1 / 25

Keski-ikäisten eläkeikätoiveet

Keski-ikäisten eläkeikätoiveet. FT Eija Räikkönen Jyväskylän yliopisto TOP-messut, Helsinki 5.3.2013. Eläköitymisprosessi. Yksilölliset tekijät. Eläkkeelle siirtyminen. Aikeet ja suunnitelmat eläkkeelle siirtymisestä. Toiveet eläkkeelle siirtymisestä. Ympäristöön liittyvät tekijät.

vesna
Download Presentation

Keski-ikäisten eläkeikätoiveet

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Keski-ikäisten eläkeikätoiveet FT Eija Räikkönen Jyväskylän yliopisto TOP-messut, Helsinki 5.3.2013

  2. Eläköitymisprosessi Yksilölliset tekijät Eläkkeelle siirtyminen Aikeet ja suunnitelmat eläkkeelle siirtymisestä Toiveet eläkkeelle siirtymisestä Ympäristöön liittyvät tekijät • Eläkkeellejäämisikä lisääntynyt huolen aihe useissa maissa • Eläkkeelle jääminen on pitkällinen tapahtumasarja (Beehr, 1986) • Jos eläköitymisprosessiin halutaan vaikuttaa, olisi vaikuttamisen suuntauduttava eläkkeelle jäämisen varhaiseen vaiheeseen (Pienta & Hayward, 2002) → tärkeää tutkia eläketoiveita jo ennen eläkkeelle jäämistä

  3. Eläköitymistoiveet • Toiveet eläkkeelle jäämisestä heijastelevat yksilöiden asenteita ja vaikuttimia eläkkeelle jäämiseen • Eläköitymistoiveita on tutkittu vähän. • Olemassa olevat tutkimukset poikkileikkaustutkimuksia (Bidewell et al., 2006; Esser, 2005; Raymo & Sweeney, 2006; Zappala et al., 2008) • Ei tutkimuksia siitä, muuttuvatko eläkeikätoiveet keski-iässä, ja jos muuttuvat niin miten.

  4. Uramenestys(esim. Judge ym., 1995; Judge ym., 1999) “Career success encompasses the real or perceived achievements individuals have accumulated as a result of their work experiences” (Judge ym., 1999, p. 621). Objektiivinen menestys (objective success) = tekijöitä, joilla muut ihmiset pyrkivät kuvaamaan yksilön työssä suoriutumista ja työssä tapahtuneita onnistumisia Subjektiivinen menestys (subjektive success) = tekijöitä, joilla yksilö itse kuvaa työssä menestymistään Objektiivinen ja subjektiivinen uramenestys korre- loivat kohtalaisesti (esim., Judge & Bretz, 1994).

  5. Työn imu • Työn imu = myönteinen, tyydytystä tuottava tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat omistautuminen, uppoutuminen ja tarmokkuus(Hakanen, 2002; Schaufeli ym., 2002) • Tarmokkuus= energisyyttä, vireyttä ja sinnikkyyttä työssä sekä halua panostaa työhön myös vastoinkäymisiä kohdatessa • Omistautuminen = kokemuksia merkityksellisyydestä, innokkuudesta, inspiraatiosta, ylpeydestä ja haasteellisuudesta työssä • Uppoutuminen = syvä keskittyneisyyden tila, paneutuneisuus työhön ja näistä koettu nautinto. • Työn imu ja työuupumus korreloivat keskenään, mutta ovat silti erillisiä käsitteitä (esim. Hakanen, 2002). • Tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen pysyviä tiloja (Seppälä ym., 2009).

  6. Työn imu ja uramenestys Naiset kokevat imua enemmän kuin miehet (Hakanen, 2002). Työn imua koetaan eri ammattiryhmissä ja erilaisissa töissä (Hakanen, 2005). Työn imua kokevat ovat tyytyväisempiä työhönsä (Hakanen, 2002; Schaufeli ym., 2008). Imun ulottuvuuksista upoutuminen muita ulottuvuuksia heikommin yhteydessä työolo- ja työhyvinvointitekijöihin (Hakanen, 2002).

