1 / 35

Paikallinen osallistuminen Demokratian uudet k yt nn t Suomessa ja Ranskassa

Mik

tanaya
Download Presentation

Paikallinen osallistuminen Demokratian uudet k yt nn t Suomessa ja Ranskassa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Paikallinen osallistuminen Demokratian uudet käytännöt Suomessa ja Ranskassa Politiikka uusiksi! –luentosarja http://www.valt.helsinki.fi/blogs/spaces/politiikka.htm 3.10.2007 Eeva Luhtakallio eeva.luhtakallio@helsinki.fi

    2. Mikä osallistuminen? Hallinnan ja politiikan trendi Demokratiateorian uusi suuntaus Paikallistason käytännöt ja kokemukset – esimerkkejä Suomesta ja Ranskasta

    3. Osallistuminen, demokratia ja hallinto Edustuksellisen demokratian ”kriisi” Äänestysinnon laskeminen Järjestelmän legitimaation ongelma – rakenteellisia syitä (Yves Sintomer 2006): Politiikan kyvyttömyys vastata yhteiskunnallisiin ongelmiin (esim. työttömyys, talouskysymykset globalisoituvassa maailmassa) Riskiyhteiskunnan ilmiöt Julkishallinnon (rahoitus)kriisi Poliittisen järjestelmän sisäiset syyt (politiikan professionalisoituminen, etääntyminen kansasta)

    4. Yves Sintomer: Ideologinen muutos, joka painottaa keskustelua, deliberaatiota ja osallistumista Äänestyskäytäntöjä laajempi osallistuminen nähdään yleisenä ratkaisuna demokratian ongelmiin Tausta yhtäältä 1960-70-lukujen yhteiskunnallisissa liikkeissä, toisaalta julkishallinnon nykytrendeissä Idea ja käytännöt levinneet kulovalkean tavoin viimeisten 10-20 vuoden aikana

    5. Globaali- ja EU-taso: Agenda 21, Rion konferenssi: maailmanlaajuinen trendi korostaa paikallisen tiedon ja kokemusten merkitystä päätöksenteossa EU:ssa integraation ja hallinnon hajauttamisen yhtäaikaisuus (subsidiariteettiperiaate) New Public Management ”Hyvän hallinnon” periaatteet: tulosvastuullinen, tehokas, laadukas, kontrolloitu, läpinäkyvä, hajautettu, osallistava julkishallinto

    6. Miksi osallistuminen? Osallistumismuotojen kehittämisen konteksti rakenteellisine ongelmineen on monelta osin sama eri maissa Globalisaation ja alueellisen integraation yhtäaikaisvaikutukset Poliittisen järjestelmän heikentyminen Sovellukset ovat paikallisia, mutta tendenssit samansuuntaisia erityisesti Euroopassa

    7. Pohjautuu osin ristiriitaisille ideoille Markkinaistuva hallintoajattelu Legitimaatiota etsivä poliittinen järjestelmä Osallistuminen yhtäältä keinona uusliberaalin globalisaation hillitsemiseksi, toisaalta ”hyvän hallinnon” ja uusliberaalin hallintoajattelun työkaluna Kansalaisten monitahoinen rooli ”Asiakkuus” ja ”käyttäjäkansalaisuus” Poliittinen toimijuus Top down vai bottom up?

    8. Osallistumiskäytäntöjen kirjoa Paikalliset kansanäänestykset (Sveitsi, USA; myös Suomessa kunnallinen kansanäänestys) Kaupunginosavaltuustot (Ranska, Saksa) ”Asukkaiden ääni” Yleisimmin käytössä oleva osallistumismuoto Euroopassa Osallistuva budjetointi (lat. Amerikka, Eurooppa) Osa paikallisen budjetin käytöstä asukkaiden päätettävissä Tähtää pitkän aikavälin osallistamiseen Yhteisökehitys (Iso-Britannia) Asukkaat kehittävät ja ohjaavat lähipalveluita (esim. sosiaalisen asumisen kysymykset)

