esteett myytt edist v t palvelut ja niiden nykytila n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
ESTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT JA NIIDEN NYKYTILA PowerPoint Presentation
Download Presentation
ESTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT JA NIIDEN NYKYTILA

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 32

ESTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT JA NIIDEN NYKYTILA - PowerPoint PPT Presentation


  • 170 Views
  • Uploaded on

ESTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT JA NIIDEN NYKYTILA. Alueellinen apuvälinekoulutus; esteettömyys 25.4.07 Sirppa Kinos . Esityksen sisältö:. Esteettömyys Vammaisten ja vajaakuntoisten palvelujen nykytila (mm. KHO:n ratkaisuja) Mitä lupaa uusi hallitusohjelma?. 1. Esteettömyys.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'ESTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT JA NIIDEN NYKYTILA' - starr


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
esteett myytt edist v t palvelut ja niiden nykytila
ESTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT JA NIIDEN NYKYTILA

Alueellinen apuvälinekoulutus;

esteettömyys 25.4.07 Sirppa Kinos

esityksen sis lt
Esityksen sisältö:
  • Esteettömyys
  • Vammaisten ja vajaakuntoisten palvelujen nykytila (mm. KHO:n ratkaisuja)
  • Mitä lupaa uusi hallitusohjelma?
1 esteett myys
1. Esteettömyys

= sitä, että fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö ei estä yksilön yhdenvertaista osallistumista, hänen yksilöllisistä ominaisuuksistaan riippumatta

  • taustalla yhteiskunnallinen (sosiaalinen) vammaiskäsitys:
  • vammaisuudessa on kysymys siitä, että yhteiskunta ei huomioi riittävästi kaikkien ryhmien tarpeita
  • kysymys on kansalais- ja ihmisoikeuksista sekä diskriminaatiosta
jatkuu yhteiskunnallinen vammaisk sitys
jatkuu yhteiskunnallinen vammaiskäsitys:
  • myös yksilön toimintakyky nähdään kontekstisidonnaisena, ajallisesti ja historiallisesti muotoutuvana

(Pikkarainen 2005: 80-vuotias nainen ollakseen toimintakykyinen osaa tehdä maksalaatikkoa ja parsia;

40-vuotias nainen osaa maksaa laskuja tietokoneella ja ajaa autoa)

slide5
- vrt. medikalistinen, yksilöllistävä vammaiskäsitys:

vammaisuudessa on kysymys yksilön viasta / vammasta / puutteesta, jota pyritään korjaamaan ja kompensoimaan

-> EDISTETTÄESSÄ ESTEETTÖMYYTTÄ TARVITAAN SEKÄ YKSILÖÖN ETTÄ YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVIA TOIMENPITEITÄ

mit tarkoittaa fyysinen psyykkinen ja sosiaalinen ymp rist
Mitä tarkoittaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö?

ICF

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden

ja terveyden kansainvälinen luokitus

WHO

slide7
ICF:

LÄÄKETIETEELLINEN

TERVEYDENTILA

______________________________________________

RUUMIIN /

KEHON TOIMINNOT SUORITUKSET OSALLISTUMINEN

JA RAKENTEET

_________________________  ________________________

____________________________________



YMPÄRISTÖ- YKSILÖTEKIJÄT

TEKIJÄT

suoritukset ja osallistuminen mm
(suoritukset ja ) osallistuminen mm.:
  • oppiminen ja tiedon soveltaminen
  • kommunikointi;
  • liikkuminen (esim. kävely, liikkuminen kulkuneuvoja käyttämällä, esineiden kantaminen ja käsitteleminen);
  • itsestä huolehtiminen
  • kotielämä (esim. kotitaloustehtävät);
  • henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet;
  • keskeiset elämänalueet (esim. opetus ja koulutus, työ ja työllistyminen ja taloudellinen elämä)
  • yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä (esim. vapaa-aika, uskonto, ihmisoikeudet ja poliittinen toiminta)
ymp rist tekij t
ympäristötekijät:
  • tuotteet ja teknologiat (esim. teknologiat henkilökohtaiseen käyttöön)
  • luonnonmukainen ympäristö ja ihmisen tekemät muutokset
  • tuki ja keskinäiset suhteet (esim.lähiperhe, ystävät ja terveydenhuollon ammattihenkilöt
  • asenteet
  • palvelut, hallinto ja politiikat (esim. arkkitehtuuri, rakentaminen, liikenne ja sosiaaliturva)

