Jaksottaminen Kirjanpitolain 5 luku

1. JaksottaminenKirjanpitolain 5 luku Mitä ovat tuotto, kulu, aktiiva ja jaksottaminen? Lähteet: Kirjanpitolaki, Kirjanpitoasetus, KILAn yleisohjeet, luennot Meurman Helena 25.8.04 Tampereen yliopisto, Tomperi Soile Kehittyvä kirjanpitotaito Edita 2003, Leppiniemi Jarmo: Kirjanpidon ja verotuksen ongelmat WSOY 2003

2. Jaksottamiseen liittyvät käsitteet

3. Pohdinta? • älä tuijota pelkkiä kirjanpidon sääntöjä • mieti, mitä se käytännössä merkitsee, että laittaa aktiivaksi osan jonkin kulutilin saldosta? Seuraukset: • kulut vähenevät • tulos paranee • siis: ei pelkkä tekninen asia, pahimmassa tapauksessa voi muodostua jopa rikosluonteiseksi

4. Jaksottamisen viisi perusperiaatetta… • 1. Suoriteperusteisuus KPL 2:3 §; 3:4 §; 3:3 § 5 kohta • 2. Meno tulon kohdalle –periaate • keskeisin jaksottamisen perussääntö • tuloista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa (Kirjanpitolaki 5:1) • menot, joihin liittyy vielä tulonodotuksia seuraavilla tilikausilla aktivoidaan taseeseen jaksottamisedellytysten täyttyessä

5. ..Jaksottamisen viisi perusperiaatetta • 3. Varovaisuuden periaate • 4. Menettelytapojen jatkuvuusperiaate kirjanpidossa • 5. Olennaisuuden periaate Taskuopas kirjaus- ja arvostussäännöistä IAS

6. Varovaisuus… Lähde: luennot Helena Meurman 25.8.04 Tampereen yliopisto • 1. ”Tavanomainen” varovaisuus • voittoa ei saa esittää liian suurena eikä tappiota liian pienenä • ainoastaan realisoituneet tulot otetaan tuloksenlaskennassa huomioon ja jos tulojen kokonaismäärää joudutaan arvioimaan, niin mieluummin liian pienenä kuin liian suurena

7. …Varovaisuus…Lähde: luennot Helena Meurman 25.8.04 Tampereen yliopisto • kaikki menot tulee ottaa tuloksenlaskennassa huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja arviointitilanteessa mieluummin liian suurena kuin liian pienenä • Varat arvostetaan mahdollisimman pieniksi ja velat mahdollisimman suuriksi • 2. Kirjanpitolain ”erityinen” varovaisuus • esiintyy meillä kirjanpitolaissa erityisesti menojen aktivointien yhteydessä (KPL 5:5a §; 5:8 §.)

8. …Varovaisuus Lähde: luennot Helena Meurman 25.8.04 Tampereen yliopisto • on oltava poikkeuksellinen syy, ettei menoja kirjata syntymistilikautena kuluksi • ennakoidaan menon vastaiset tulonodotukset astetta huolellisemmin kuin yleensä menoja aktivoitaessa • aktivoitavan menon on oltava kirjanpitovelvollisten toiminnan kannalta olennainen erä

9. Tulot ja osatuloutus • KPL 5:1 § ”tilikauden tulot kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan” on pääsääntö • KPL 5:4 § sallii poikkeuksen • ns. osatuloutus, valmistusasteperusteella • erilliskatteen oltava ennakoitavissa • sama periaate kaikkien vastaavien tulojen osalta • Kilan yleisohje 4.9.2000 Tulon kirjaamisesta tuotoksi valmistusasteen perusteella

10. Menojen jaksotussäännöt • KPL 5:1 § ”Tuotoista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset.” • Mitä ovat menetykset? Käsitteenä arvonalentuminen tai vastaava ei ole menetys, mutta esim. luonnonkatastrofi, tulipalo, rahaa häviää kassasta, varasto turmeltuu tms. • KPL 5:14 § Vastaiset menot ja menetykset sekä pakollinen varaus

11. Vaihto-omaisuusmeno Lähde: Leppiniemi 2003, 99-100 • KPL 4:4 § 2 mom. ” Mitä on vaihto-omaisuus? • KHO: ”suurikaan yritys ei saa käyttää varastonsa laskemisessa LIFO hintaa verotuksessa, vaikka on soveltanut sitä kirjanpidossaan esim. kansainväli-senä laskentaperiaatteena.” (todellisen käyttöjärjes-tyksen osoittamisvelvollisuus, muutoin vain FIFO verotuksessa) • Hankintamenon käsite KPL 4:5 § • Varaston käyttöjärjestys (fifo, lifo, keskihinta)

