Fundamentalismi ja demokratia

1. Fundamentalismi ja demokratia Esitelmä Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaarissa ”Yhteinen fundamentalismi?” 5.3.2008 Juha Sihvola Professori, johtaja Tutkijakollegium Helsingin yliopisto

2. Fundamentalismi • Fundamentalistinen on uskonto tai vakaumus, jossa erityisellä ilmoituksella katsotaan olevan (tietynlaisia) episteemisiä, moraalisia ja/tai poliittisia seurauksia • Ilmoitus uskonnon perustana • Ilmoituksen suhde tiedolliseen maailmankuvaan (tulkinta, tiede, eksegetiikka) • Ilmoitus moraalin perustana, moraalin tulkinta säännöiksi (observantismi), moraalinen auktoriteetti • Karismaattinen johtajuus • Ilmoituksen poliittiset seuraukset • Teesi: fundamentalismi on vaara, jos se esittää poliittisia vaatimuksia (vaatii yleisesti hyväksymään vakaumuksia, joille ei ole yleisesti hyväksyttäviä perusteita) ja/tai loukkaa jäsentensä ihmisoikeuksia • Huom. Myös jyrkkä sekularismi voi olla (vaarallista) fundamentalismia

3. Poliittinen liberalismi • John Rawls, Political Liberalism (1993), Martha Nussbaum, Liberty of Conscience (2008) • Ihmisillä luontainen moraalitaju, jonka pohjalta voidaan demokraattisesti sopia yhteisistä moraalis-poliittisesta rakenteista ja siitä tilasta joka annettava omalletunnolle • Omatunto elämän tarkoitusta ja eettistä perustaa koskevien identiteettien ja vakaumusten muotoilemisen kykynä, jonka vapaa toteuttaminen kuuluu ihmisen hyvään elämään • Moderneissa yhteiskunnissa vakaumusten ja identiteettien moninaisuus ja ristiriitaisuus • Oikeudenmukainen poliittinen järjestys sallii vakaumusten vapaan harjoituksen mutta on itse puolueeton vakaumuksiin nähden • Fundamentalismiin ei ole poliittisesti syytä puuttua, jos se mukautuu demokraattiseen järjestykseen (hyväksyy yleisen perusteltavuuden vaatimuksen poliittisen järjestyksen osalta)

4. Vakaumuksen vapaa harjoitus • Omatunto surkastuu ja hyvä elämä estyy ilman vakaumuksen vapautta • Muodollinen vapaus ei riitä vaan tarvitaan syrjinnän estämistä ja resurssien tarjoamista • Vakaumukseen vetoavia poikkeuksia yleisiin sääntöihin sallittava, vakaumuksen harjoitukselle ei saa asettaa kohtuutonta taakkaa ilman pakottavaa intressiä • Pakottavia intressejä ovat yhteiskuntarauha, kansalaisten perusoikeudet, tasa-arvoinen mahdollisuus poliittiseen osallistumiseen (vrt. monikulturismi ja kulttuurinen relativismi) • Uskonto ja ei-uskonto periaatteessa samassa asemassa • Miten suhtautua fundamentalistisiin vakaumuksiin? Rawls: kunnioitusta ansaitsevat vs. irrationaaliset vakaumukset

5. Julkisen vallan neutraalisuus • Ei kiellä vakaumusten näkymistä julkisessa tilassa (vrt. Ranskan laïcité-järjestelmä) • Edellyttää vakaumusten tasa-arvoista dialogia, valmiutta oppia toisilta ja tehdä poliittisia päätöksiä vakaumusten eroista riippumatta • Voiko poliittinen tila olla täysin neutraali vai suosiiko neutraalisuuden tavoittelu tiettyjä vakaumuksia? • Tarvitseeko poliittinen järjestelmä tuekseen kansalaisuskontoa ja voiko se olla vakaumusten suhteen neutraalia

6. Suomen järjestelmän ongelmat • Kirkot ja verotus • Koulujen uskonnon opetus ja harjoitus • Teologiset tiedekunnat • Julkisten instituutioiden uskonnolliset seremoniat • Sananvapaus