vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta PowerPoint Presentation
Download Presentation
Vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 58

Vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta - PowerPoint PPT Presentation


  • 146 Views
  • Uploaded on

Vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta. sekä tuloksia suomalaisten ruusuviljelmien vihannespunkkien akarisidiresistenssistä 2005. Irene Vänninen, MTT Kasvinsuojelu 25.8.2005. Mitä resistenssi on?.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta' - ulema


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta

Vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta

sekä tuloksia suomalaisten ruusuviljelmien vihannespunkkien akarisidiresistenssistä 2005

Irene Vänninen, MTT Kasvinsuojelu

25.8.2005

mit resistenssi on
Mitä resistenssi on?
  • resistenssi on perinnöllinen muutos vihannespunk-kien torjunta-aineherkkyydessä, joka näkyy toistuvina torjunnan epäonnistumisina huolimatta siitä, että valmistetta käytetään ohjeiden mukaisesti (Insecticide Resistance Action Committee 2005)
  • torjunta-aineresistenssi on evoluutiota käytännössä - torjunta-aineen tietty käyttötapa johtaa aineita kestävien yksilöiden = resistenttien genotyyppien yleistymiseen punkkipopulaatiossa
mit resistenssin hallinta on
Mitä resistenssin hallinta on?
  • resistenssin kehittymisen estämistä
  • resistenssin kehittymisen hidastamista
  • kemikaaliherkkyydenpalauttamista, jos tilanne on jo lipsahtanut resistenssin puolelle
  • ylipäätään kemikaaleista aiheutuvan VALINTAPAINEEN MINIMOIMISTATORJUNTA-AINEIDEN TEHOLLISEN KÄYTTÖIÄN PIDENTÄMISEKSI
sis lt
Sisältö:
  • Miten resistenssi syntyy?
  • Miten resistenssi todennetaan?
  • Miten resistenssi häviää?
  • Torjunta-aineiden vaikutustapaluokittelu
  • Resistenssimekanismit
sis lt1
Sisältö:
  • Akarisidiresistenssi Suomen ruusuviljelmien vihannespunkeissa 2005
  • Akarisidien ominaisuudet vs. resistenssin hallinta
slide8

Aa = piilevä, lievä tai voimakas resistenssi riippuen resistenssigeenin dominanssista

aa = täysin resistentti yksilö

AA AA AA Aa

AA AaAaaa aa aa

AA AAAaAaaa

A=normaali geenin muoto (alleeli), a=resistenssialleeli

slide9

Resistenssi olisi havaittava

kun < 1 % yksilöistä kantaa

resistenssialleeleja) 

resistenssihallinta vielä mah-

dollista aineita vuorottelemalla

ja ruiskutuksia vähentämällä

Tässä vaiheessa ainoa mah-

dollisuus jättää resistenssin

aiheuttanut tehoaine pois käy-

töstä ja odottaa resistenssin

laimenemista sille. Vasta sitten

kemikaali voidaan sisällyttää

uudestaan torjuntamenetelmiin.

miten alkava resistenssi todetaan
biokemialliset menetelmät

aineenvaihduntatuotteiden (yl. entsyymituotteiden) mittaaminen tuholaisista

Miten alkava resistenssi todetaan?

Edut: nopea; resistenssi voidaan mää-

rittää yksittäisistäkin punkeista; resis-

tenttien genotyyppien osuudet saadaan

selville tarkasti

Haitat: resistenssin mekanismi on tunnet-

tava, jotta tiedetään, mitä aineenvaihdunta-

tuotetta mitataan ja miten

miten alkava resistenssi todetaan1
molekyylibiologiset menetelmät

resistenssiä aiheuttavien geenialleelien (DNA-jaksojen) määritys tuholaisista

Miten alkava resistenssi todetaan?

Edut: nopea; resistenssi voidaan mää-

rittää yksittäisistäkin punkeista; resis-

tenttien genotyyppien osuudet saadaan

selville tarkasti

Haitat: resistenssigeenin sekvenssi

tunnettava, jotta tiedetään, mitä haetaan

miten alkava resistenssi todetaan2
biotestit diagnostisilla pitoisuuksilla

= testikantojen altistus ainepitoisuudelle, joka tappaa 99 % kemikaali-herkän verrannekannan punkeista: LD99-pitoisuus

Miten alkava resistenssi todetaan?