12. Vaihto-omaisuuden jaksottaminen • KPL 5:6 § ”Tilikauden päättyessä jäljellä olevan vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan.” • Inventointimenettely • juokseva inventointi • tilikauden lopussa • ns. alimman arvon periaate (esim. epäkuranttius vähennettävä) • hyödykekohtainen Lähteet: Tomperi 2003,15 ja Leppiniemi 2003, 99 -100

13. Epäkuranttius- ja hinnanalentumisvähennys Lähde: Leppiniemi 2003, 99 • KPL 5:6 § …”jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, on erotus kuitenkin kirjattava kuluksi”. • Vähennysten todenperäisyys on pystyttävä osoittamaan ja verotuksessa varauduttava kirjanpitoa laajempaan todisteluun. • esim. käytettyjen autojen kaupassa näytöksi on riittänyt, että auto on myyty seuraavalla tilikaudella hankintamenonsa alittavaan hintaan

14. Epäkuranttius- ja hinnanalentumisvähennyksen ero? • epäkuranttiusvähennys on subjektiivisempi käsite, perustuu meidän itsemme tekemään arvioon, tulee voida hyödykekohtaisesti perustella, ei siis ”ikivanha” aliarvostus vaan vähennyksen todenperäisyys on osoitettava • hinnanalentumisvähennyksen yhteydessä kysymme: onko maailmanmarkkinahinta alentunut pysyvästi, jolloin jälleenhankinta-hinta alempi kuin hankintahinta; huomioidaan siten, että loppuvaraston arvo pienempi

15. Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen • KPL 5:5 § Pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. • ”vaikutusaikanaan” = tuloa tuottava aika • käyttöomaisuus –käsite jäi pois lakitekstistä ja korvautui pysyvien vastaavien käsitteellä Laki kirjanpitolain muuttamisesta N:o 1304 5:5 § • Katso: lain 5:5 a § Aineettoman omaisuuden hankintamenon jaksottaminen (lisätty lakiin).

16. Pysyvät vastaavat ja käyttöomaisuus • KPL 4:3 § Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useana tilikautena. • KPL 4:4 § käyttöomaisuuden määritelmä: ”Käyttöomaisuutta ovat 3 §:ssä tarkoitettuihin pysyviin vastaaviin kuuluvat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet.” • KPL 4:4 §:n otsikko muuttui ”Vaihto-omaisuus ja rahoitusomaisuus”

17. Pysyvien vastaavien ryhmät taseessaLähde: Leppiniemi 2003, 103 • 1. Aineettomat hyödykkeet esim. aineettomat oikeudet ja liikearvo • 2. Aineelliset hyödykkeet esim. tontit, rakennukset ja koneet • 3. Sijoitukset esim. pitkäaikaisesti omistettavat osakkeet ja pitkäaikaiset saamiset

18. Mitä on poisto? Mistä poisto tehdään? • Poisto on hyödykkeen tulontuottamiskyvyn heikentymisen huomioon ottamista kirjaamalla osa sen tasearvosta tuloslaskelmaan kuluksi. • Poisto tehdään hankintamenosta. • kertaa hankintamenon käsite KPL 4:5 • Poistomenetelmää ei saa valita niin, että sen soveltaminen johtaisi selvästi hyödykkeen tulontuottamiskyvyn vähenemistahdista poikkeaviin poistoihin.

19. Poistoaika & Vaikutusaika • Poistoissa toteutuu meno –tulon –kohdalle periaate • Taloudellinen vaikutusaika on • aika, jona omaisuus tuottaa tuloa (ennakoitu) • miten nopeasti kirjanpitovelvollisen täytyy saada rahat käyttöomaisuuden korvaamiseen uudella • Varovaisuuden periaate • arvioi poistoaika riittävän lyhyeksi • Poistoaika alkaa käyttöönotosta (yleensä ensimmäinen poisto tehdään käyttöönottoa seuraavassa kuussa, ja edelleen kuukausittain)

20. Poiston määrä • suunnitelman mukainen eli ns. sumu-poisto. Kilan yleisohje Suunnitelman mukaiset poistot • hyödykkeen hankintamenon kirjaamista kuluksi ennalta laaditun suunnitelman mukaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa • useiden tilikausien ajan jatkuvaa poistamattomuutta ei voida pitää kirjanpitolain mukaisena • poistopakko = kun vaikutusaika on ohi, taseessa ei saa olla sellaisen ”erän” aktiivaa • poistot eivät voi määräytyä tuloksen mukaan

