soberit jatko opintoseminaari n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
SoberIT jatko-opintoseminaari PowerPoint Presentation
Download Presentation
SoberIT jatko-opintoseminaari

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 45

SoberIT jatko-opintoseminaari - PowerPoint PPT Presentation


  • 259 Views
  • Uploaded on

SoberIT jatko-opintoseminaari. LAADULLINEN TUTKIMUS Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.2006. Luennon sisältö. Laadullinen tutkimus: määrittelyä Laadullisen aineiston keruumenetelmät Laadullisen aineiston analysointi

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'SoberIT jatko-opintoseminaari' - zea


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
soberit jatko opintoseminaari

SoberIT jatko-opintoseminaari

LAADULLINEN TUTKIMUS

Eila Järvenpää, prof

Teknillinen korkeakoulu

Tuotantotalouden osasto

02.02.2006

luennon sis lt
Luennon sisältö
  • Laadullinen tutkimus: määrittelyä
  • Laadullisen aineiston keruumenetelmät
  • Laadullisen aineiston analysointi
  • Laadullisen tutkimuksen luotettavuus
  • Laadullisen tutkimuksen raportointi
laadullinen tutkimus laadulliset menetelm t
Laadullinen tutkimusLaadulliset menetelmät
  • Käsitteellä ei tarkkaa määritelmää
    • Ainakin 34 määritelmää (Tuomi ja Sarajärvi, 2002)
  • Tulkitsevat tekniikat, joilla kuvataan
    • Merkityksiä, ei frekvenssejä (lukumääriä)
    • Sosiaalisen maailman ilmiöt
  • TOIMIJAN NÄKÖKULMA KESKEINEN
laadullinen tutkimus
Laadullinen tutkimus

TAVOITE:

  • Ymmärtää ilmiötä subjektin, aktorin näkökulmasta
  • Tutkija osallistuu tutkimusprosessiin
    • Ei “ulkopuolinen tarkkailija”, joka vain “objektiivisesti” mittaa
  • Tutkimusprosessi on joustava
    • Voi muuttua tutkimuksen aikana
laadullisen tutkimuksen tyypillisi piirteit
Laadullisen tutkimuksen tyypillisiä piirteitä
  • Tutkimusaineisto kerätään todellisessa kontekstissa ja tilanteissa
  • Laadullisilla tutkimusmenetelmillä saavutetaan ilmiöiden prosessiluonne
  • Ihminen on “aineistonkeruuväline”
    • Tutkijan omat havainnot, keskustelut tärkeämpiä kuin mitattu data
  • Tutkimussuunnitelma saattaa muotoutua, muuntua tutkimuksen aikana
laadullisen tutkimuksen piirteit
Laadullisen tutkimuksen piirteitä
  • Tutkitaan
    • Monimutkaisia ilmiöitä ja prosesseja
    • Ilmiöitä, joita ei tunneta hyvin
    • Ilmiöitä, joita koskevia muuttujia ei ole vielä tunnistettu
    • Ilmiöitä, joita ei voida tutkia kokeellisesti käytännöllisistä tai eettisistä syistä

(Marshall, 1985, 1987; Marshall and Crossman, 1995)

laadullinen tutkimus taustaa
Laadullinen tutkimus: taustaa
  • Etnografiset ja kenttätutkimustraditiot antropologiassa ja sosiologiassa
  • Filosofiset ja teoreettiset näkökulmat
    • Fenomenologia
      • Fenomenologinen tutkimus: yksikön kokemukset ilmiöstä
    • Etnografinen analyysi, keskustelunanalyysi
    • Narratiivinen tutkimus
      • Tutkimus, jossa käytetään tai analysoidaan narratiivista aineistoa
        • Kertomukset, tarinat
        • Havainnot “kentältä”, jotka kirjoitettu narratiiviseen muotoon

