1 / 25

Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa 9. - 10.2.2006 Jyväskylä Paviljonki

Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa 9. - 10.2.2006 Jyväskylä Paviljonki. Perussuhtautuminen globalisaatioon. Suomi on noussut historiallisesti katsoen lyhyessä ajassa syrjäisestä ja takapajuisesta maasta yhdeksi kilpailukykyisimmistä ja tasa-arvoisimmista yhteiskunnista

branxton
Download Presentation

Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa 9. - 10.2.2006 Jyväskylä Paviljonki

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa 9. - 10.2.2006 Jyväskylä Paviljonki

  2. Perussuhtautuminen globalisaatioon • Suomi on noussut historiallisesti katsoen lyhyessä ajassa syrjäisestä ja takapajuisesta maasta yhdeksi kilpailukykyisimmistä ja tasa-arvoisimmista yhteiskunnista • Suomi on tähän saakka ollut globalisaatiokehityksessä voittajamaa - globalisaatio on tarjonnut enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia • Suomi on viennistä riippuvainen avotalous - viennin osuus BKT:stä n. 40 % (tällä seikalla ollut merkitystä myös SAK:n EU-kantoihin) • Suomen BKT-osuus on 0,4 % maailman BKT:sta, mutta 0,7 maailman ulkomaankaupasta - Suomen rooli on olla vikkelä ja ennakoiva sopeutuja: aktiivisen sopeutujan strategia • SAK hahmottaa globalisaatiota usealla tasolla, ei mustavalkoisesti • mahdollisuuksia antavana • haasteita tarjoavana • ongelmia aiheuttavana

  3. Globalisaation mahdollisuudet ja haasteet • Globalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia laajentuvien markkinoiden ja kansainvälisen työnjaon kautta • maat erikoistuvat entisestään • Menestyminen edellyttää kykyä sopeutua ja uudistua • Globalisaation vaadittava rakennemuutos ei vältttämättä johda työttömyyden kasvuun vaan hyvinvoinnin kasvuun, jos halpamaihin siirtyneestä tuotannosta vapautuneet varat otetaan käyttöön muualla taloudessa

  4. Suomen strategia globaalikilpailussa pärjäämiselle SAK:n näkökulmasta • Korkea koulutustaso - kovan osaamisen yhteiskunta • Laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen tuottaja ja viejä - myös palvelukonseptien viejä • Erikoistuminen maailmankaupassa ja kyky keskittää tuotannollis-teknologista kehittämistä sen mukaan • Tutkimus- ja tuotekehityspanokset (3,5 % BKT:sta --> 4 %)

  5. Suomen strategia globaalikilpailussa pärjäämiselle SAK:n näkökulmasta • Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen: myös kilpailukykyä vahvistavana asiana • Kansallisessa talous- ja työmarkkinapolitiikassa koordinaatiota ja pitkäjänteisyyttä - sopimusyhteiskunnan rooli keskeinen • Kansainvälisessä politiikassa aktiivinen vaikuttaja (WTO, ILO, EU) • Suomi ei voi rakentaa menestystarinaa palkoilla ja muilla työvoimakustannuksilla kilpailulle ns. kehittyvien talouksien kanssa

  6. Globalisaation haasteita • Globalisaatiotasolla on menossa investointien ja työn uusjako • Suomalaiset yritykset investoivat voimallisesti ulkomaille ja ulkomaiset yritykset Suomeen varovasti (yritysostot, vähemmän uuden luomiseen) • Osa kehittyvistä maista on erikoistumassa viennissään samoille aloille kuin Suomi • telekommunikaatio (matkapuhelimet) • Yritysten ja kansatalouden kilpailuetu eivät ole enää samoja: politiikan tekijöiden ja ay-liikkeen pulma

  7. Globalisaation haasteita • Päätösvalta ja omistusta yhä enemmän ulkomaille (Instrumentarium, Foster-Wheeler, Valtra, Hackman, Remes, Chips, Telia-Sonera jne.) • yrityssektori kaksinapaistuu: suuryritystalous ja tytäryhtiötalous • Pienen maan uhkana on protektionismin kasvu maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä (WTO, neuvottelut) • Kasvuhakuisten yritysten vähäisyys ja uusien riskirahoitusinstrumenttien rakentaminen. Ideoiden - innovaation - siirtäminen tuotteistamisen ja markkinoinnin asteelle • siemenrahoitus • pitkämielistä sijoittamista

