Erilaiset oppimisympäristöt erityisopetuksen keinona

1. Erilaiset oppimisympäristöt erityisopetuksen keinona Kaija Peuna koordinoiva erityisopettaja, Ammattiopisto Lappia seutukehittäjä, Tokka2 –hanke kaija.peuna@lappia.fi, gsm. 040 5104137

2. Näkökulma • Pitkät perinteet: ammatillinen koulutus alkoi jo 1800-luvun loppupuolella (jo sitä ennen nykyistä ammattikorkeakoulutusta ja oppipoika-kisälli-malli) • koulutuksen ”laiva” on kyntänyt monenlaisessa ”meressä” ja erilaisissa ”tuulissa”; yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat koulutukseen sekä koulutuksen tavoitteiden (vert! esim. Kesut, opetussuunnitelmauudistukset) että opiskelijoiden kautta • Isot laivat kääntyvät hitaasti, mutta kun ne kääntyvät, mikään ei estä niiden menemistä vauhdilla eteenpäin • Muutokset näkyvät jo: uudenlainen opetussuunnitelmatyö, työssäoppimisen erilaiset kokeilut, verkko-opetus, valinnaisuus, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, moniammatillisuus, verkostoituminen…..

3. Erityisopetus ammatillisessa koulutuksessa • Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia • Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: • vammaisuuden, • sairauden, • kehityksessä viivästymisen, • tunne-elämän häiriön • tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). TARVITAANKO ERITYISOPETUSTA, JOS OPETUS RAKENNETAAN YKSILÖLLISEKSI JA KAIKKIEN HENKILÖKOHTAISET TARPEET HUOMIOONOTTAVAKSI?

4. Lappian tilanne 20.1.2009

5. OPPIMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT • OPISKELIJA • Motivaatio 50 % • Kyvyt ja taidot 25 % TAVOITTEET • OPETUS • 25 %

6. TAVOITTEET 1/4 A) KOULUTUKSEN YLEISET TAVOITTEET Lainsäädännön asettamat tavoitteet • antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. • tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi • antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonal-lisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja • tukea elinikäistä oppimista. • vammaisille järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on lisäksi yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta. Koulutustakuu • Jokaisella oikeus opiskelupaikkaan – kuka vastaa? Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen

7. TAVOITTEET 2/4 B)TUTKINTOKOHTAISET TAVOITTEET • Määritellään opiskelijan osaamisena • Osaaminen määritelty eri tasoille: kiitettävä, hyvä, tyydyttävä • Saadakseen tietyn arvosanan ”0piskelijan on osattava” esim. • alusta-, jarru- ja ohjauslaitteiden vian määritys sekä huolto- ja korjaustoimenpiteet oikeita työvälineitä ja testauslaitteita käyttäen sekä valmistajien ohjeita noudattaen (autoala) • antaa henkistä ja hengellistä tukea vanhukselle ja hänen omaisilleen kriisin kohdatessa (sosiaali- ja terveysala) • Opiskelijan on tunnettava suomen/ruotsin kielen oikeinkirjoitusjärjestelmän perusteet (kaikki alat) • Tavoitteet on yhdistetty keskeiseksi sisällöksi = mikä on opittava/opetettava kokonaisuus, esim. ensiapu, kasvun tukeminen ja ohjaus (vert! Kallen ja Pirjon laatikko)  OPPILAITOS PÄÄTTÄÄ, MITEN JA MISSÄ NE OPITAAN JA ARVIOIDAAN (huom! Suurin osa näytössä/oppilaitoksessa tehtävillä kokeilla vain se, mitä ei voi näyttää)

8. TAVOITTEET 3/4 C) KAIKILLE YHTEISET TAVOITTEET ”Koulutuksen tavoitteena tulee olla, että opiskelijalle kehittyy seuraavia kaikilla aloilla tarvittavia valmiuksia: • Oppimistaidot • Ongelmanratkaisutaidot • Vuorovaikutus- ja viestintätaidot • Yhteistyötaidot • Eettiset ja esteettiset taidot”  KEHITTYYKÖ? MIKSI? MIKSI EI? MITEN ARVIOIDAAN? SAAKO OPISKELIJA PALAUTETTA KEHITTYMISESTÄÄN? EI NÄY TODISTUKSESTA – EI SERTIFIKAATTIA TYÖNANTAJALLE!