Creswell (1998), Patton (1987), Travers (2001)

laadullisen tutkimuksen tunnusmerkkej
Laadullisen tutkimuksen tunnusmerkkejä
  • Tutkittavien näkökulma keskeinen
  • Harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta (näyte)
  • Aineistolähtöinen analyysi
  • Hypoteesittomuus
    • Tutkijalla ei etukäteen määriteltyjä olettamuksia tutkimuskohteesta tai tutkimuksen tuloksista
    • Aineistojen tehtävä hypoteesin keksiminen, ei todistaminen
  • Tutkijan asema
    • Toiminnassa vapautta; tutkimuksen joustava suunnittelu ja toteuttaminen
  • Narratiivisuus
    • (lat. narrare=kertoa), ”tarinoiden kertominen”
teorian merkitys laadullisessa tutkimuksessa
Teorian merkitys laadullisessa tutkimuksessa
  • Teorian tehtävät: teoria keinona ja päämääränä
  • Teoria keinona
    • Auttaa tutkimuksen tekemistä:
    • teorian avulla aineistosta pystytään rakentamaan tulkintoja
  • Teoria päämääränä
    • Tavoitteena teorian kehittäminen (edelleen)
    • Yksittäisistä havainnoista yleiseen
tutkimuskysymykset laadullisessa tutkimuksessa mit halutaan ymm rt
Tutkimuskysymykset laadullisessa tutkimuksessa: mitä halutaan ymmärtää?
  • Auttavat fokusoimaan tutkimusta
  • Tutkimuskysymykset voivat muuttua tutkimuksen kuluessa, mutta on tärkeää, että tutkimuksen alussa esitetään alustavat tutkimuskysymykset
  • Liian fokusoidut tutkimuskysymykset 
    • Tärkeitä asioita jää tarkastelun ulkopuolelle
    • Tutkimuksen tarkoitusta tai kontekstia ei oteta huomioon
  • Liian aikaisin määritellyt tutkimuskysymykset 
    • Tärkeät teoriat tai aikaisemmat kokemukset jäävät tutkimuksen ulkopuolelle
operationalisointi
Operationalisointi
  • ”Saattaminen operaatioiden tasolle”
  • Teoreettisen ja empiirisen käsitteen mahdollisimman hyvä vastaavuus
    • Miten teoreettinen käsite voidaan empiirisesti mitata?
  • Operationalisointi: teoreettisesta empiiriseen
  • Tulkinta: empiirisestä teoreettiseen
operationalisointi laadullisessa tutkimuksessa
Operationalisointi laadullisessa tutkimuksessa
  • Miten kerätä havaintoja teoreettisista käsitteistä
  • Miten esittää asia tutkittaville
  • Miten tutkija kääntää havaintonsa teorian kielelle
    • Aineiston tiivistäminen ja jalostaminen teoreettisempaan muotoon
laadulliset aineistonkeruumenetelm t ja aineistot
Laadulliset aineistonkeruumenetelmät ja aineistot
  • Haastattelu
    • Teemahaastattelu, ryhmähaastattelu, jne.
  • Havainnointi
    • Osallistuva havainnointi
  • Valmiit aineistot ja dokumentit
    • Esim. organisaatioiden dokumentit, pöytäkirjat, vuosikertomukset, jne
  • (Oma)elämäkerrat, elokuvat, videot, kuvat, tekstit, jne
haastattelumenetelm
Haastattelumenetelmä
  • Haastattelu vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa
  • Haastattelu on
    • Ennalta suunniteltu
    • Haastattelijan alulle panema ja ohjaama
    • Haastattelija joutuu usein motivoimaan haastateltavaa ja pitämään haastattelua yllä
    • Haastattelija tuntee roolinsa ja haastateltava oppii sen
    • Haastateltavan on luotettava siihen, että hänen kertomansa käsitellään luottamuksellisena
  • Tarkoituksena ymmärtää, miten ihmiset konstruoivat erilaisten tilanteiden, asioiden merkityksiä ja miten merkityksellisiä ne ovat

(Hirsjärvi & Hurme, 1980)

haastattelutyypit 1
Haastattelutyypit (1)
  • Strukturoitu haastattelu (lomakehaastattelu)
    • Kysymysten muotoilu ja järjestys kaikille sama
    • Valmiit vastausvaihtoehdot
    • Kvantifiointi
  • Puolistrukturoitu haastattelu
    • Kysymykset kaikille samat, mutta ei valmiita vastausvaihtoehtoja
haastattelutyypit 2
Haastattelutyypit (2)
  • Teemahaastattelu
    • Haastattelun aihepiirit, teema-alueet on etukäteen määritelty
    • Teemat käydään läpi haastateltavan kanssa, mutta niiden järjestys ja laajuus vaihtelevat haastattelusta toiseen
  • Avoin haastattelu
    • Haastattelija ja haastateltava keskustelevat tietystä aiheesta, mutta kaikkien haastateltavien kanssa ei käydä läpi kaikkia teema-alueita
havainnointimenetelm
Havainnointimenetelmä