  8. Globalisaatio ja Suomen työmarkkinat • Suuri ikäpolvenmurros työmarkkinoilla • 15 vuoden sisällä puolet nyt työelämässä toimivista poistuu työmarkkinoilta • nuoria tulee v. 2005 alkaen vuosittain vähemmän työmarkkinoille kuin sieltä poistuu • työmarkkinoilla kohtaa sekä sitkeä rakennetyöttömyys että osaavan työvoiman vaje yhtä aikaa • suomalaisten keskimääräinen työhöntuloikä on n. 21 vuotta, yliopistoista ja korkeakouluista n. 27 vuotta. Vastaavasti keskimääräinen työstälähtöikä on n. 59 vuotta • n. 350 000 työelämässä toimivalla 35-55 -vuotiaalla palkansaajalla ei ole ole työelämään mennessään ollut mahdollisuutta - syystä tai toisesta - suorittaa toiseen asteen koulutusta tai tutkintoa

  9. Työhyvinvoinnin kehittäminen - hyvinvointiyhteiskunnan seuraava iso projekti 1) Työuran pidentäminen (työllistämisaste v. 2005 = 68% ja v. 2010 = 75% 22/27 v. 62 v. 68 v. 59 v. Työura-aika - osaaminen - jaksaminen - johtaminen - liikunnan ja terveellisten elämäntapojen parantaminen Keskimää- räinen työstä- lähtöika Keskimääräinen työhöntuloikä

  10. Suomen työmarkkinoiden haasteet kasvun ja hyvinvoinnin kannalta • KASVU JA HYVINVOINTI RIIPPPUU • investoinneista • työvoiman määrästä (työpanoksesta) • tuottavuudesta • IKÄRAKENTEEN MUUTOS VOI JOHTAA SIIHEN, ETTÄ • kokonaistyövoiman määrä supistuu - ei kasva • tuottavuuskehitys voi hidastua • alueellinen ja ammatillinen liikkuvuusinto voi vähentyä

  11. Eräitä johtopäätöksiä • Tuottavuuden nostamisesta ja työhyvinvoinnin parantamisesta tulisi tehdä toisiaan tukeva iso hanke työmarkkinoilla • Työssä käyvien osaamista tulee parantaa • Työurien pidentäminen työelämää uudistaen • Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tuntuvasti suurempi panostus (Tanska: 1,9 % BKT:stä, Pohjoismaat: keskimäärin 1,3 %, Suomi: 1 %) • Asuntopolitiikka tukemaan työllistävyyttä • Hallittu työperäisen maahanmuuttopolitiikan linjaveto

  12. Työtä ja tuotantoa uudelleen organisoidaan • Taustalla kansainvälistyminen ja teknologinen kehitys • Eri elinkeinoelämän rajat limittyvät: verkostoituminen, alihankinta, ulkoistaminen • Yritysrakenteet muuttuvat ja omistajapohja vaihtuu • pörssiyhtiöiden omistus • perheyrittäjyys • osuustoiminnallisuus • Työsuhteiden luonne muuttuu (75/25)

  13. Hyvinvointi ja jaksaminen työelämässä Työn merkitys ja arvot • työn merkitys arvotasolla • työ ihmisen kiinnittäjänä yhteiskuntaan • työkulttuuri arvostaa ahkeruutta • ihmisarvoa ei pidä sitoa työhön • oikein mitoitettu työ antaa tyydytystä ja edesauttaa kiinnittymistä työyhteisöön Työelämän vaatimukset kasvavat • työtahti ja jaksaminen • monitaitoisuusvaatimus • osaamisvaatimukset • jatkuva muutos koetaan sekä epävarmuuden että uusien haasteiden jatkumoksi

  14. Ihmisen asema suhteessa työhön erilaistuu • noin puolet työntekijöistä tekee ylitöitä - osa ilman korvauksia • työn ja muun elämän raja hämärtyy - jatkuva saavutettavuus • Suomessa tehdään EU-maista eniten epäsäännöllisiä työvuoroja • pienten lasten isät tekevät pisintä työpäivää • toiset ovat alityöllistettyjä tai tekevät epävarmuutta ylläpitäviä pätkätöitä • elämänhallinnan ongelmat ja selviytymispaineet lisääntyvät

  15. Henkinen kuormittavuus ja mielen järkkyminen • työn ja muun elämän rajat • työn ja perhe-elämän tasapaino: lapsilla oikeus jaksaviin ja aikaa antaviin vanhempiin • johtamisen oikeudenmukaisuus • erilaisuuden kunnioittaminen myös työelämässä: heikoimmilla lähtökohdilla varustetuilla pitäisi olla paikka työelämässä 3) Iäkkäämmille ihmisille inhimillinen tapa olla työelämässä • elämänkokemuksen ja osaamisen käyttö - voimavaroihin mitoitetulla tavalla • työelämä ei tarjoa eläkkeelle lähtemiselle kilpailukykyistä vaihtoehtoa

