullisten kehittämiskeskusten työn suunnitteluun ja rahoitukseen yhdessä sopimallaan tavalla. • Seudulliset yksiköt luovat yhteistyöverkostoja seudun lastensuojelujärjestöihin ja yksityisiin lastensuojelupalvelujen tuottajiin ja panostavat poikkihallinnollisen seutuyhteistyön kehittämiseen.

20. Ehdotukset koskien perus- ja täydennyskoulutusta • lapsilähtöiset tutkimus-, arviointi-, ja kehittämismenetelmät osaksi arjen toimintakäytäntöjä. • yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan perusopintoihin ja lastensuojelun täydennyskoulutuksen kurssitarjonnan syventäminen • painottaen mm. vuorovaikutusta, lapsilähtöisyyttä, laatutekijöitä, menetelmällisiä innovaatiota esim. taide- ja kulttuurilähtöiset työmenetelmät lastensuojelutyössä

21. Ehdotukset koskien resursseja • Ilman riittäviä resursseja työn sisällöllinen kehittäminen on mahdotonta. Lapsen turvallista ja kasvua tukevaa arkea voidaan toteuttaa sijaishuollossa vain ihmisten varassa • Resursseja tarvitaan myös sen varmistamiseksi, että sijaishuoltopaikkoja on kulloiseenkin tarpeeseen nähden riittävästi • Lastensuojelupalvelujen hankinnassa kiinnitetään huomiota toimintaedellytyksiä koskevien vaatimusten lisäksi myös toiminnan sisältöön ja saavutettuihin tuloksiin. Lapsilähtöisyyden tulee näkyä myös riittävinä resursseina.