9. TAVOITTEET 3/4 ”Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia kansainväli- syyteen, kestävän kehityksen edistämiseen, teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen, yrittäjyyteen, laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan, kuluttajaosaamiseen sekä työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen” • ANTAAKO? • PITÄÄKÖ OPISKELIJAN OTTAA VASTAAN, JOS KOULU ANTAA? • MILLÄ EVÄILLÄ OPETETAAN? Vert! Piilo-opetussuunnitelma

10. ENTÄ JOS TAVOITTEITA EI SAAVUTETA? 1/2 • Koulutuksen tavoitteet? • Mikä on oppilaitoksen sanktio, jos se ei toteuta lain asettamia tavoitteita ja koko ikäluokan koulutus-/ syrjäytymisenehkäisyvelvoitetta? • Kaikille yhteiset tavoitteet? • Mikä on oppilaitoksen sanktio, jos se ei anna opiskelijalle valmiuksia? • Mikä on opiskelijan sanktio, jos hän ei omaksu valmiuksia?

11. ENTÄ JOS TAVOITTEITA EI SAAVUTETA? 2/2 • Ammattitaitotavoitteet? • Mikä on oppilaitoksen sanktio, jos se ei mahdollista tavoitteiden saavuttamista? • Mikä on opiskelijan sanktio, jos hän ei saavuta tavoitteita? • ONKO OPISKELIJAN SANKTIOSSA MITÄÄN JÄRKEÄ?? • PITÄISIKÖ OPETUS JÄRJESTÄÄ NIIN, ETTÄ OPISKELIJA VOI SAAVUTTAA TAVOITTEET?

12. MIKSI … joku selviää työssä, mutta epäonnistuu koulussa??? … miksi aikuiset eivät tarvitse yhteisiä opintoja/ammatillisia opintoja tukevia opintoja, mutta nuoret tarvitsevat? (vert! aikaisempi koulupohja!) … miksi ammatillinen koulutus rakentuu akateemisille oppimismalleille?

13. OPETUS • Viralliset ohjeet sisältävät hyvin vähän määräyksiä siitä, miten opetus on järjestettävä (näyttö, työssäoppimisen minimimäärä, erityisopetus poikkeuksina) eli oppilaitos itse päättää, millaisilla pedagogisilla ratkaisuilla tavoitteet saavutetaan • Erityisopiskelijoiden kohdalla tavoitetasoa voidaan laskea (ns. mukauttaminen), jos tukitoimienkaan avulla tavoitetta ei saavuteta. HOJKS mahdollistaa rajattoman määrän erilaisia vaihtoehtoja oppimisen ja opettamisen toteuttamiseen • Opetuksen peruskysymykset jokaisen opiskelijan kohdalla ovat seuraavat: Miksi? Mitä? Missä? Milloin? Kuka? (vert! Kallen ja Pirjon laatikko – koulun oma opetuksen toteutus- ja arviointisuunnitelma)

14. OPETUS • MIKSI? • Ks. Tavoitteet – missä ovat oppijan tavoitteet?? • MITÄ? • Mitä koulussa/luokassa opitaan/opetetaan? • Riippuu siitä, miten opetus on järjestetty!! • Luennoimalla/kuuntelemalla tietoa? • Esimerkistä/piilo-oppimalla asennetta? • Ryhmätöillä vuorovaikutusta? • Projekteilla suunnittelu- ja organisointitaitoja? • Mitä koulun ulkopuolella opitaan/opetetaan? • Tietoa, taitoa, asennetta • Metakognitiivisia taitoja enemmän kuin koulussa?

15. OPETUS • KUKA? • Miksi opettaja? • Legitimiteetti (pätevyysvaatimukset, VES) • opettamisen ja ohjaamisen ammattilainen • Miksi joku muu? • Voi ohjata opiskelijaa muussakin kuin tiedollis-taidollis-asenteellisessa oppimisessa • Voi toimia myös opettajan tukena • Työssäoppiminen ja näytöt ovat muuttaneet asennetta

16. OPETUS • MISSÄ • Miksi koulussa/luokassa? • Perinne (jota on alettu kyseenalaistamaan mm. työssäoppimisen, verkko-oppimisen ym. vaihtoehtojen myötä) • Olemassa olevien tilojen hyödyntäminen • Muut vaihtoehdot vaativat ainakin aluksi extravaivaa ja sekä opiskelijan että opettajan astumista oman mukavuusalueen ulkopuolelle • Miksi jossain muualla? • Miksi ei?

17. OPETUS MILLOIN? • mikä määrittää opetuksen ajankohdan? • oppijan tarve? • pedagogiikka? • opettajan vapaajaksot? • lukujärjestystekniikka? • jaksojärjestelmä? • koulupäivien lukumäärä? • tilat? • voisiko paja toimia joustavammin kuin koulu? Illalla? Kesällä? Silloin kun opiskelija apua ja ohjausta tarvitsee?