Edut: resistenssin mekanismia ei

tarvitse tuntea

Haitat: työläs, vaatii suuria yksilö-

määriä. Kun 100 punkkia/paikka 

resistenssi havaitaan jos resistenttejä

punkkeja >10 %(Huom. <1 % 

tehokas resistenssinhallinta!!)

slide13

Miten resistenssi laimenee / häviää (?)

”takaisinvalinta”

resistenssialleeli voi säilyä

piilevänä, jos Aa-yksilöiden

elinkelpoisuus on normaali

ilman torjunta-ainekäsittelyjä

Resistentit yksilöt kuolevat vähitellen pois torjunta-ainekäsittelyjen

lakattua, koska resistenssi huonontaa punkkien elinkelpoisuutta

slide14

Miten resistenssi laimenee / häviää (?)

2. Kemikaaliherkkejä punkkeja siirtyy kasvihuoneeseen muualta 

”laimentavat” resistenssiä parittelemalla resistenttien kanssa

+

=

+

=

slide15

Miten resistenssi laimenee / häviää (?)

3. Älä unta nää!

Vain ERITTÄIN harvoin resistenssialleeli häviää KOKONAAN punkki-populaatiosta (esim. takaisinmutaation seurauksena) --> resistenssi-hallintaa EI SAA lopettaa sen jälkeen, kun kemikaaliherkkyys saatu palautettua

slide16

Miten resistenssi laimenee / häviää (?)

  • 4. Synergistit: PBO (piperonyylibutoksidi)
  • estää sytokromi P450:n mono-oksigenaaseihin perustuvan entsymaattisen resistenssin ilmenemisen tai ainakin lieven- tää sitä
  • estää P450:n toiminnan (resistentitkään yksilöt eivät pysty hajottamaan silloin torjunta-ainetta mono-oksigenaasiensa avulla)
  • vaikutus voi riippua lämpötilasta, torjunta-ainepitoisuudesta
  • yms. seikoista, JOTEN ÄLÄ RYHDY KÄYTTÄMÄÄN SOKEASTI
  • varmasti todettu lieventävän fenpyroksimaatti-resistenssiä (Danitron)
torjunta aineiden vaikutustavat ja resistenssin hallinta
Torjunta-aineiden vaikutustavat ja resistenssin hallinta
  • aineiden vaikutustapaluokittelu (MoA = Mode of Action)
  • IRAC =Insecticide Resistance Action Committee (www.irac-online.org)
torjunta aineiden vaikutustavat
Torjunta-aineiden vaikutustavat

1*Asetyylikoliiniesteraasin estäjät (Mesurol)

2* GABA-porteilla varustettujen kloridi- kanavien vastavaikuttajat

3 Hermosolujen natriumkanavien modulaattorit (Vertimec)

slide19

Torjunta-aineiden vaikutustavat

4* Nikotiini-asetyylikoliini -reseptorienagonisti / vastavaikuttaja

6 Hermosolujen kloridikanavien aktivaattorit

7* Nuoruushormonien matkijat

9* Vaikutustapa tuntematon tai epäspesifinen (=valikoivat syönniestäjät)

slide20

Torjunta-aineiden vaikutustavat

10* Vaikutustapa tuntematon tai epäspesifinen (punkkien kasvunsääteet) (Nissorun)

11* Hyönteisten ruuansulatuskanavan mikrobi- pohjaiset häiritsijät

12* ATP:n muodostumisen häiritsijät (Torque)

16 Kitiinibiosynteesin estäjät

slide21

Torjunta-aineiden vaikutustavat

17 Nahanluonnin häiritsijät

21 Mitokondrioiden kompleksi I:n elektronin- siirron estäjät (Danitron; Pride Ultra)

25 Hermostolliset estäjät (vaikutustapa tuntematon) (Floramite)

27*Synergistit (=tehostusaineet)

vaikutustapaluokittelun perusteet
Vaikutustapaluokittelun perusteet:
  • kemialliset pääryhmät (1, 2, 3 jne.): biokemiallisen vaikutustavan perusteella = on torjunta-aineen ensisijainen vaikutuskohde tuholaisten elimistössä
  • kemialliset alaryhmät (1A, 1B): pääryhmän sisällä molekyylirakenteeltaan siinä määrin eroavat aineet, että niiden entsymaattinen hajoaminen voi olla erityyppistä
slide23

