1 / 31

Geenimuuntelusta vapaa Suomi

FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu Väitöskirja Itä-Afrikan kalojen evoluutiosta, tehty geenitutkimuksen avulla v. 1999. Geenimuuntelusta vapaa Suomi. Geenimuuntelu perustuu vanhentuneeseen tietoon. Vanha teoria: geeni tuottaa vain ja ainoastaan yhden ominaisuuden

regina
Download Presentation

Geenimuuntelusta vapaa Suomi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu Väitöskirja Itä-Afrikan kalojen evoluutiosta, tehty geenitutkimuksen avulla v. 1999 Geenimuuntelusta vapaa Suomi

  2. Geenimuuntelu perustuu vanhentuneeseen tietoon Vanha teoria: geeni tuottaa vain ja ainoastaan yhden ominaisuuden ihmisellä on n. 100.000 proteiinia eli geenituotetta, geenejä on vain 25.000 Venter et al. 2001 yksi geeni tuottaa jopa yli 30.000 erilaista tuotetta (immunoglobuliini) Dong et al. 2006

  3. Tekniikka on alkeellinen synteettinen geeni on virusmainen voidakseen tarttua kohteeseensa kiinnittymiskohta ja kopiomäärä ovat satunnaisia geenin siirto on väkivaltainen tapahtuma, joka sotkee DNA:n järjestyksen valinnan apuna antibioottiresistenssi, joka kasveissa leviää ympäristöön

  4. Riski eliökunnalle jo geenitekniikan keksijät itse vaativat, että gm-eliöt on tehtävä sellaisiksi että ne eivät selviä laboratorion ulkopuolella koko elollinen luonto käyttää samaa geneettistä koodia luontoon karannutta synteettistä virusta ei voi poistaa sieltä

  5. DNA on aina DNA:ta? geenin toimintaa määrää se, mistä se on kotoisin Taipale 2006 deleetio kromosomissa 15 isältä: lievä Prader-Will syndrooma, äidiltä: vakava Angelman oireyht. Pembrey 2002 muuntogeenisten kasvien jälkeläinen on palannut isovanhemman kaltaiseksi – ilmiölle ei selitystä Lolle 2005

  6. Tekniikka on hallitsematon viruksissa: vahingossa syntyi uusi, immuniteetin murtava hiirirokkovirus Australiassa 2001 Jackson 2001 bakteereissa: tryptofaanituotannon 0,01% epäpuhtaus aiheutti 36 kuolemaa ja 1500 vammautumista v. 1996 USA:ssa (oireina kova kipu, turvotus, yskä, lihasheikkous, haavaumat, tasapainohäiriöt, kouristelut, ihottuma, halvaus, sydänvaivat)Mayeno & Gleich 1994

  7. Ei täsmäjalostusta: yllätyksiä! kuolioita lehdissä vehnällä muhkuroita perunan mukuloissa tuotannon aleneminen soijapavulla korkeampi ligniinipitoisuus soijalla lisääntyneet karvasaineet perunalla aineenvaihdunnan muutokset rapsilla uusi a-vitamiinin johdannainen riisillä 34% enemmän nikotiinia tupakalla

  8. Paljon kuluja, vähän tuloksia kaupallisia sovellutuksia on vain kaksi: oma myrkyn tuotto ja myrkyn kestävyys sovellettu vain neljään lajiin: puuvilla, soija, maissi, rapsi kaupallisia sovelluksia on vähän, koska gm-tuotteet eivät ole vakaita koska tuotteet eivät ole pysyviä, turvallisuustutkimukset eivät auta

  9. Parempia tuotteita? sisältävät enemmän myrkkyjäämiä kuin normaalit tuotteet, sillä Guazzelli 2007 ne joko tuottavat itse kudoksiinsa hyönteismyrkkyä (bt-toksiini)‏ tai kestävät rikkaruohomyrkkyjä, joka keräytyy kudoksiin (RoundUp)‏ lisänä tuotteessa muut kasvin-suojeluaineet

