1 / 18

s. 134 - 159

7. TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY (uuden ja uusimman ajan taite 1700 – 1800-luvut). s. 134 - 159. Ryhmissä (3hlö ) perehdytään yhteen aiheeseen, josta koostetaan selkeä power point –esitys (Pituus sellainen, että sen ehtii lukea ja kirjaamaan tärkeimmät kohdat ylös 15 min)

tryna
Download Presentation

s. 134 - 159

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. 7. TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY (uuden ja uusimman ajan taite 1700 – 1800-luvut) s. 134 - 159

  2. Ryhmissä (3hlö) perehdytään yhteen aiheeseen, josta koostetaan selkeä powerpoint –esitys (Pituus sellainen, että sen ehtii lukea ja kirjaamaan tärkeimmät kohdat ylös 15 min) Oleelliset tiedot (Miksi, mitä, mitä seurasi) Omin sanoin  Ei kopiointia Havainnollisesti  Karttoja, kuvia Oppikirjan lisäksi yksi lähde  Mainitaan esityksen lopussa • tekijöiden/teoksen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä • teoksen julkaisupaikka ja –vuosi • Nettilähteessä sivujen nimi/tekijä, koko osoite, päivämäärä, jolloin sivuilla käyty

  3. Esimerkki lähteiden merkitsemisestä • Halmesvirta, Anssi, Vaivojensa vangit. Kansa kysyi, lääkärit vastasivat – Historiallinen vuoropuhelu 1889 – 1916. Jyväskylä 1998. • Onnela, Tapio, Suominen, Jaakko, Viittaaminen digitaalisiin lähteisiin. http://www.utu.fi/hum/satakunta/digi/viittausopas/index.html(13.9.2004)

  4. 2) Power pointit tallennetaan tikulle tai omaan s-postiin, josta ne siirretään koulun läppäreille (Ryhmät pistäkää ylös koneen numero, jolle siirrätte työnne) lisäksi: mari.raiskio@hameenkyro.fi 3) Ryhmien tuotokset käydään läpi pysäkkityöskentelynä  Kaikille selkeät muistiinpanot aiheista  Jokainen tekee käsitekartan aihekokonaisuudesta (Teollistuminen) konseptille

  5. Aiheet/Ryhmät/1A • Teollinen vallankumous s.136 – 140 Senja, Milla, Heidi 2) Teollistumisen vaikutukset ihmisten elämään ja elinympäristöön s.141 – 148 Herkko, Viljami, Niko, Heikki 3) Siirtolaisuus ja imperialismi s. 149 – 153 Jalmari, Onni, Aki 4) Raha ja politiikka s. 154 – 159 Eero, Henrik, Aaro

  6. Aiheet/ryhmät/1A 5) Teollinen vallankumous s.136 – 140 Jasmi, Essi H., Saara 6) Teollistumisen vaikutukset ihmisten elämään ja elinympäristöön s.141 – 148 Viivi-Sirina, Henna,Essi K. 7) Siirtolaisuus ja imperialismi s. 149 – 153 Ida, Katariina, Karoliina 8) Raha ja politiikka s. 154 – 159 Anna, Sara, Siiri

  7. Aiheet/Ryhmät/ 1B • Teollinen vallankumous s.136 – 140 Hanna, Karita, Emilia 2) Teollistumisen vaikutukset ihmisten elämään ja elinympäristöön s.141 – 148 Sini, Elena A., Sinna, Elena 3) Siirtolaisuus ja imperialismi s. 149 – 153 Mandi, Janina, Laura 4) Raha ja politiikka s. 154 – 159 Elli, Johanna, Valtteri, Niko

  8. Aiheet/Ryhmät/1B 5) Teollinen vallankumous s.136 – 140 Annamari, Paula, Mari 6) Teollistumisen vaikutukset ihmisten elämään ja elinympäristöön s.141 – 148 Leevi, Salla, Juuso 7) Siirtolaisuus ja imperialismi s. 149 – 153 Juuso, Kalle, Aki 8) Raha ja politiikka s. 154 – 159 Minna, Saija, Eeva

  9. Käsitekartta • Teollistumisen hahmottaminen: synty, leviäminen, keksinnöt, vaikutukset yhteiskuntaan, siirtolaisuus, väestön muutokset, imperialismi • Asioiden hierarkia: • Tärkeimmät käsitteet, piirteet <> vähemmän tärkeät • Mitä, mistä johtui, miksi, mitä seurasi? • Mitkä asiat kuuluvat yhteen? • Tietoa sen verran, että kokonaisuus on mahdollista ymmärtää • Sanat, symbolit • Käsitekartta kertoo, miten olet ymmärtänyt asian, mitä olet oppinut