Resistenssi suomalaisten ruusuviljelmien punkeissa:

biotestit diagnostisilla LD99-pitoisuuksilla

resistenssimekanismit
Resistenssimekanismit

I Kohdemolekyylin muuttuminen

epäherkkään muotoon

(muutos aineen vaikutuskohdassa

tuholaisen elimistössä)

torjunta-ainemolekyyli ei

pysty kiinnittymään vaiku-

tuskohtaansa, koska vai-

kutuskohta on muuttunut

  • Päätyypit:
  • muuntunut asetyylikoliiniesteraasi
  • =(MACE-resistenssi): torjunta-aine
  • ei pystykään estämään em. esteraasin toimintaa

resistenssillä harvoin nega-

tiivista vaikutusta punkkien

elinkelpoisuuteen  ruiskutus-

ten loputtua resistenssi voi

säilyä pitkäänkin

-kdr = knockdown resistenssi (erit.pyretroideille): tuholaisen hermoso-lujen natriumkanavat ovat muuntu-neet niin että torjunta-aine ei pystyvaikuttamaan niiden toimintaan

resistenssimekanismit1
Resistenssimekanismit

resistenssi alentaa helposti punk-

kien elinkelpoisuutta ruiskutusten loputtua kemikaaliherkkyys voi palautua nopeastikin

Torjunta-aine ei pääse vaikutus-

kohtaansa, koska entsyymit ha-jottavat sen ennen sitä

Entsyymeistä monia eri muotoja,

vaikutus voi olla hyvin spesifi

ja kohdistua vain tiettyyn

tehoaineeseen

II Entsymaattinen detoksifikaatio

(esteraasit,sytokromi P450-

mono-oksygenaasit, hydrolaasit ym.)

resistenssissä entsyymiä runsaasti koska:

1) sen tuotantoa koodaava geeni on monistunut;

2) entsyymigeeni ilmentyy jatkuvasti (vaikka ei ole

monistunut), joten entsyymiä muodostuu koko ajan;

3) entsyymin rakenne muuntunut katalysoivan

toiminnan kannalta tehokkaammaksi

resistenssimekanismit2
Resistenssimekanismit

III Alentunut tunkeutuvuus ihon läpi

Viivästyttää myrkytysoireita tai

knock-down ilmiötä. Antaa yl.

vain heikohkon suojan. Ei kovin

yleinen eikä merkittävä.

moniresistenssi

Kohdemolekyylin muuttuminen

epäherkkään muotoon

(muutos vaikutuskohdassa)

Entsymaattinen detoksifikaatio

(esteraasit,sytokromi P450-

mono-oksygenaasit, hydrolaasit ym.)

Alentunut tunkeutuvuus ihon läpi

Moniresistenssi

samalla tuholaisella

useita resistenssimeka-

nismeja yhtä aikaa

ristikk isresistenssi

Kohdemolekyylin muuttuminen

epäherkkään muotoon

(muutos vaikutuskohdassa)

Entsymaattinen detoksifikaatio

(esteraasit,sytokromi P450-

mono-oksygenaasit, hydrolaasit ym.)

Alentunut tunkeutuvuus ihon läpi

Ristikkäisresistenssi:

tuholaisella on resistenssi-

mekanismi, joka suojaa sitä

kaikilta saman vaikutusme-

kanismin omaavilta aineilta

entsyymeihin perustuva ristikk isresistenssi

Kohdemolekyylin muuttuminen

epäherkkään muotoon

(muutos vaikutuskohdassa)

Entsymaattinen detoksifikaatio

(esteraasit,sytokromi P450-

mono-oksygenaasit, hydrolaasit ym.)

Alentunut tunkeutuvuus ihon läpi

Entsyymeihin perustuva ristikkäisresistenssi:

Entsymaattinen hajotustoiminta

voi kohdistua mihin tahansa

aineeseen, jossa entsyymille sopiva

”pureutumiskohta” (=tietty kemial-

linen rakenneosa).