Osallistuva havainnointi: osallistumisen asteet:

  • Täydellinen osallistuminen
    • esim. tutkija toimii yrityksen työntekijänä
    • Ongelma: identiteettikriisi
  • Osallistuminen havainnoijana:
    • Tutkija paikalla (esim. yrityksessä tietyn ajanjakson ajan päivittäin)
  • Havainnoija osallistujana
    • Aineiston keruu havainnoimalla ja haastattelemalla
  • (Ulkopuolinen havainnoija)
triangulaatio 1
Triangulaatio (1)
  • “Kolmiomittaus”
  • Erilaisten aineistojen, teorioiden ja/tai menetelmien käyttö samassa tutkimuksessa
  • Aineistotriangulaatio
    • yhdessä tutkimuksessa yhdistetään useammanlaisia aineistoja keskenään, esim. haastattelut, havainnointi, organisaation kokouspäytäkirjat
  • Tutkijatriangulaatio
    • samaa ilmiötä tutkii useampi tutkija
triangulaatio 2
Triangulaatio (2)
  • Teoriatriangulaatio
    • Tutkimusaineistoa tulkitaan eri teorioilla
  • Menetelmätriangulaatio
    • Tutkimuskohdetta tutkitaan useilla eri aineistonhankinta- ja tutkimusmenetelmillä, esim. kysely, havainnointi, jne.
  • Triangulaation hyötyjä
    • Vältetään tietyn menetelmän aiheuttamat systemaattiset vinoutumat tai rajoitukset
    • Parempi validiteetti ja yleistäminen
tutkimukseen osallistuvien m r aineiston koko
Tutkimukseen osallistuvien määrä: aineiston koko ?
  • Ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin
    • Teoreettinen yleistäminen
  • Henkilöt, joilta tieto kerätään, tietävät ilmiöstä mahdollisimman paljon tai heillä on asiasta kokemusta
  • Tutkittavien henkilöiden (tai organisaatioiden) valinta harkittua ja tarkoitukseen sopivaa
  • Aineiston saturaatio eli kyllääntyminen
    • tiedonantajat eivät tuota tutkimusongelman kannalta enää uutta tietoa
    • oltava selvillä siitä, mitä aineistosta hakee
  • Tutkimusresurssit, aika ja raha vaikuttavat
laadullisen aineiston analysointi
Laadullisen aineiston analysointi
  • Tarkoitus luoda aineistoon selkeyttä, järjestystä ja rakennetta sekä merkitystä
    • Tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta
  • Laadullisessa tutkimuksessa aineiston keruu ja analyysi kulkevat ”käsi kädessä”
  • Laadullisessa tutkimuksessa ongelmallisinta on aineiston analyysi (Suoranta, 1995)
laadullisen aineiston analysointi ja tulkinta
Laadullisen aineiston analysointi ja tulkinta
  • Laadulliseen analyysiin ja tulkintojen tekemiseen

2 periaatteellista lähestymistapaa

    • Ns. aineistolähtöinen (grounded theory) lähestymistapa: rakennetaan tulkintoja aineistosta käsin (Glaser & Strauss (1967)
      • Teoriaa kehitetään induktiivisesti tutkimuksen kuluessa
      • Tulkinta perustuu aineistoon
    • Aineisto tutkijan teoreettisen ajattelun lähtökohta, apuväline tai lähtökohta tulkinnoille
laadullisen aineiston analysointi1
Laadullisen aineiston analysointi