  10. Toteutus: • Jokainen tutustuu kaikkien ryhmien tuotoksiin (oman ryhmän aikaansaannos mukaan lukien) • Muistiinpanoja töistä • Raakaversio käsitekartasta • Lopullinen versio käsitekartasta konseptille

  11. Työelämä Kaupungin ammateille oli tyypillistä: • säännöllinen rahapalkka • säännölliset työajat • työajan ja vapaa-ajan tiukka jako • työpaikan vaihto oli helpompaa. • Maaseudun väestönkasvu purkautui teollisuuskaupunkien työvoimaksi. Miten teollisuustyö poikkesi maataloustyöstä? Tehtävä 1, s. 148

  12. Naisen aseman koheneminen • Maatalousyhteiskunnassa naisen tehtävä oli hoitaa lapsia ja kotia. • Kaupunkiammatit tarjosivat työläisnaisille oman rahapalkan, mikä lisäsi heidän itsenäisyyttään. • Vasta 1800-luvun lopusta lähtien syntyi palveluammatteja (sairaanhoitaja, opettaja, toimistotyö), joiden katsottiin sopivan myös varakkaampien väestöryhmien naimattomille naisille. • Lainsäädännön uudistaminen ja koulutusmahdollisuuksien paraneminen antoivat naisille mahdollisuuden vapautua miesten holhouksesta ja tavoitella tasa-arvoa. Miten teollistuminen ja kaupungistuminen muuttivat ihmisten perhe-elämää? Tehtävä 2, s. 148 Naisten äänioikeutta vaatineet suffragetit joutuivat helposti pilkan kohteeksi.

  13. Lapsityövoiman käyttöä ryhdyttiin rajoittamaan Länsi-Euroopassa 1800-luvun jälkipuolella. Kuvan amerikkalaistyttö, Addie Card, työskenteli 12-vuotiaana puuvillatehtaalla North Pownalissa, Vermontin osavaltiossa. Tyttö kertoi kuvaajalle jääneensä töihin koulun kesäloman jälkeen. Kuva on otettu helmikuussa 1910.

  14. Asuminen Teollisuuskaupunkien kasvu oli niin nopeaa, että työläisille ei kyetty rakentamaan riittävästi asuntoja. Vesi- ja jätehuolto olivat retuperällä. Ahtaus ja huono hygienia aiheuttivat tautiepidemioita. Terveydenhoito, viemärit ja vesijohdot kohensivat tilannetta 1800-luvun lopulta lähtien. Työläisille alettiin suunnitella terveellisempiä asuntoja. Keski- ja yläluokan erilliset puutarhakaupunginosat olivat asuinympäristönä parempitasoisia. Elinympäristö

  15. Ota kantaa väitteeseen: ”Elämä kaupungeissa oli epäterveellisempää kuin maalla”? Tehtävä 3, s. 148 • Saastuminen • Ilman ja vesien saastumisesta ei 1800-luvulla juuri piitattu. • Korkeat savupiiput ja joet kuljettivat saasteet pois näkyvistä. • Kaupunkisuunnittelun ja rakennusmääräysten avulla pyrittiin torjumaan saastumisen aiheuttamia terveyshaittoja. • Ympäristökatastrofit olivat kuitenkin nykypäivään verrattuna paikallisempia.

  16. Kuolleisuuden aleneminen alkoi näkyä jo 1700-luvun puolivälistä lähtien. Ilmaston lämpeneminen ja maatalousuudistukset tehostivat ravinnontuotantoa. Euroopassa ei käyty 1800-luvun alun jälkeen suuria sotia. Valistus (rintaruokinta) ja puhdas vesi vähensivät lapsikuolleisuutta. Euroopan väestö kasvaa Sisarukset kuvattuina 1900-luvun alussa. • Rokotukset ja terveydenhoito alensivat myös kuolleisuutta. • Monet kulkutaudit kuitenkin uhkasivat edelleen ihmisten henkeä. Taudeista lisää seuraavalla sivulla

  17. Syntyvyys alkoi alentua 1800-luvun lopulla. • Elintason nousun ansiosta perheitä perustettiin enemmän ja niissä syntyi enemmän lapsia. • Koska yhä useammat lapset jäivät eloon, suuri lapsiluku uhkasi nimenomaan työläisperheiden taloutta. • Perhesuunnittelusta ja ehkäisystä tuli vähitellen yhteiskunnallisesti hyväksyttävää. • Avioliittojen määrä ei vähentynyt. Newyorkilaistytöt suuret leivät sylissään vuonna 1890.

More Related