= fyysinen, sosiaalinen ja asenneympäristö, jossa ihmiset elävät ja toimivat

ymp rist tekij t edist v t esteett myytt ja osallistumista tai luovat esteit
Ympäristötekijät edistävät esteettömyyttä ja osallistumista tai luovat esteitä

-> vammaisten ja ”vajaakuntoisten” palvelujen nykytila?

-> ”vajaakuntoisten” työllistyminen?

-> pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden

toimeentulo?

-> muu osallistuminen?

-> mitä lupaa uusi hallitusohjelma?

(lähteet: Vammaispoliittinen selonteko 2006 ja sen liiteaineisto; hallitusohjelma, KHO:n päätökset ks. Finlex.fi, Eduskunnan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2005; Kuusikko-työryhmä ks. Kuusikkokunnat.fi, Kumpuvuori & Högbacka 2003; Kumpuvuori 2004)

2 vammaisten ja vajaakuntoisten palveluiden nykytila
2. Vammaisten ja vajaakuntoisten palveluiden nykytila

” Eri hallinnonalojen saama kansainvälinen kokemus on

osoittanut, ettei Suomea voida pitää vammaiskysymyksen

kärkimaana” (Vammaispoliittinen selonteko 2006)

  • kaikilla hallinnonaloilla ei juurikaan huomioida vammaispoliittisia näkökohtia vaan katsotaan ne lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon asioiksi
  • sosiaalialan ja terveysalan kehittämishankkeissa hyvin vähän vammaisuuteen ja pitkäaikaissairauteen liittyviä hankkeita
  • alueellinen kirjavuus
vammaispalvelujen kehittyminen
Vammaispalvelujen kehittyminen:

Asiakkaat vammaispalvelujen piirissä (saajia / vuosi)

Vuosi kulj.palv. HKA tulkkip. as.muut. palv.asuminen

1990 35000 1336 2328

1994 42640 1675 2716

1995 45839 1835 2808

1996 51303 1993 3023

1997 55102 2259 3020 1463

1998 58594 2389 3065 1509

1999 61696 2572 3071 1651

2000 66568 2817 3137 1894

2001 70840 3141 3216 7033 2096

2002 73941 3517 3302 7596 2349

2003 76766 3744 3351 7923 2451

200480015 4029 3398 8012 2559

vammaispalvelut turussa 2005
Vammaispalvelut Turussa 2005:
  • kuljetuspalvelujen matkapalvelukeskus aloittaa 2008
  • tulkkipalvelujen käyttö lisääntynyt voimakkaasti
  • henkilökohtaisia avustajia selvästi muita kuusikkokuntia vähemmän (29 asiakasta, vrt. Tampere 103)
kuljetuspalvelut joukkoliikenne kaikille
Kuljetuspalvelut >< joukkoliikenne kaikille?

Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksiin käyttää joukkoliikennettä

vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät:

1) rakennetun ympäristön esteettömyys;

2) informaatiopalveluiden esteettömyys (erityisen tärkeää aistivammaisille);

3) henkilökunnan kouluttaminen ottamaan huomioon vammaisten erilaiset tarpeet

4) turvallisuus (myös hätätilanteessa);

5) hintojen ja avustajapalvelujen läpinäkyvyys.