    9. Kansalaisjuryt (USA, Iso-Britannia, Saksa) Arvalla valitut kansalaiset argumentoivat ja vastaavat paikallishallinnon asettamaan rajattuun kysymykseen tai ongelmaan Osallistavat strategiat, paikallisen kehittämisen suunnitelmat (Italia, Iso-Britannia) Erityisesti kaupunkisuunnittelussa (empowerment zones) Yksittäiset kansalaiset ja järjestötoimijat Käyttäjädemokratia, e-demokratia (esim. Suomi) Palvelunkäyttäjät kehittämässä palveluja yhteistyössä hallinnon kanssa

    10. Osallistuminen demokratiateoriassa Liberaalin demokratiateorian näkemys (äänestäjä)kansalaisen kapeasta roolista kritiikin kohteena Deliberatiivinen/kommunikatiivinen demokratiateoria esittää vaihtoehtoja edustuksellisuuteen perustuvalle tavalle legitimoida demokraattista järjestelmää Avaimina julkisuus ja keskustelu, tavoitteena päätöksenteon tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus

    11. Iris Marion Young (2000): Lähtökohtana inkluusio Mitä enemmän osallistujia ja näkökulmia, sitä parempia päätöksiä syntyy Paikallisen tiedon merkitys Aktiivinen osallistuminen ja edustuksellisuus eivät sulje toisiaan pois Edustuksellinen demokratia tarvitsee syventämistä muilla keinoin saavuttaakseen legitimiteettinsä

    12. Paikallistaso ja demokratia Paikallisuuden merkitys korostuu niin demokratiateoriassa kuin erilaisissa demokratian uudistamiskäytännöissä All different all equal: ideana erojen korostaminen, ei niiden häivyttäminen Paikallistaso onkin osallistumiskokeilujen ja -käytäntöjen keskeisin näyttämö

    13. Tehtävä A) Kansalaisjury B) Kansanäänestys C) Osallistuva budjetointi D) Kaupunginosavaltuusto Miettikää Missä tilanteessa voitaisiin käyttää Minkälaisia asioita olisi huomioitava Minkälaisia ongelmia saatettaisiin kohdata Millaisia tuloksia – vahvistaisiko demokratiaa?

    14. Osallistumisen ongelmia Kuulla, tulla kuulluksi, kuunnella? Vaikuttavaa osallistumista vai ”koirankakkavaltuustoja”? Kuinka paljon asiantuntemusta osallistumisessa tarvitaan? Onko osallistuminen tekniikasta kiinni? Missä vaiheessa päätöksentekoprosessia osallistutaan? Kuka päättää osallistumisesta? Miten, kuka ja milloin saa osallistua?

    15. Osallistuminen Suomessa Maankäyttö- ja rakennuslaki (2000) Laki velvoittaa kuntalaisten kuulemiseen kaavoitus- ja rakennushankkeissa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma Nuorisovaltuustot Hesan Nuorten Ääni Käyttäjädemokratia (”Hämeenlinna-malli”) ”E-osallistuminen” Bottom up -hankkeet – järjestöt, paikalliset toimintaverkostot

    16. Osallistuminen Ranskassa Conceils du quartier Vaillant-laki (2002): kaikissa yli 80 000 asukkaan kunnissa on perustettava kaupunginosavaltuustot, jossa asukkaat saavat osallistua päätöksentekoon alueensa asioista. Kansalaisateljeet Rhône-Alpesin maakunta Osallistuva budjetointi Kokeilussa joissakin kunnissa Vilkas paikallinen ja kansallinen kansalaistoiminta – ”katu puhuu”

    17. Näkemyksiä osallistumisesta ja demokratiasta Helsingissä poliitikkojen asenne osallistumiseen riippui paljon osallistumistavoista Kunnallispoliitikoilla vahva käsitys edustuksellisen demokratian ylivertaisuudesta Aihe on poliitikoille varsin vieras – osallistumisesta ei ole käyty poliittista keskustelua

    18. Yhteistähän näille kaikille jutuille on se, että ne vastustaa jotakin. Kun lukee pro-, niin se tarkottaa että anti-. Siitä voi rauhallisin mielin vetää sen johtopäätöksen että jos jonkun firman nimi on pro sitä tai tätä, niin se todennäköisesti vastustaa jotakin. (…) Kyllähän näitä melkonen leegio on. (Mies, poliitikko, KOK)

    19. Ja mitäs siitä tulee jos yhtäkkiä kansalaisjärjestöt rupee päättämään, missäs se demokratia on sitten? (Nainen, virkamies).