21. Poistomenetelmät • Tasapoisto esim. hankintahinta 5100 € / pitoaika 5 v = 85 €/kk poistoa • Degressiivinen poisto (tulontuottamiskyky nopeasti ehtyy; alussa isompi poisto – pienenee pitoajan kuluessa) • Progressiivinen poisto (hitaasti luovuttaa; alussa pienempi poisto – kasvaa ajan kuluessa) • Substanssipoisto (esimerkiksi turvesuot ja sora; annettu alkuarvo, josta käytetty aina osa vuosittain)

22. Miten poistot vaikuttavat omaan pääomaan ja voitonjakoon? • mikäli poistot on jätetty tekemättä, saatetaan jakaa voittovaroja, jotka eivät kirjanpitolain mukaan olisi jaettavissa osinkoina • pakollisia kulukirjauksia ei saa näin pidätellä • menojen täytyy tulla vähennetyksi ennen kuin lopullista voittoa jaetaan, (muuten jaat osinkoina realisoitumatonta voittoa)

23. KäyttöomaisuuskirjanpitoLue Tomperin kirjasta s. 29-31 • sisältää kaikki pysyviin vastaaviin kuuluvat hyödykkeet, joissa taloudellista pitoaikaa on vielä jäljellä (hyödykekohtaisesti, joskus voi olla ryhmäkohtaisesti) • erillinen käyttöomaisuuskirjanpito on täsmäytettävä vähintään tilikausittain pääkirjanpidon kanssa • nykyisin on markkinoilla useita käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmia, jotka helpottavat työtä

24. Suunnitelman ylittävät poistot ns. lisäpoistot Lähde:Leppiniemi 2003, 116-117; Lue Tomperi 2003, 32-38 • KPL 5:12 § tilinpäätöksessä saadaan erityisestä syystä kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja. • EVL:n edellyttämästä kirjanpitosidonnaisuu-desta johtuen tilinpäätöksessä hyväksytään sumu-poistojen ylittävät lisäpoistot (EVL 54 §) • Kokonaispoistot = sumupoistot + yli- tai alipoistojen yhteismäärä

25. Poistoeron muutos tuloslaskelmassa • Poistoeron lisäystä syntyy, kun hankintamenosta tehdyt kokonaispoistot ovat suuremmat kuin suunnitelmapoistot = ylipoisto • Poistoeron vähennystä syntyy, kun hankinta-menosta tehdyt kokonaispoistot ovat pienemmät kuin suunnitelmapoistot = alipoisto • pieni kirjanpitovelvollinen: • voi vähentää sumu-poistoina EVL:n sallimat enimmäispoistot, tällöin ei synny poistoeroa • voi vähentää myös EVL-poistoja pienemmät sumu-poistot ja käsitellä erikseen lisäpoistoja ja poistoeroja (Leppiniemi 2003, 117)

26. Poistoeron esittäminen taseessa • Tase • Vastattavaa • B. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ • 1. Poistoero • Taseen poistoero on tilikauden ja aikaisempien tilikausien kokonaispoistot – (miinus) suunnitelman mukaiset poistot eli näiden erotus.

27. PYSYVÄT VASTAAVATI Aineettomat hyödykkeet KPA 6 § Tasekaava Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta 1313/2004 • 1. Kehittämismenot (voidaan jaksottaa) • 2. Aineettomat oikeudet • 3. Liikearvo • 4. Muut pitkävaikutteiset menot • 5. Ennakkomaksut

28. Perustamismenot Laki kirjanpitolain muuttamisesta 1304/2004 5:7 § • ”Menot yrityksen perustamisesta (perustamismenot) kirjataan tilikauden kuluksi.” • NYT ei siis enää voi jaksottaa perustamismenoja aktiivaksi taseeseen – havaitsit tasekaavastakin! • Saman lain 8:6 § kohta 6. ”Perustamis- ja tutkimusmenot, jotka on ennen tämän lain voimaantuloa aktivoitu taseeseen, saadaan poistaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.”

29. Tutkimus- ja kehittämismenojen jaksottaminen KPL 5:8§ 1 ja 2 momentti... • Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluksi. • Kehittämismenot saadaan aktivoida erityistä varovaisuutta noudattaen. • Huomaa poistoa koskevat määräykset. Normaali viisi vuotta tai erityistapauksessa enintään 20 vuotta. • Mitä eroa on tutkimus- ja kehittämismenoilla? Tarkkaile asiantuntijoiden kirjoituksia ja KTM:n päätöstä rajanvetoa miettiessäsi.

30. …Tutkimus- ja kehittämismenojen jaksottaminen KPL 5:8§ 1 ja 2 momentti • Kehittämismenojen aktivointiedellytyksistä päättää tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriö.” • Otsikko muuttui ja tutkimusmenoista kirjattiin lakiin kuluksi kirjaus säännös. • Tutki: Mitä on kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukainen kehittämistoiminta?