  10. Ympäristöystävällisiä? myrkyn runsaan käytön vuoksi vastustuskyky leviää nopeasti weedscience.org -> uusia myrkkyjä kehitettävä vastustuskykyiset rikkakasvit pakottavat lisäämään myrkky- määriä Benbrook 2004 -> ympäristövaikutukset pahemmat sademetsiä raivataan gm-soijalle

  11. Loppuuko nälkä? gm-soija tuottaa 13 % vähemmän, mutta kasvatus myrkyn avulla on helppoa pienviljelijät ahdistetaan tiloiltaan gm-soija tuodaan Eurooppaan sikojen rehuksi Sambialle gm-maissi ei kelvannut edes hätäapuna

  12. Vain paikallinen vaikutus? Hyönteismyrkkyä syntyy koko ajan Raps et al. 2001. Maassa se vaikuttaa maan bakteerikantoihin, juuriston sienilajistoon ja maahengitykseen Baumgarte & Tebbe 2005, Castaldini et al. 2005. Myrkkyä löytyi petopistiäisistä Burgio et al. 2007. ja maakovakuoriaisista, jotka eivät ole tuholaisia Zwahlen & Andow 2005.

  13. Erillään luonnosta? muuntogeenejä kulki siitepölynä tuulessa 24 km Watrud et al. 2004. joessa 82 km Douville et al. 2007. gm-kasvin DNA kykenee tartuttamaan maaperäbakteerin de Vries 2004, ja toimimaan siinäGebhard & Smalla 1998 gm-maissin DNA siirtyi lähijoen simpukoihin Kanadassa Douville et al 09

  14. Testattuja ja turvallisia? tieteellisiä kokeita on vähän kokeet ovat lyhyitä, korkeintaan 3 kk ruokinnan vaikutusta ei ole seurattu sukupolvesta toiseen yhtään 2 vuotta kestänyttä raportoitua koetta ei ole USA:ssa ei ole seurantaa gm-ruuasta: ”substantial equivalence” -periaate

  15. Tulokset ja selitykset Gm-maissia syötettiin sioille 35 päivää. Geenin osia löytyi verestä, maksasta, pernasta ja munuaisista Mazza et al. 2005. Gm-maissia syötettiin vasikoille. Siirtogeenin osia havaittiin ruuansulatuselimissä ja lihaksessa Chowdhury et al. 2004.

  16. Gm-rehu näkyy tuotteessa Italiassa kaupan maidosta näkyi selvästi oliko lehmä syönyt gm-maissia vai gm-soijaa Agodi 2006 Ruokintakokeissa peto kovakuoriainen ei syö gm-rapsia syönyttä toukkaa, jos se saa valita Ferry et al. 2006

  17. Kontaminaatiot maailmanlaajuisia Star Link gm-maissi oli hyväksytty USA:ssa vain eläinrehuksi: sekoittui ruokaketjuun Nelkin & Marden 2004. kontaminaatiota löytyi Egyptissä, Etelä-Koreassa, Boliviassa, Guatemalassa Nelkin & Marden 2004. LLRICE601 riisi hyväksytty vain koeviljelmille, sekoittui ihmisravintoon ympäri maailmaa, myös Pirkka-riisiin

  18. Gm ei pysy erillään Maat, joissa gm-lajikkeiden on usein ilmoitettu levinneen luvattomasti: Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Australia, Kanada, USA, Brasilia, Japani ja Uusi-Seelanti. Japanissa ja Uudessa Seelannissa gm-viljely ei ole sallittua lainkaan, mutta eristysetäisyys ei ole riittävä

  19. Invaasio, ei rinnakkainelo Kanadassa puhdasta kylvösiementä ei enää saa lajeista joita viljellään gm-lajikkeina Marvier & Van Acker 2005 rapsin luomutuotanto on mahdotonta Kanadassa, sillä gm-rapsin siitepöly leviää kaikille pelloille Friesen et al. 2003. luomun vientimarkkinat Eurooppaan on menetetty