    20. Mikä on sit demokratiaa? Ne valtuutetut on valinnu helsinkiläiset. (…) Mut ky mun mielestä aito demokratia edellyttää, että valmistelua jatketaan sen valtuuston perustamispäätöksen pohjalta, eikä tän ulkoota tulevan suosituksen pohjalta, kun se on kuitenkin vaan yks osa ihmisiä, joilla ei oo ihan virallista mandaattia. (Nainen, poliitikko, KOK)

    21. Mut että aika aktiivisii (…) on (…) ihan niinku hyvii ja positiivisii tällaset (…) kansalaisliikkeet, että sitte (…) herättää niinku keskusteluu. (…) Ja toisaalta sen keskustelun kautta niin se asia ruoditaan perin pohjin. Siis et siin on pakko, ett mikään ei oo itsestäänselvyys. (…) Niinkun että poliittisel päätöksentekojärjestelmäl on liian vähän kontakteja niin kansalaisiin sillä tavalla, että päätöksenteon perustana aidosti nii kohdattais niinkun nää ihmiset, vaikka, tai, tai kuultaisiin. (Nainen, poliitikko, SDP)

    22. Helsingissä kansalaiset ovat varovaisen toiveikkaita Myös kansalaisten puheessa edustuksellinen demokratia on vankasti ensisijainen Turhautuneisuus ”näennäisiä” osallisuuden muotoja kohtaan tulee esiin

    23. Ja sit ku me lähettiin keskusteluihin ja rakentamaan tämmöstä jatkuvaa prosessia tästä yhteistyöstä (…), niin kyllä se oli hirmusen vaikeeta. (…) Jos me pyydettiin ?kaupungin virkamiehiä? johonkin tilaisuuteen keskustelemaan, sieltä aina tultiin, mikä oli hieno asia. Mutta se semmonen prosessi, että me ois yhdessä pohdittu asioita niin se ei, tää ei ollu se tie. (…) Ne niin ?sanoivat, että? kyllä joo ja ?tulivat? tuomaan terveiset ja sitten ne lähti. (…) Ja se on se, mitä laki edellyttää, että tullaan kertomaan, ja sit he vois panna papereihin ylös että nyt on (…) käyty ja ne ?kansalaiset? ovat tulleet kuulluiksi. (…) Mutta onko sitten kuunneltu, niin se on ihan toinen kysymys. (Nainen, järjestöaktiivi)

    24. Ja sitten tän poliittisen järjestelmän tiimoilta mä sanoisin että ne ovat järjestäytyneet nyt semmoseen siilipuolustukseen. Elikä siinä tavallaan niinkun se pelko siitä että tämmönen (…) jollain tavalla nakertais heidän valtaansa. (…) Mutta tässähän ei oo mitään siis niinkun päätösvallan suhteen minkäänlaisia valtapyrkimyksiä kolmannella sektorilla. Mut meillon tietysti valtapyrkimyksiä vaikutusvallan suhteen (…) et nää meidä ajatukset otettais huomioon ja sitä kautta vaikutettais siihen päätöksentekoprosessiin. Mutta siihen että mitä ne sit päättää niin (…) se on heidän asiansa edelleenkin eikä me oo me on se harvinaisen selvästi tuotu (…) tää näkemys ett me ei siihen, et me ei unta nähdä ett me siihen sekaannuttais. (Nainen, järjestöaktiivi)

    25. Siis halutaan (…) tämmösiä aitoja jonkunlaisia vaikuttajia, kansalaisjärjestöjä, (…) saaha sitten tuota aktivoitua ja toimintaan, mutta todellisuudessa ei haluta millään tavalla, että nämä missään vaiheessa niinkun tuota pistäsivät nokkaansa niihin asioihin, mitä poliitikot ja, ja virkamiehet sitten, sitten tuolla kabineteissa sopivat. Sinne näil ei oo pääsyä. Ja se on etukätteen jo sovittu, että niit ei tulla sinne myöskään päästämään. Ett siis tää on minusta tämmöstä ihan, tää on tämmöstä, siis pelkkää kulissia (…). (Mies, järjestöaktiivi)