1. Aineistolähtöisesti ilman teoreettisia etukäteisolettamuksia

  • Induktiivinen analyysi: yksityisestä yleiseen

2. Hyödynnetään jotakin teoriaa tai teoreettisesti perusteltua näkökulmaa

  • Deduktiivinen analyysi: yleisestä yksityiseen
  • Esim. teemahaastattelujen teemat
laadullisen aineiston analysointi2
Laadullisen aineiston analysointi
  • Alustavat käsitteet ja olettamukset ohjaavat tutkijaa, mutta ne voivat muuttua kun aineisto on koottu ja analysoitu
  • Tutkijan tulisi käyttää ohjaavia olettamuksia, ”hypoteeseja” ja tutkimusaihetta koskevaa kirjallisuutta
  • Analyysi on valmis, kun kriittiset kategoriat (luokat) on määritelty, niiden väliset suhteet on määritelty ja ne on integroitu aineistoperustaiseen teoriaan
laadullisen aineiston analysointi3
Laadullisen aineiston analysointi
  • Aineiston jäsentäminen ja tulkinta tapahtuvat useissa vaiheissa
  • Tutkijan tunnettava aineistonsa perinpohjaisesti
  • Aineiston järjestäminen
  • Aineiston lukeminen (haastattelut, muistiinpanot, asiakirjat, jne)
slide26

Laadullisen aineiston analysointi

Aineiston analysoinnin osatekijät

Aineiston

esittäminen

Aineiston

kerääminen

Tulkinta

Päätelmät

Aineiston

tiivistäminen

slide27

”Aineiston analysointispiraali”

Vaiheet

Esimerkkejä

Tulokset

Esittäminen

visualisointi

Matriisit

Kuvat

Olettamukset

Kuvaaminen

Luokittelu

Kontekstualisointi

Tulkinta

Kontekstiin sijoitt

Luokittelu

Vertaaminen

Lukeminen

Muistiinpanojen

tekeminen

Muistiinpanot

Aineiston

analysointi

Tiedostot

Yksiköt

Järjestäminen

Aineisto

laadullisen aineiston analysoinnin vaiheet 1
Laadullisen aineiston analysoinnin vaiheet (1)
  • Aineiston analysoinnin yleiset vaiheet laadullisessa tutkimuksessa
  • Aineistoon tutustuminen
    • Haastattelutekstien, havaintomuistiinpanojen lukeminen, haastattelunauhojen lukeminen
    • Muistiinpanojen tekeminen
    • Alustavat ideat aineiston luokittelusta
  • Aineiston luokittelu
  • Kontekstualisointi, liittäminen asiayhteyteen
    • “Havaintojen” liittäminen asiayhteyteen
laadullisen aineiston analysoinnin vaiheet 2
Laadullisen aineiston analysoinnin vaiheet (2)
  • Luokittelu
    • Koodaus
      • Alkuperäinen teksti erillisiin osatekijöihin
      • Aineiston järjestäminen luokkiin
      • Luokkien vertailu
      • Teoreettisten käsitteiden kehittäminen
  • Kontekstualisiointi
    • Aineiston ymmärtäminen asiayhteydessään
    • Eri osatekijöiden välisten yhteyksien tunnistaminen
laadullisen aineiston analysointimenetelmi 1
Laadullisen aineiston analysointimenetelmiä (1)
  • Kvantitatiiviset analyysitekniikat
  • Teemoittelu
  • Tyypittely
  • Sisällönerittely
  • Diskursiiviset analyysitavat
  • Keskustelunanalyysi

(Eskola & Suoranta 1998)