Ei välttämättä johda resistenssiin

kaikkia samaan ryhmään tai ala-

ryhmään kuuluvia aineita vastaan,

mutta sama entsyymi voi hajottaa

vaikutusmekanismiltaan erilaisiakin

aineita (jos niiden molekyyliraken-

teessa on entsyymille sopiva tarttumis-

kohta.

slide30

Vihannespunkin torjunta-aineresistenssi Suomen ruusuviljelmillä

  • punkkeja 6 leikkoruusuviljelmältä
  • verranteena hollantilainen kemikaaliherkkä punkkikanta
  • testaukset tammi-maaliskuu 2005
  • biotestit diagnostisella pitoisuudella LD99
  • menetelmä havaitsee resistenssin, kun resistenttejä yksilöitä > 10 %
  • kolmen viljelmän punkeilla testattiin myös käyttösuositus- pitoisuuden teho (2 paljon ja 1 vähän kemikaaleja käyttänyt)
slide31

Vihannespunkin torjunta-aineresistenssi Suomen ruusuviljelmillä

  • ei toimi vuorenvarmasti kaikille aineille (mm. Floramiten kanssa tiettyjä ongelmia, tulokset silti suuntaa-antavia)
  • kahden viljelmän osalta vertailumahdollisuus vuoden 2003-04 tuloksiin
  • biotestaukset eivät toimi vuorenvarmasti kaikille aineille (mm. Floramiten kanssa tiettyjä karkailuun liittyviä ongelmia, tulokset silti suuntaa-antavia)
  • kahden viljelmän osalta vertailumahdollisuus vuoden 2003-04 tuloksiin
slide32

Vihannespunkin torjunta-aineresistenssi Suomen ruusuviljelmillä

Tuloksia tässä vaiheessa tulkittaessa otettu lähtökohdaksi varovainen linja:

Jos testikannan kuolleisuus diagnostisella ainepitoisuudella <50 %ainakin alkava, mutta mahdollisesti jo pidemmällekin ehtinyt resistenssi ko. aineelle todennettu

Tilastollisen testauksen valmistuttua ko. raja voi nousta (resistenssin voi tulkita alkaneeksi, vaikka kuolleisuus olisi > 50 %) (riippuu toistojenvälisen hajonnan suuruudesta)

slide33

Resistenssi suomalaisten ruusuviljelmien punkeissa:

biotestit diagnostisilla LD99-pitoisuuksilla

slide34

Resistenssi: Torque, Vertimec, Danitron

Ainakin alkava? Floramite

Resistenssi: Torque, Nissorun, Vertimec,

Danitron, Floramite (? mutta suuri hajonta)

käyttösuositus-

pitoisuuden teho

slide35

Resistenssi: Torque, Vertimec, Danitron,

Nissorun (?)

Resistenssi: Torque, Vertimec, Danitron

(huom. ei Floramite- tuloksia täältä)

slide36

Resistenssi: Nissorun, Vertimec, Danitron

Alkava??? Floramite, Torque

Resistenssi: Danitron

Tällä viljelmällä integroitua torjuntaa

jo yli 2 v --> alhaisimmat resistenssi-

tasot

Huom. Floramite vain yksi toisto!

tehojen vertailu aikaisempaan
Tehojen vertailu aikaisempaan
  • Torque: tulokset kuten 2004
  • Danitron: tulokset kuten 2004
  • Nissorun: tilanne pysynyt suurin piirtein samana tai hieman huonontunut vuoteen 2003 verrattunut paljon niillä kahdella viljelmällä, joista oli punkkeja testeissä 2003 (kuolleisuudet tuolloin 85-90 %, nyt 37-67 %)
tehojen vertailu aikaisempaan1
Tehojen vertailu aikaisempaan
  • Floramite: enemmän vaihtelua kuin 2003, viljelmienpunkit ehtivät karkailla testimaljoilta, verrannepunkitkuolivat heti --> ruusuviljelmien punkeilla alkavaa resistenssiä, joillain jo selvästikin
  • Vertimec: ei aikaisempia testauksia, resistenssiä esiintyy
  • Envidor: ei aikaisempia testauksia, ei resistenssiä
resistenssihallinnan nyrkkis nt j
Resistenssihallinnan nyrkkisääntöjä

jonkin sortin mahdollisuudet vaikuttaa tuhoojaan

kohdistuvaan valintapaineeseen resistenssin ke-

hittymisen ehkäisemiseksi

operatiiviset tekijät: ainetyyppi,

vuorottelu, peittävyys, käsittelyn

ajoitus, pitoisuus, antotapa

(ruiskutyyppi jne.)