18. Ja lopuksi tärkein - OPISKELIJA MOTIVAATIO Voiko motivaatioon vaikuttaa? • Motivoitumaton ei sitoudu, ilman sitoutumista ei synny tavoitteellista oppimista • Peruskysymys: miksi opiskelija sitoutuisi?? • Sitoutumista tapahtuu vain, jos oppimisella on henkilökohtaista merkitystä oppijalle itselleen! • Motivaatio syntyy henkilökohtaisten merkitysten kautta ja johtaa sitoutumiseen  Missä ja miten näitä merkityksiä oppijalle syntyy??????

19. OPISKELIJA osa 2 KYVYT JA TAIDOT Voiko oppijan kykyjä ja taitoja lisätä? • Tiettyyn rajaan asti voi; tärkeää on löytää optimaalinen oppimiskyky • Huom! Jos ei ole motivaatiota, kykyä ja taitoa ei käytä – jos on motivaatiota, voi oppia lähes mitä tahansa Mitkä kyvyt ja taidot ovat tärkeimmät? • Oman toiminnan ohjaustaidot; suunnittelu, toteutus, arviointi • Vastuullisuus, sitoutuminen • Kyky selvitä pettymyksistä luovuttamatta ja niistä oppiminen • Sinni • Arjenhallinta

20. MIKSI MOTIVAATIO VOI OLLA PAREMPI ”TEKEMISESSÄ” KUIN LUOKASSA? • Vapauttaa vanhoista negatiivisista koulu-kokemuksista • Syntyy realistisempi käsitys siitä, • mistä työtehtävissä on oikeasti kysy • mitä työtehtävissä pitää oikeasti osata • mitkä ovat oppijan omat taidot suhteessa työtehtäviin • Mahdollistaa nopeamman palautteen; (omat epäonnistumiset voi korjata ja saada) onnistumisen kokemuksia • Tekeminen kiinnostaa yleensä enemmän kuin kirjoittaminen ja kuunteleminen

21. Miksi työtä tekemällä oppii? • Voi seurata muiden tekemistä ja sitten kokeilla itse • Monikanavaisuus toteutuu paremmin ja tukee oppimista • Motorinen muisti tukee oppimista • Tekeminen luo uudenlaisen suhteen työn ja tekijän välille – omalla tekemisellä on väliä ja siitä seuraa jotain • Tekemissä ei voi piiloutua kenenkään selän taakse, vaan on itse vastuussa tuloksesta ~ oppijasta tulee oman oppimisensa subjekti • Ei voi teeskennellä osaamista ~ on pakko osata tai oppia • Voi harjoitella useamman kerran ja erilaisissa tilanteissa samaa asiaa • Löytää helpommin itselle sopivan tekemistavan • On helpompi yhdistää mielessä esim. työväline ja työtehtävä, kun saa kokemuksen siitä, miten työkalu toimii tietyssä tehtävässä • Jättää tilaa oppijan omalle oivallukselle

22. Miksi pajassa oppii? • Saa henkilökohtaisempaa palautetta • Saa kannustavampaa palautetta • Ei tule leimatuksi ja luokitelluksi • Saa ohjausta useammalta henkilöltä  erilaiset selitykset avaavat uusia näkökulmia • Saa aikaa • Saa tehdä virheitä ja oppia niistä • Saa ohjausta ja tukea muuhunkin kuin oppimiseen

23. AMMATTITAIDON OSA-ALUEET A) TUOTANNOLISET KVALIFIKAATIOT = tiedot ja taidot B) NORMATIIVISET KVALIFIKAATIOT = mukautumiskvalifikaatiot eli kuinka sopeutuu työn ulkoisiin ehtoihin, esim. stressinsietokyky, vastuunkanto, kyky sietää yksitoikkoisuutta = motivaatiokvalifikaatiot= sisällöllinen suhde työhön, esim. oma-aloitteisuus, kiinnostus

24. AMMATTITAIDON OSA-ALUEET C) KAPASITEETTIKVALIFIKAATIOT = ihmisen fyysiset ja psyykkiset perusominaisuudet, esim. älykkyys, kestävyys D) KEHITTÄVÄT KVALIFIKAATIOT = Kyky muutosten havainnointiin, työn analysointi, jatkuva oppiminen ja ammattitaidon kehittäminen huom! Tämän päivän maailmassa keskeinen kvalifikaatio

25. AMMATTITAIDON OSA-ALUEET E) YLEISKVALIFIKAATIOT = kaikille ammateille yhteiset taidot; sosiaaliset taidot + rajatut tietoalueet (esim. ATK, kielitaito) + ongelmanratkaisutaidot + joustavuus + yrittäjyys + jne.

26. TEHTÄVÄ Mitä edellä luetelluista ammattitaidon osa-alueista opitaan - luokassa - kotona - työssä - verkossa - kavereilta - harrastuksissa - pajassa?