    26. Lyonissa osallistuminen ja uudet demokratian muodot ovat kunnallispolitiikan vahva ”muoti-ilmiö” Demokratian uudistaminen on kaikkien mielestä tarpeen, joskin keinot ovat vielä kehitysasteella

    27. In Lyon we are experimenting (…) forms of local democracy that we would like to be rather organized and well, not knowing to begin with really how to get the ball rolling (…). When I think about for example the neighbourhood councils, well, I believe that we haven’t necessarily found the good form yet. And that the good form, it won’t come only from the political representatives (…). So yeah I believe in functional organization and the general philosophy on where we are located between partivipative and representative democracy, but I don’t think we’ve really found the good form yet. (Councillor, M, PC)

    28. “So it [deliberative/participative process] is indispensable for enriching the processes of decision making. However, every meeting is not a referendum. (…) There are people for whom democracy is ‘listen to me but don’t listen to the others’. (…) And then, to draw conclusions of that, they are always compromises between different viewpoints. That’s at the same time the advantage and the difficulty of democracy. Because there are these kinds of very ideological views of democracy, ‘there’s nothing to it but to listen to the inhabitants and it’ll all go well’ [laughter] it doesn’t go like that.” (Councillor, M, PS)

    29. “The other democracy that is called participative democracy, actually it is a democracy of nice words. (…) It is as much discussed about as it is inefficient. (…) Today, firstly, participative democracy, everybody understand the first limitation to it, you see those that participate in neighbourhood councils, what legitimacy they have? The legitimacy of having the time to go there.” (Councillor, M, Green)

    30. Lyonissa kansalaiset epäilevät koko järjestelmää vahvasti ”Ylhäältä päin” tulevien osallisuushankkeiden aitouteen ei uskota Myös usko poliitikkojen yhteistyöhaluun on heikko

    31. You can say what you want, they’ll do what they want (…). Me, I don’t believe that (…) a consultative organ would have any power.I mean, you can always say ‘oh yes, listen now, we have heard what you had to say and we will take it into account’. I don’t believe in that one second. I haven’t voted for years and it’s not for nothing, I know very well that people who do politicking don’t take into account what we have to say (…). (Activist, F)

    32. It’s often inefficient and therefore it kind of is at risk of producing a reverse effect of what is expected, meaning that it might demobilize the people. We’ve seen that in Lyon alright, I don’t remember did they count 9000 or 10 000 people who signed in to participate the neighbourhood councils and I don’t know how many are left today but it’s often very few because the councils haven’t been given a real role, they don’t have a budget (…).  (Activist, M)

    33. Suomalainen konsensus vs. ranskalainen konfliktinsietokyky? Edustuksellisuus läpäisee suomalaisen järjestelmän siten, että toimijoiden on vaikea kuvitella muita muotoja Ranskalainen poliittinen järjestelmä on ”huterampi” ja alttiimpi ”kadun puheelle” – siten myös osallistuminen on helpompi integroida puheeseen Se, mikä on osallistumisen vaikuttavuus näissä konteksteissa, on kuitenkin toinen kysymys

    34. Lukemista Bacqué, Marie-Hélène & Henri Rey & Yves Sintomer (2005) Gestion de proximité et démocratie participative. Une perspective comparative. Paris: Éditions La Découverte. Barnes, Marian & Janet Newman & Helen Sullivan (2005) Power, participation and Political Renewal. Case Studies in Public Participation. London: Policy Press. Bäcklund, Pia & Jouni Häkli & Harry Schulman (toim.) (2002) Osalliset ja osaajat. Kansalaiset kaupungin suunnittelussa. Helsinki: Gaudeamus. Leino, Helena (2006) Kansalaisosallistuminen ja kaupunkisuunnittelun dynamiikka. Tampere: Tampere University Press. Young, Iris Marion (2000) Inclusion and Democracy. Oxford: Oxford University Press.

    35. Kiitos! Kysymyksiä, palautetta, huomioita…? eeva.luhtakallio@helsinki.fi

More Related