- tuhooja ekologia, genetiikka,

käyttäytyminen, fysiologia:

sisäiset tekijät, joihin ei juuri

voida vaikuttaa

resistenssihallinnan nyrkkis nt j1
Resistenssihallinnan nyrkkisääntöjä

Pääsääntö:yhtä punkkisuku-

polvea pommitetaan vain yh-

dellä tehoaineella

käsittelyt blokeissa. Blokki= yleensä

2-3 käsittelyä suht. lyhyin väliajoin

samalla aineella (huom. edellinen

sukupolvirajoitus blokin käsittelyjen

ajoittamisessa)

resistenssihallinnan nyrkkis nt j2
Resistenssihallinnan nyrkkisääntöjä

eri tehoaineiden vuorottelu niille asetettuja

käsittelykertoja koskevia rajoituksia noudat-

taen

paikalliskäsittelyjä aina kun mahdollista

resistenssihallinnan nyrkkis nt j3
Resistenssihallinnan nyrkkisääntöjä

ei tankkisekoituksia, poikkeus: eri kehitysasteisiin

vaikuttavat aineet (muna-aine + liikkuviin vaikuttava,

mutta huomioi silloinkin käytön rajoitukset!)

Huom. hyvin lähekkäin tehdyt käsittelyt

eri aineilla*vastaavat tankkiseoksen

aiheuttamaa valintapainetta, koska

molempia aineita on kasvustossa läsnä

yhtä aikaa ja samat yksilöt/saman suku-

polven yksilöt altistuvat niille

*kun 1. aine ei ehdi hajota kun toinen jo ruiskutetaan

resistenssihallinnan nyrkkis nt j4
Resistenssihallinnan nyrkkisääntöjä

ei ylisuuria käyttöpitoisuuksia. Ja miksei?

Koska ylisuuri annos tappaa kemikaaliherkät AA

ja Aa-genotyypit, joilla olisi edes jotain mahdol-

lisuutta vielä siirtää herkkyyttä pariutuessaan, ja

jättää takuulla jäljelle vain umpiresistentitaa:t!

resistenssihallinnan nyrkkis nt j5
Resistenssihallinnan nyrkkisääntöjä

biotorjuntaa ja muuta ei-kemial-

lista torjuntaa niin paljon kuin

mahdollista

aineiden vuorottelukaan ei takaa resistens-

sin poissa pysymistä – sen takaa vain valin-

tapaineen minimoiminen kaikin mahdollisin

keinoin

resistenssihallinnan kaksi perusstrategiaa
Resistenssihallinnan kaksi perusstrategiaa

2. Varmistetaan, että alkavaa resistenssiä kantavat yksilöt (Aa) kuolevat heti alkuunsa, jolloin resistenssigeenit eivät pääse yleistymään:

- käytetään niin isoja pitoisuuksia, että kestävimmätkin, jopa aa:t kuolevat (=kaikki resistentit genotyypit=sekä homotsygootit että resistentit kuolevat) (käytännössä epärealistista!)

- teoriassa toimii ennaltaehkäisevänä menetelmänä

resistenssihallinnan kaksi perusstrategiaa1
Resistenssihallinnan kaksi perusstrategiaa

2. Varmistetaan, että alkavaa resistenssiä kantavat yksilöt kuolevat heti alkuunsa, jolloin resistenssigeenit eivät pääse yleistymään:

taktiikan onnistumisen edellytykset:

- resistenssigeeni harvinainen populaatiossa

- Aa-heterotsygootit ovat vain lievästi resistenttejä

- jätetään käsittelemättömiä alueita, joilta Aa ja AA-yksilöt yksilöt pääsevät vaeltamaan käsiteltyyn kasvustoon parittellakseen siellä olevien HARVOJEN resistenttien aa-homotsygoottien kanssa --> resistenssin laimentuminen