kuljetuspalvelut
Kuljetuspalvelut:
  • Työmatkoja korvattaessa lähikuntana voidaan pitää etäämpänäkin sijaitsevaa kuntaa. Kustannusten on kuitenkin oltava kohtuullisia. Vaikeavammaisen työmatkat hänen kotoaan Helsingistä hänen Keravalla sijaitsevalle työpaikalleen (33 km) saakka olivat lähikuntaan ulottuvia vammaispalvelulain mukaisia kunnan järjestettäviä kuljetuksia. (KHO 2006)
  • Vaikeavammaisen henkilön hakemusta kuljetuspalvelujen myöntämisestä työmatkoja varten ei voitu hylätä sillä perusteella, että hän on vanhuuseläkkeellä.(KHO 2003)
  • Lähikunta voi olla toiminnallinen lähikunta, ei rajanaapuri välttämättä. Mutta etäisyys ei saa olla kohtuuttoman pitkä (tässä kyseessä mökkimatka). Multian kuntaa ei sen sijainti ja etäisyys (65 km) Jyväskylän kaupungista huomioon ottaen pidetty Jyväskylän lähikuntana.(KHO 2006)
jatkuu kuljetuspalvelut
jatkuu kuljetuspalvelut:
  • Vaikeavammaiselle myönnettyjen kuljetuspalvelumatkojen asetuksen mukaista vähimmäismäärää ei voitu vähentää sillä perusteella, että vaikeavammainen ilmoitti käyttävänsä joskus joukkoliikenteen matalalattiabussia. (KHO 2006)
  • Vaikeavammaisen kuljetuspalveluun liittyvänä saattajapalveluna ei voitu pitää vaikeavammaisen monen henkilön avulla tapahtuvaa kantamista hissittömän kerrostalon toisen tai ensimmäisen kerroksen asunnosta ulkona odottavaan ajoneuvoon ja takaisin asuntoon. (KHO 2006)
jatkuu kuljetuspalvelut1
jatkuu kuljetuspalvelut:
  • A sairastaa alzheimerin tautia ja hänellä on astma. A tarvitsee lääkärintodistuksen mukaan saattajan pystyäkseen käyttämään julkisia liikennevälineitä eksymisvaaran ja muistin heikentymisen vuoksi.

A:lla on sairaudestaan johtuen erityisiä vaikeuksia liikkumisessaan siten, ettei hän voi tarpeellisiin asiointi- ja virkistysmatkoihinsa käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. A:ta on pidettävä kuljetuspalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena henkilönä. (KHO 2005)