  7. Eläköitymispäätöksiin vaikuttavia tekijöitä • Eläkeaikeisiin vaikuttavia yksilöön ja ympäristöön liittyviä tekijöitä on tutkittu jonkin verran. • Pitkä työura vähensi kiinnostusta jatkaa työntekoa (Karisalmi ym., 2011). • Miehet ja korkeasti koulutetut aikovat työskennellä pidempään (Karisalmi ym., 2011; Salokangas ym., 2005). • Työhyvinvoinnin, kuten korkean työn imun (Perkiö-Mäkelä ym., 2012) ja työtyytyväisyyden (Salokangas ym., 2005)on havaittu olevan yhteydessä aikomuksiin jatkaa työssä. • Eläketoiveisiin kytkeytyvistä tekijöistä tiedetään vähän ja olemassa olevat tutkimukset poikkileikkaustutkimuksia • Miehet ja korkeasti koulutetut haluaisivat työskennellä pidempään (esim. Bidewell ym., 2006; Zappala ym., 2008). • Työtyytyväisyys ei kytkeytynyt eläkeikätoiveisiin (Bidewell ym., 2006).

  8. Tutkimuksen tavoitteena tarkastella • mahdollista muutosta keski-ikäisten eläkeikätoiveissa • onko mahdollinen muutos eläkeikätoiveissa erilaista • naisilla ja miehillä • erilaisen koulutustason omaavilla • Keski-ikäisten ajatuksia eläkeajasta

  9. Ulkoinen uramenestys Ulkoinen uramenestys Sukupuoli ? Eläkeikätoive Työn imu Sisäinen uramenestys Sisäinen uramenestys 42-vuotias 50-vuotias 50-vuotias Ikä

  10. Lapsesta aikuiseksi Lisätietoa:http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/en/research/jyls

  11. Tutkittavat Tutkittaviksi valittiin ne 114 naista ja 133 miestä (n = 247), jotka eivät olleet jääneet eläkkeelle 50 ikävuoteen mennessä. 14 naista ja 10 miestä oli jäänyt eläkkeellä 50 ikävuoteen mennessä.

  12. Uramenestys tässä tutkimuksessa • Objektiivinen uramenestys 42- ja 50-vuotiaana • Koulutustaso 1 = ei ammatillista koulutusta, 2 = ammattikoulu, 3 = ammatillinen opisto, 4 = yliopisto • Ammattiasema 1 = työntekijä, 2 = alempi toimihenkilö, 3 = ylempi toimihenkilö • Tulot • Subjektiivinen uramenestys 42- ja 50-vuotiaana • Tyytyväisyys ammattiin tai ammatinvalintaan • Tyytyväisyys työhön tai työtilanteeseen • Tyytyväisyys toimeentuloon 1 = Erittäin tyytymätön - 4 = Erittäin tyytyväinen

  13. Työn imu tässä tutkimuksessa • Työn imu 50-vuotiaana (the Utrecht Work Engagement Scale; Hakanen, 2002; Schaufeliym., 2002; Seppäläym., 2009) • 9 osiota • vastausasteikko: 1 = Ei koskaan - 7 = päivittäin • Tarkastellaan erikseen kolmea ulottuvuutta • Tarmokkuus ”Tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni” • Omistautuminen ”Olen innostunut työstäni” • Uppoutuminen ”Tunnen tyydytystä, kun olen syventynyt työhöni”

  14. Minkä ikäisenä haluaisit jäädä eläkkeelle? Vuotta 60,20 v 58,75 v 57,15 v 54,41 v Vaihteluväli: naiset 49-70 vuotta, miehet 49-80 vuotta • Vaihteluväli: • naiset 42-80 vuotta, • miehet 41-80 vuotta

  15. Eläkeikätoive ja koulutustaso Vuotta

  16. Ajatukset eläkeajasta 50-vuotiaana

  17. Kuvailevia tietoja

  18. Korrelaatiot

  19. .92/.92 Objektiivinen uramenestys Objektiivinen uramenestys n.s./.12 .22/.24 n.s./.19 Tarmokkuus n.s./.20 .35/.29 Eläkeikä- toive Uppoutumi-nen .26/.40 .18/.49 .30/ .38 .25/.31 Omistautu-minen .22/.22 .27/.33 .26/.41 Subjektiivinen uramenestys Subjektiivinen uramenestys .31/.41 42-vuotias 50-vuotias Ikä Χ2(31) = 29.68, p = .53; TLI = 1.00; CFI = 1.00; RMSEA = .00