- jos ehdot eivät täyty: suuri kemikaaliannos tappaa kasvustoon migroineet herkät AA:t PLUS nitistää lievästi resistentit Aa:t, mutta jättää mahdolliset voimakkaasti resistentit aa:t eloon

ja lisääntymään

tankkisekoitukset hidastavat resistenssin kehittymist vain tiettyjen tiukkojen ehtojen toteutuessa
Tankkisekoitukset* hidastavat resistenssin kehittymistä vain tiettyjen tiukkojen ehtojen toteutuessa:

* erityyppisten aineiden tankkisekoitus samaa tuhoojaa vastaan: aine

1 tappaa aineelle 2 resistentit yksilöt ja päinvastoin)

- kummankin pitoisuuden oltava sellainen, että se tappaa lievästi resistentit Aa- yksilöt (jotta ne eivät pääse parittelemaan keskenään, jolloin mahdollisuus syntyä voimakkaasti resistenttejä aa- homotsygootteja)

- PLUS aineille herkkiä AA-homotsygootteja tultava kasvustoon ulkopuo- lelta laimentamaan mahdollisten aa- yksilöiden osuutta jälkeläisissä

- PLUS kummankin aineen tapettava herkät AA-homotsygootit samantehoisesti

- PLUS aineiden jäämävaikutuksen oltava yhtä pitkä

- PLUS kummallekin aineelle resistenssin aiheuttavien geenien oltava yhtä

runsaita punkkipopulaatiossa

- PLUS punkeilla ei olla ristikkäisresistenssiä aineille

slide54

Huom. hyvin lähekkäin tehdyt käsittelyt eri aineilla vastaavat tankkiseoksen aiheuttamaa valintapainetta, koska molempia aineita on kasvustossa läsnä yhtä aikaa ja samat yksilöt/saman sukupolven yksilöt altistuvat niille

iv k yt nn n resistenssihallinnan laajat linjat
IV Käytännön resistenssihallinnan laajat linjat

1. Vältettävä altistamasta punkkeja liian usein keskeisille torjunta-aineille

=liitettävä kasvinsuojeluohjelmiin tuhoojien tarkkailu ja ei-kemiallinen

torjunta ja noudatettava valmistajien suosituksia käyttötiheyksistä

2. Vuoroteltävä vaikutustavaltaan erityyppisiä aineita aina kun mahdollista

3. Tiedostettava ja tunnistettava ristikkäisresistenssin vaara tiettyjä aineita käytettäessä

4. Valmistajien kehitettävä vaikutustavaltaan erilaisia uusia kemikaaleja kuin

jo markkinoilla olevat (ja rekisteröidään vain erityyppisiä kuin mitä jo

on markkinoilla - edellyttää resistenssin monitorointia! ja rahaa siihen)

lis konsteja
Lisäkonsteja
  • fysikaalisesti vaikuttavien aineiden yhteiskäyttö kemikaalien kanssa ajoittain  öljy tappaa resistentitkin yksilöt, hidastaa resistenssin leviämistä populaatiossa
  • Carbon Kickin mahdollisuudet tässä mielessä? (jatkuva käyttö ei välttämättä hyväksi kasveille)
  • Fytotoksisuus?
  • Vaikutus kemikaalin tehoon (esim. Torquen sekoittaminen kasviöljyn kanssa heikentää Torquen tehoa)
k sittelykertojen minimoiminen vuoden tai kasvukauden aikana biotorjunnan rooli
Käsittelykertojen minimoiminen vuoden tai kasvukauden aikana: biotorjunnan rooli
  • biotorjunnan mahdollistama pitkäkin tauko aineiden käytössä sallii kemikaaleille herkkien yksilöiden yleistymisen punkkipopulaatiossa
  • biotorjunta tehoaa myös resistentteihin punkkeihin!
  • biotorjunnan sisältyminen kasvinsuojelustrategiaan ohjaa uusien aineiden rekisteröintiä (vain integroituun kasvinsuojeluun kuuluvia aineita järkevää rekisteröidä)