  16. Henkinen kuormittavuus ja mielen järkkyminen • työn ja muun elämän rajat • työn ja perhe-elämän tasapaino: lapsilla oikeus jaksaviin ja aikaa antaviin vanhempiin • johtamisen oikeudenmukaisuus • erilaisuuden kunnioittaminen myös työelämässä: heikoimmilla lähtökohdilla varustetuilla pitäisi olla paikka työelämässä Iäkkäämmille ihmisille inhimillinen tapa olla työelämässä • elämänkokemuksen ja osaamisen käyttö - voimavaroihin mitoitetulla tavalla • työelämä ei tarjoa eläkkeelle lähtemiselle kilpailukykyistä vaihtoehtoa

  17. Hyvän työyhteisön huoneentaulu • keskinäinen arvostus • luottamuspääoma • tasa-arvoinen yhteistyö • osaamiseen ja muutosturvallisuuteen investointi • työ- ja perhe-elämän parempi tasapaino • oikeudenmukainen johtaminen

  18. Työyhteisön kehittämisen erilaisia polkuja Turvallisuus Paikalleen jämähtänyt työyhteisö Yhteistyön työyhteisö Jäykkyys Joustavuus Vastakkain- asettelun työyhteisö Menneisyyden työyhteisö Turvattomuus

  19. Globalisaation vaikutukset kansalliseen työmarkkinapolitiikkaan Vahva sopimusyhteiskunta, kolmikantayhteistyön malli PALKKA/PALKKAKILPAILU-KIERTEEN VÄLTTÄMINEN SOPIMUS-MALLI TASAINEN OSTOVOIMAN KASVU MATALA INFLAATIO KASVU JA VAKAUS

  20. EMU-ratkaisun vaikutus työmarkkinapolitiikkaan • Ennen kolme kansallista talouspolitiikan työvälinettä, nyt kaksi: • finanssi- ja budjettipolitiikka • työmarkkinapolitiikka • Näiden yhteensovittaminen on keskeinen keino harjoittaa menestyksellistä talouspolitiikkaa

  21. Mihin suuntaan työmarkkinasopimista tulisi kehittää • Palkanmuodostuksessa on edelleenkin kestäviä perusteita sitoa palkkakehitys kansantalouden tuottavuuden ja arvioidun inflaation muodostavalle ”jakovaramallille” • työllisyysvara jättäen • Tavoite on pyrkiä hyvän ostovoiman kehitykseen, joka kootaan useista lähteistä (palkat, inflaatio, verot, tulonsiirrot) • Palkkausjärjestelmiä tulee kehittää kahdella tasolla • työn vaativuuteen perustuvasti • tulos- ja voittopalkkiojärjestelmien laajentamiseen

  22. Mihin suuntaan työmarkkinasopimista tulisi kehittää • Paikallisen yhteistyön ja sopimisen pelisääntöjen tulee kehittää • asiat • LM-järjestelmä • kaikki voittaa -periaate • Euro mahdollistaa paremmin myös palkkoja koskevan vertailun eri euro-maiden kesken • EU-tasoinen, yli rajojen ulottuva sopiminen etenee • palkkaratkaisut tehdään edelleenkin kansallisesti, mutta toisten maiden työvoimakustannuksia tarkkaillen • konsernitason yrityksissä henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset yhtenäistyvät riippumatta siitä, missä maassa yksikkö toimii

  23. Ulkomainen työvoima ja Suomen työmarkkinat • Ulkomaalaisia Suomessa 108 000, n. 2 % väestöstä • Maassa asuvien ulkomaalaisten työttömyysaste 28 % • Suomen työelämä monikulttuuristuu - ulkomaisen työvoiman osuus kasvaa • SAK:n jäsenistössä on n. 12 000 maahanmuuttajaa - kohtelu ja palvelu • Hallitus käsittelee joulukuussa työperusteisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteita • Työvoiman vapaan liikkumisen siirtymäaikojen jatkosta tehdään arvio 2006 tammikuussa

  24. Ulkomainen työvoima ja Suomen työmarkkinat • Suomen linja • Suomen työmarkkinoille ei pidä luoda ulkomaalaisille toisen luokan työmarkkinoita • Ulkomaalaisiin työntekijöihin tulee noudattaa suomalaisia pelisääntöjä ja työehtoja • Työehtojen valvonnan tehostamistoimia on tehty(valvontayksikkö, tietojen saanti jne.) • Neuvottelujen kohteena on tilaajavastuu ja kanneoikeus • Esim. rakennusalalla osapuolet ovat neuvotelleet yhteisistä pelisäännöistä mm. harmaan talouden torjumiseksi

More Related