tulkkipalvelut
Tulkkipalvelut:
  • Viranhaltijan oli myöntäessään tulkkipalvelun Norjaan suuntautuvalle opintomatkalle katsottava ottaneen yksilöllisen harkinnan jälkeen kantaa siihen, että matka kuului kuuron henkilön tavanomaisiin elämän toimintoihin. Tämän vuoksi kunnan oli huolehdittava myös tulkin työtehtävien hoitamisesta aiheutuneiden matka- ja päivärahakulujen korvaamisesta tulkille. (KHO 2006)
  • Kunnan pitää sekä maksaa tulkki että hankkia se (EOA 2005).
asunnon muutosty t
Asunnon muutostyöt:
  • asunnon muutostyöt: 2,5 kk ei ole liian pitkä aika käsitellä sosiaalilautakunnassa asunnon muutostöiden oikaisuvaatimusta (EOA 2005)
  • myös hengityshalvauspotilaalla, joka on sairaalan kirjoissa mutta hoidetaan kotona, on oikeus asunnon muutostöihin (KHO 2006)
jatkuu asunnon muutosty t
jatkuu asunnon muutostyöt:
  • 3.kerroksessa sijaitsevassa huoneistossaan asuvan henkilön hakemus kaidehissin kustannusten korvaamisesta hylättiin. Kaidehissi oli tarkoitus asentaa kerrostalon yhteistiloihin porrashuoneeseen.Sitä ei pidetty omaan asuntoon kiinteästi kuuluvana nostolaitteena eikä muunakaan asunnossa suoritettavana muutos- tai rakennustyönä. Kaidehissin asentamista ei myöskään voitu pitää esteen poistamisena asunnon välittömästä lähiympäristöstä, koska siitä aiheutuvat kustannukset eivät enää olleet vammaispalvelulaissa tarkoitetulla tavalla kohtuullisia. Vammaispalvelulain tarkoituksena ei ollut korvata asunnon muutostöinä niiden haittojen poistamista, jotka aiheutuivat asumisesta hissittömissä kerrostaloissa. Kaidehissin rakentamisessa ei siten ollut kysymys sellaisesta muutostyöstä, jonka korvaamiseen kunnalla oli vammaispalvelulain nojalla erityinen velvollisuus. (KHO 2004)
palveluasuminen
Palveluasuminen:
  • Kun vaikeavammaiselle oli järjestetty palveluasuminen kotona henkilökohtaisen avustajan turvin, mikä on palveluasumiseen liittyvänä maksuton erityispalvelu, kunnan oli huolehdittava myös avustajan palkanmaksuun liittyvistä toimenpiteistä vammaisen henkilön ollessa siihen itse kykenemätön. (KHO 2006)
jatkuu palveluasuminen
jatkuu palveluasuminen:
  • Sos.lautakunta oli hylännyt aivoinfarktin jälkeen afasiaa ja apraksiaa sairastaneen henkilön vaatimuksen VpL:n mukaisen henkilökohtaisen avustajan saamisesta, koska hakijan hoito tuli järjestää ensisijaisen lainsäädännön eli sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna.

KHO: Hakijaa oli pidettävä vaikeavammaisena ja hänelle on järjestettävä palveluasuminen esim. henkilökohtaisen avustajan avulla. Lautakunta ei voi syrjäyttää henkilön oikeutta saada VpL:n mukaisia vaikeavammaisen palveluasumiseen liittyviä palveluja järjestämällä hänelle palveluja sosiaalihuoltolain perusteella maksullisina palveluina. (KHO 2006)

jatkuu palveluasuminen1
jatkuu palveluasuminen:
  • A:n tarvitsema palveluasuminen on päätetty järjestää hänen kotiinsa siten, että palvelun sisältönä ovat omaishoidon tuki, tilapäinen perhehoito, työ- tai päivätoiminta sekä kotipalvelu. A:n äiti B ei enää eikä kukaan mukaan ole suostunut toimimaan A:n sosiaalihuoltolain mukaisena omaishoitajana. Kun omaishoitajana toimiminen edellyttää omaishoitajan suostumusta, palveluasumista ei ole tältä osalta järjestetty VpL:n VpA:n edellyttämällä tavalla. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tulee asiaa uudelleen ratkaistessaan järjestää tältä osalta palveluasuminen vaadituin tavoin henkilökohtaisen avustajan palveluna tai muulla riittävällä tavalla. (KHO 2005)
vammaisen ja pitk aikaissairaan kotikunta
Vammaisen ja pitkäaikaissairaan kotikunta:
  • A, jolla oli useita vammoja ja sairauksia, oli leskeksi jäätyään muuttanut kodistaan toisessa kunnassa sijaitsevaan yksityiseen vanhusten palvelutaloon. Muuttoon oli vaikuttanut A:n halu siirtyä entiselle kotiseudulleen ja halu saada asua viiden lapsensa ja heidän perheidensä lähellä. Henkilön muutto ei edellä oleva huomioon ottaen ollut aiheutunut pääasiassa hoidosta eikä huollosta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä tai muutoin vastaavissa olosuhteissa vaan pääasiassa tavanomaisesta asumistarkoituksesta. A:n kotikunta oli näin ollen kunta, jossa yksityinen vanhusten palvelutalo sijaitsi. (KHO 2004)
kehitysvammaiset asumispalveluasiakkaat
Kehitysvammaiset asumispalveluasiakkaat:

Kehitysvammaiset asiakkaat asumispalveluiden ja laitoshoidon piirissä

Vuosi Tuettu Ohjattu Autettu Laitos- Perhehoito

as. as. as. hoito

1995 1338 - - 3699 1304

1996 1404 - - 3508 1319

1997 1068 - - 3297 1337

1998 1127 - - 3139 1264

1999 1146 - - 3031 1241

2000 1156 2476 3344 2960 1270

2001 1154 2502 3617 2865 1200

2002 1194 2537 3990 2749 1114

2003 1170 2713 4230 2728 1161

2004 1207 2653 4691 2629 1156

pitk aikaissairaiden ja vammaisten henkil iden toimeentulo
Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden toimeentulo?
  • tulotaso keskimäärin matalampi kuin muulla väestöllä (poikkeus vammaistuen saajat?)
  • pienituloisuus on yleisempää yksin asuvilla vammaisilla henkilöillä
  • lapsen hoitotukea saaneiden perheiden keskimääräiset tulot pienemmät kuin muiden lapsiperheiden (ero kasvanut 2000-luvulla)
vajaakuntoisten ty llistyminen
”Vajaakuntoisten” työllistyminen?
  • vammaisten ihmisten koulutustaso ja työllisyys muuta väestöä selvästi alhaisempi
  • pitkäaikainen palkkatuki 2006 alkaen
  • työkyvyttömyyseläke lepäämässä vain 82 henkilöllä v. 2006

(vrt 2v. työnteon kokeilu)

  • sosiaaliset yritykset (v. 2005 32 kpl, työllisti 275, joista 86 vajaakuntoista)
  • osakuntoutusraha, osasairauspäiväraha
  • suurten työnantajien työkyvyttömyyseläkevastuita lievennettiin v. 2005
vammaiset ja vajaakuntoiset ty tt m t ty nhakijat
Vammaiset ja vajaakuntoiset työttömät työnhakijat:

Vuosi Vajaakuntoiset työttömät työnhakijat

2000 68 692

2001 68 601

2002 67 418

2003 66 857

2004 67 461

2005 67 325

erityisopetuksessa
Erityisopetuksessa:

Erityisopetukseen siirretyt peruskoulun oppilaat 1995 – 2004

(% peruskoulun oppilasmäärästä)

vuosi erityiskoulussa % muu erityisopetus %

1995 10 871 1,8 6 142 1,0

1996 11 270 1,9 6 608 1,1

1997 11 901 2,0 8 099 1,4

1998 12 002 2,0 9 824 1,7

1999 11 884 2,0 12 481 2,1

2000 15 204 2,6 11 770 2,0

2001 10 986 1,9 19 846 3,3

2002 10 849 1,8 23 168 3,9

2003 10 461 1,8 26 378 4,4

2004 10 043 1,7 29 755 5,0

muu osallistuminen
Muu osallistuminen?
  • vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt ovat muita harvemmin avio- tai avoliitossa ja heillä on muita harvemmin ja vähemmän lapsia.
mit lupaa uusi hallitusohjelma
Mitä lupaa uusi hallitusohjelma ?
  • laaditaan vammaispoliittinen ohjelma vammaisten oikeudenmukaisen aseman turvaamiseksi
  • jatketaan vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuoltolain yhdistämistä (vrt. erityishuoltopiirit jo yhdistetty sairaanhoitopiireihin)
  • kehitetään henkilökohtainen avustajajärjestelmää vaiheittain
  • erityisryhmien asuntojen investointiavustuksia korotetaan
  • tuetaan vammaisten henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja työelämään
  • sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä tarkistetaan, jotta ne työllistäisivät nykyistä enemmän
  • kiinnitetään huomiota erityisesti estettömyyteen tietoyhteiskunnassa
lopuksi
Lopuksi:

Esteettömyyden edistämisessä on vielä paljon tehtävää niin fyysisen, sosiaalisen kuin asenneympäristönkin osalta!