Maa- ja aurinkoenergian hyödyntäminen kerrostalorakentamisessa (jatko hankkeelle

1. Maa- ja aurinkoenergian hyödyntäminen kerrostalorakentamisessa(jatko hankkeelle Matalaenergiarakentaminen Kerrostalotuotannossa) Hanke päättyy 31.12.2012 Vaasa 10.11.2010 Tapani Hahtokari

2. Hankkeen tavoitteet • Selvittää kokonaisenergian ja uusiutuvan primäärienergian kulutustaso • energiatehokkaasti ja laadukkaasti rakennetussa kerrostalossa, jossa • hyödynnetään maa- ja aurinkoenergiaa. • Selvittää miten maa- ja aurinkoenergia toimii talvi- ja kesäaikaan sisäilmaston • kannalta. • IV-koneiden vesikiertoisen jälkijäähdytysjärjestelmän kyky pitää • sisäilmaston lämpö- ja kosteusolosuhteet hyvinä • Aurinkokeräinten kautta saadun lämpöenergian riittävyys käyttöveden • tuottamiseen sekä ylimääräinen energia energiaverkkoon Maa- ja aurinkoenergian käytön vaikutuksen selvittäminen asumiskustannuksiin. Löytää malli rakennusten uusiutuvien primäärienergian määrän ja tarpeen sekä osto- ja kokonaisenergiankulutuksen arvioimiseen ja optimointiin. Vaasa 10.11.2010 Tapani Hahtokari

3. (Hankkeen tavoitteet jatkoa) • Seurantajärjestelmän avulla saadaan tietoa lämpö- ja kosteusteknisistä • olosuhteista vanhojen ja uusien eristämisohjeiden mukaan rakennetuissa taloissa. • Valmistuneesta kerrostalosta saatua mittausdataa käytetään vertailutietona • lämpö- ja kosteusolosuhteiden muuttumiselle eristekerroksen paksuuntuessa. Tuottaa ja kehittää rakentajille uusia käytänteitä rakentamisen laadun ja rakenteiden tiiveyden parantamiseksi . Selvittää, mikä osuus matalaenergiakerrostalon huoneiston kokonais- energiankulutuksesta käytetään ilmanvaihdon kautta. Vaasa 10.11.2010 Tapani Hahtokari

4. Hankkeen tavoitellut tulokset • Tutkimustietoa energiatehokkaan kerrostalorakentamisen energiantuotantotavoista ilman että asumisturvallisuudesta ja • –viihtyvyydestä tingitään. • Pystytään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä ja pienentämällä rakennuksen vaipan lämpöhäviöitä. • Lämmön johtuminen, vuotoilman häviöt, ilmanvaihdon häviöt Vaasa 10.11.2010 Tapani Hahtokari

5. Valmistuneen verrokkirakennuksen ilmatiiveys Koko rakennuksen ilmatiiveysluku n50 = 0.7 (passiivirakennuksen tiiveysvaatimus 0,6) Vaasa 10.11.2010 Tapani Hahtokari

6. Eristeen ulkopinnalta mitattu Suhteellinen kosteus mittauspisteissä Vaasa 10.11.2010 Tapani Hahtokari

7. Huonelämpötilat Huoneistojen Energiakulutus Huoneistojen lämmönkulutukseen vaikuttaa tähän vuoden aikaan saakka ilmansuunta ja aurinko, ei paljoakaan huonelämpötila Vaasa 10.11.2010 Tapani Hahtokari

8. Asumistottumusten vaikutus • Tähän vuodenaikaan asumustottumuksilla yllättävän pieni vaikutus kulutuslukuihin. • Huoneistojen lämpötilaerot ovat olleet silti suuret (21 -27 astetta) • Lattialämmityksen kulutus ollut tähän saakka vain 7 kWh/neliö • Erojen oletetaan kasvavan talvilämmityskaudella lattialämmityksen lisääntyessä. • Myös käyttöveden lämmityskuluissa talviaikaan oletetaan tuovan eroja.

9. Tutkimushankkeen merkitys tulevaisuudelle • Energiamääräykset kiristyvät lähivuosina. • Vuonna 2012 uusiutuvan energian käyttöä rakentamisessa täytyy lisätä • Vuonna 2020 tavoitellaan 0-energiarakentamista • Tämä tutkimushanke antaa lain valmistelijoille tarvittavaa pohjatietoa sekä rakentajille tärkeää tietoa tulevien velvoitteiden hoitamiseen.