laadullisen aineiston analysointimenetelmi 2
Laadullisen aineiston analysointimenetelmiä (2)
  • Kvantitatiiviset analyysitekniikat
    • Esim. luokittelu eri tekijöiden mukaan eri luokkiin
    • Luokittelukriteerien määrittely
  • Teemoittelu
    • Tutkimusongelmaa valaisevat teemat
    • Teemojen esiintyminen ja ilmeneminen aineistossa
    • Teorian ja empirian vuorovaikutus
    • Haastattelusitaatit osoituksena tutkijan tekemästä teemoittelusta
tyypittely
Tyypittely
  • Aineiston ryhmittely tyypeiksi etsimällä samankaltaisuuksia
  • Aineisto esitetään yhdistettyjen tyyppien, eräänlaisten mallien avulla
  • Samankaltaisia tarinoita, esim. tyypillinen tilanteen kulku, henkilökuvaus, jne
  • Poikkeavien tapausten systemaattinen etsintä
sis ll nerittely sis ll nanalyysi
Sisällönerittely (Sisällönanalyysi)
  • Kirjava joukko erilaisia tapoja luokitella ja järjestää laadullista aineistoa
  • Perinteinen sisällönerittely: kuvataan kvantitatiivisesti tekstin yms. sisältöä
    • Frekvenssit, palstamillimetrit
  • Luokitteluyksikkö voi olla ajatuksellinen kokonaisuus, useamman virkkeen mittainen lausuma
    • Havainto- tai luokitusyksikön valinta
    • Miten löytää ajatuksellisia kokonaisuuksia
p telmien tekeminen laadullisesta aineistosta
Päätelmien tekeminen laadullisesta aineistosta
  • Havaintojen, löydösten suhteuttaminen toisiinsa
  • Havaintojen, löydösten välisten yhteyksien tunnistaminen ja kehittäminen
  • Löydösten suhteuttaminen teoriaan, teoreettiseen viitekehykseen
laadullisen tutkimuksen luotettavuus
Laadullisen tutkimuksen luotettavuus
  • Tutkimusprosessin luotettavuus
  • Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnista useita käsityksiä
    • Perinteisten tutkimuksen luotettavuuden arviointikriteerien käyttö
    • Vanhoille tutkimuksen luotettavuutta koskeville termeille uusia sisältöjä
    • Uudet luotettavuutta koskevat termit laadulliselle tutkimukselle
reliabiliteetti ja validiteetti
Reliabiliteetti ja validiteetti
  • Reliabiliteetti
    • Menetelmän tai mittauksen kyky antaa ei-sattumanvaraisia tuloksia
    • Tutkimustulosten toistettavuus; toistettaessa tutkimus saadaan samat tulokset
  • Validiteetti
    • Menetelmän tai mittauksen kyky mitata juuri sitä, mitä on tarkoituskin mitata
    • Tutkimuksessa on tutkittu sitä, mitä on tarkoitus tutkia
laadullisen tutkimuksen luotettavuus1
Laadullisen tutkimuksen luotettavuus
  • Uskottavuus
    • Tutkijan on tarkastettava, vastaavatko hänen käsitteellistyksensä ja tulkintansa tutkittavien käsityksiä
      • Tutkittavilta voidaan varmistaa tulkintojen oikeellisuus
  • Tutkimustulosten siirrettävyys
    • Tilanteesta toiseen, vastaaviin tilanteisiin
  • Varmuus
    • Otetaan huomioon tutkijan ennakkokäsitykset
  • Vahvistuvuus
    • Tutkimuksessa tehdyt tulkinnat saavat tukea toisista vastaavia ilmiöitä tarkastelleista tutkimuksista
validiteetti laadullisessa tutkimuksessa
Validiteetti laadullisessa tutkimuksessa
  • Kuvauksen, päätelmän, selityksen tai tulkinnan oikeellisuus tai luotettavuus ( Maxwell 1996)
  • Kuvauksen validiteetti
    • Aineiston tarkkuus ja kattavuus
  • Tulkinnan validiteetti:
    • Ymmärretään tutkittavien ihmisten näkökulmat ja merkitykset
    • Ei käytetä omia käsityksiä tai omaa viitekehystä
validiteetti laadullisessa tutkimuksessa1
Validiteetti laadullisessa tutkimuksessa
  • Teoreettinen validiteetti
    • Kiinnitettävä huomiota poikkeavaan aineistoon, vaihtoehtoisiin selityksiin
    • (teoreettinen tai käsitevaliditeetti: teoreettisen käsitteen ja sitä mittaavan mittarin välinen vastaavuus)
  • Tutkijan omat käsitykset (Researcher bias)
    • Omat ennakkokäsitykset, tausta selvitettävä
  • Reaktiivisuus
    • Ymmärrettävä tutkijan vaikutus tutkimukseen
yleist minen laadullisessa tutkimuksessa
Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa
  • Sisäinen yleistettävyys
    • Päätelmän yleistettävyys tutkittavassa ryhmässä tai tilanteessa
    • Avainasia kvalitatiivisessa tutkimuksessa
  • Ulkoinen yleistettävyys
    • Yleistäminen tutkitun ryhmän tai tilanteen yli
    • On tai ei ole olennainen asia tutkimuksessa (riippuu tutkimuksesta)
    • Face generalizability: Ei ole syytä uskoa, että tulokset ovat yleistettävissä
yleist minen laadullisessa tutkimuksessa1
Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa
  • Teoreettinen yleistäminen
    • Keskeisiä ne tulkinnat, joita aineistosta tehdään
    • Tulkintojen kestävyys ja syvyys
    • Vertailu muiden tutkimusten tuloksiin ja tulkintoihin
laadullisen tutkimuksen raportointi
Laadullisen tutkimuksen raportointi
  • Laadullisessa tutkimuksessa kirjoittaminen keskeinen tutkimuksen onnistuneisuuden kriteeri
  • Perinteisen tutkimusraportin rakenne: suositeltava myös laadullisessa tutkimuksessa (IMRAD)
  • Mahdollisia vaihtoehtoisia tutkimusraportin rakenteita
    • Ensin empiirinen osa, sitten teoreettinen osa
    • Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat esitetään raportin lopussa
    • Teorian ja empirian vuoropuhelu: empiirisiä havaintoja pyritään tulkitsemaan teoreettisten ideoiden avulla
  • Laadullisessa tutkimuksessa kirjoittaminen ainakin yhtä luova vaihe kuin muutkin tutkimuksen vaiheet
kirjallisuutta
Kirjallisuutta:
  • Eisenhardt, K.M. (1989) Building theories from case study research. Academy of Management Review, vol. 14 (4), 532-550.
  • Denzin, N. & Lincoln, Y. (Eds.) (1994) Handbook of qualitative research. Thousand Oaks: Sage Publications.
  • Denzin, N. & Lincoln, Y. (Eds.) (1998) Collecting and interpreting qualitative materials. Sage Publications.
  • Eskola, J. & Suoranta, J. (2005) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 7. painos. Tampere: Vastapaino.
  • Jick, T.D. (1979) Mixing qualitative and quantitative methods: triangulation in action. Administrative Science Quarterly, Dec. 1979, vol. 24, 602-611.
  • Maxwell, J.A. (1996) Qualitative research design. An interactive approach. Applied Social Research Methods Series, vol. 41. Thousand Oaks: Sage Publications.
  • Patton, M.Q. (1987) How to use qualitative methods in evaluation. Newbury Park: Sage Publications.
  • Silverman, D. (2000) Doing qualitative research. A practical handbook. London: Sage Publications.
  • Strauss, A. & Corbin, J. (1998) Basics of qualitative research. Techniques and procedures for developing grounded theory. Thousand Oaks: Sage Publications.
  • Tashakkori, A. & Teddlie, C. (1998) Mixed methodology. Combining qualitative and quantitative approaches. Thousand Oaks: Sage Publications. Applied Social Research Methods Series, vol. 46. Travers, M. (2001) Qualitative research through case studies. Introducing qualitative methods. London: Sage Publications.
  • Tuomi, J. & Sarajärvi, a. (2002) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
  • Yin, R.K. (1994) Case study research. Design and methods. Second Edition. Thousand Oaks: Sage Publications.
slide44

Kiitos!

Kysymyksiä?

Kommentteja?

aineistol ht isen grounded theory analyysin vaiheet

Lisätietoa:

Aineistolähtöisen (grounded theory) analyysin vaiheet
  • Tutkittavan ilmiön karkea määritteleminen
  • Ilmiötä selittävän hypoteesin muodostaminen aineistosta
  • Ko. hypoteesin koettelu yhtä tapausta käyttämällä
  • Hypoteesin tai tutkittavan ilmiön uudelleen määrittely, mikäli em. hypoteesi ei saa tukea
  • Etsitään hypoteesiin nähden ristiriitaisia tapauksia
  • Kun ko. ristiriitaisia tapauksia löytyy, niin määritellään ilmiö tai hypoteesi uudelleen
  • Näin menetellään, kunnes hypoteesia on koeteltu suhteellisen laajalla aineistolla