  20. Eristäminen ei onnistu gm-rapsi leviää junaratojen ja teiden varsilla Kanadassa: 2/3 tutkitusta rapsista siirtogeenistä Yoshimura et al. 2006. Luonnosta löytyi siirtogeeninen hybridi B. napus x B. rapa (rapsi, lanttu x rypsi, nauris, kiinankaali) Yoshimura et al. 2006. myrkyn kestävät rapsikarkulaiset hankalia rikkaruohoja kaikilla pelloilla Légère 2005

  21. Suomen "Rinnakkainelolaki" ei koske kauppaa, varastointia ja kuljetuksia tilan ulkopuolella Ei ilmoitusvelvollisuutta naapureille Mietintö sanoo suoraan, että gm-viljely vie tavanomaisen ja luomutuotannon puhtauden valtio korvaa sekoittumisen vahingot, mutta vain viljelijälle

  22. GM-vapaus on mahdollinen Euroopassa gm-vapaita Itävalta, Unkari, Ranska, Kreikka, Saksa, Luxemburg ja Norja. Puola, Italia ja Belgia käytännössä myös. 93 lääniä, yli 30.000 viljelijää Saksan kirkot kieltäneet maillaan Päätös gm-vapaudesta tekee meistä heti erikoistuotanto-maan (Mildola, Valio)‏

  23. Miljoona EU-kansalaista vaati keväällä 2007 gm-rehulla kasvatetun lihan merkitsemistä. Merkintää vaativan lakialoitteen teki 104 kansanedustajaa Suomessa syksyllä 2007 Kaikki kyselyt osoittavat että gm-tuotteille ei ole kysyntää Suomessa Gm-peltoja maailmassa alle 3 %, noin 4 x Suomen pinta-ala

  24. Tarpeeton geenikoivukoe • kaikki metsäsertifikaatit ovat sanoutuneet irti gm-puista • mitään taloudellista hyötyä ei ole • mitään valtavaa tautiongelmaa koivulla ei ole • taloudellinen riski on suuri: jos kokeesta karkaa jotain, menetetään maine ja keski-eurooppalaiset ostajat

  25. Koivu on elintärkeä luonnolle • Suomessa koivu on elintärkeä ravintokohde monelle nisäkkäälle (hirvet, jänikset, peurat, hiiret ja myyrät) • kanalinnuille (teeret, pyyt ja riekot) • pikkulinnuille: siemensyöjille kuten urpiaisille, vihervarpusille, peipolle, järripeipolle; tikoille, varsinkin valkoselkätikoille; hyönteissyöjille kuten kertuille, tiaisille, puukiipijöille, hippiäisille, kerttusille ja siepoille

  26. ravintoketjun alussa kirvoille, luteille, perhosille ja kovakuoriaisille sekä muurahaisille ravinto tai ruokailupaikka • kasvualustana sammalille, jäkälille ja naavoille, pesäpaikkana linnuille, karikkeen tuottajana maaperälle ja sen eliöille • koivun hajottajia esim. koivunpunikkitatti, sekä kääpiä, ruosteita ja homeita • sieniä hajottavat sienisääsket ja kuoriaiset päätyvät edelleen muiden ravinnoksi, joten vaikutukset tuntuvat koko ravintoketjussa

  27. Onko tarvetta? Onko oikeutta? Pellolla geenikasvit ovat yhä osa ekosysteemiä jos jotain menee pieleen, sitä ei helposti havaita eikä sitä voi perua kukaan ei hallitse luontoon vapautettua geenitekniikkaa otetaan riski jonka suuruutta emme tiedä

  28. Päätä itse ruuastasi! kunnallisaloite, poliitikkokyselyt yleisönosasto, tuotekyselyt www.telemail.fi/liisa.kuusipalo www.gmovapaa.fi, siellä voit liittyä sähköpostilistalle viljelijöillä sivut www.gmo-vapaa.fi oma koti, yritys, kunta, maakunta ja KOKO SUOMI GM-VAPAAKSI

More Related