  20. Johtopäätökset • Työura osa aktiivista ja hyvää vanhenemista • Iän myötä tutkittavien eläketoiveikä kasvoi • Erityisesti miehillä ja ammattikoulututkinnon omaavilla • Merkittävä osa tutkittavista halusi aktiivista eläkeikää

  21. Johtopäätökset • Työn imun osa-alueista vain vahva upoutumisen kokemus kytkeytyi korkeaan eläkeikätoiveeseen sekä naisilla että miehillä. • Imun osa-alueet (tarmokkuus, omistautuminen, uppoutuminen) korreloivat kuitenkin keskenään. • Vain miehillä objektiivinen uramenestys kytkeytyi epäsuorasti korkeaan eläkeikätoiveeseen subjektiivisen uramenestyksen ja uppoutumisen kokemuksen kautta.

  22. Johtopäätökset • Uramenestys ei ennakoinut suoraan eläkeikätoiveita. • Eläkeikätoiveet heijastelevat todennäköisemmin yksilöiden sen hetkistä elämäntilannetta kotona ja työssä. • Subjektiivinen uramenestys kytkeytyi epäsuorasti korkeaan eläkeikätoiveeseen uppoutumisen kokemuksen kautta kummallakin sukupuolella. • Subjektiivisen uramenestyksen yhteys omistautumisen ja uppoutumiseen oli erilainen naisilla ja miehillä. → Motivaatiolla ja myönteisillä työssä koetuilla tunteilla on merkitystä! → Mistä uppoutumisen kokemus muodostuu? → Mikä on valikoitumisen rooli?

  23. Kysymyksiä, kommentteja?

  24. Kiitos! Yhteystiedot: eija.m.raikkonen@jyu.fi

  25. Lähteet Beehr, T. A. (1986). The process of retirement. Personnel Psychology, 39, 31-55. Bidewell, J., Griffin, B., & Hesketh, B. (2006). Timing of retirement: Including a delay discounting perspective in retirement models. Journal of Vocational Behavior, 68, 368-387. Hakanen, J. (2002). Työuupumuksesta työn imuun – positiivisen työhyvinvointikäsitteenarviointimenetelmän suomalaisen version validointiopetusalan organisaatiossa. Työ ja Ihminen, 16, 42-58. Hakanen, J. (2005). Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reunaalueilla. Helsinki: Työterveyslaitos. Judge, T. A. & Bretz, R. D. (1994). Political influence behavior and career success. Journal of Management, 20, 43-65. Judge, T. A., Higgins, C. A., Thoresen, C. J., & Barrick, M. R. (1999). The Big Five personality traits, general mental ability, and career success across the life span.Personnel Psychology, 52, 621-652. Karisalmi, S., Tuominen, E., Takala, M., & Kaliva, K. (2011). Joustava vanhuuseläkeikä ja eläkesuunnitelmien toteutuminen. Eläketurvakeskuksenkeskustelualoitteita 2011:4. Pienta, A. M. & Hayward, M. D. (2002). Who expects to continue working after age 62? The retirement plans of couples. Journal of Gerontology: Social Sciences, 57B, S199-S208. Pulkkinen, L. (2006). The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 29–55).New York: Cambridge University Press. Pulkkinen, L. & Kokko, K. (2010). Keski-ikäelämänvaiheena [Middle-age as a stage of life]. (Rep. No. 352). Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä. Raymo, J. M. & Sweeney, M. M. (2006). Work-familyconflict and retirementpreferences. Journal of Gerontology: Social Sciences, 61B, S161-S169. Salokangas, T., Vuori, J., & Huuhtanen, P. (2005). Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia: Katsaus eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin ja työuran jatkamisen edistämiseen. Työ ja ihminen, 19, 307-325. Schaufeli, W. B., Salanova, M., Gonzalez-Roma, V., & Bakker, A. B. (2002). The measurement of engagement and burnout: A two sample confirmatory factor analytic approach. Journal of Happiness Studies, 3, 71–92. Schaufeli, W. B., Taris, T. W., & Van Rhenen, W. (2008). Workaholism, burnout and work engagement: Three of a kind or three different kinds of employee well-being. Applied Psychology: An International Review, 57, 173−203. Zappalá, S., Depolo, M., Fraccaroli, F., Guglielmi, D., & Sarchielli, G. (2008). Postponingjobretirement? Psychosocialinfluences on the preference for earlyorlateretirement. CareerDevelopment International, 13, 150-167.

More Related