Lappeenrannan teknillinen yliopisto Yritysjuridiikka

1. Lappeenrannan teknillinen yliopistoYritysjuridiikka Raimo Immonen OTT, professori,dosentti A250A0950 Yrityksen verotus 22.1.2014 kello 11-16 Sali 1382 23.1.2014 kello 9-14 Sali 1304 28.1.2014 kello 11-16 Sali 1382 29.1.2014 kello 9-14 Sali 1381

2. Opinto-opas: Jakson sisältö Ydinaines: Tuloverotusmenettely, verotuksen oikeussuojajärjestelmä. Arvonlisäverotus Täydentävä tieto: Pääomatulo- ja yritysverotuksen periaatteet sekä eri yritysmuotojen verokohtelu. Erityistieto: Yrityksen ja omistajan verosuunnittelun ydinkohdat.

3. Luennoilla keskustellaan muun muassa: • Tuloverotuksen keskeiset perusteet, tavoitteet ja taustat. Sääntelyaineisto ja laintulkinnan lähteet. • Tuloverotusmenettelyn keskeiset periaatteet ja ajoitus: Verohallinnon organisaatio ja tehtävät. Verotuksen prosessi. Ilmoitusvelvollisuus ja tietojen kerääminen. Näyttötaakan jakautuminen. Luottamussuoja. Verosuunnittelun mahdollisuudet ja verokohtelun ennakoiminen. • Verotuksen muuttaminen: oikaisu Verohallinnossa, oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle, jatkovalitus hallinto-oikeudelle, korkeimman hallinto-oikeuden valituslupa- ja valitusmenettely. Ohivalitus. • Tuloverojärjestelmän rakenne. Vero-oikeuden keskeiset periaatteet. Tuloverolain ja elinkeinoverolain suhde ja lakien soveltamisrajat. Tulolähteet ja -lajit. Kohdistamis-, laajuus-, jaksottamis- ja arvostusperiaatteet. Eriytetty tuloverojärjestelmä: pääomatulot ja ansiotulot; erilaisia soveltamistilanteita ja tulkintaongelmia erityisesti luovutustilanteista sekä eri yritysmuotojen käsittelystä henkilöomistajan verotuksessa.

4. Jatkuu • Elinkeinoverotuksen johtavat periaatteet. Verotettavan tulon laskeminen. Verotuksen suhde kirjanpitoon. Veropohjan rakentuminen: tulon veronalaisuus, menon ja menetyksen vähennyskelpoisuus. • Konsernien verojärjestelmä. Konserni ja muut yhtiörakenteet. Siirtohinnoittelu, markkinaehtoperiaate sekä hinnoittelun oikaiseminen. Konserniavustus. Konsernituki. Tappiontasaus yritysryhmässä. • Yritysjärjestelyt ja muut liiketoiminnan tai omistuksen uudelleenjärjestelyt. Yleiset periaatteet ja lainsoveltamisperusteet. Neutraalit ja ei-neutraalit vaihtoehdot ja näiden käyttötilanteita. Verosuunnittelun kipukohdat.

5. Oikeuslähteitä verolain tulkintaan – mistä tietoa lain soveltamisesta? • EU- vero-oikeus: perustamissopimus, asetus, direktiivi • Perustuslaki: 81 § verosta säädetään lailla • Kahdenkertaisen verotuksen estävä sopimus Suomen ja toisen valtion välillä • Suomen kansallinen verolainsäädäntö ja asetukset (www.finlex.fi) • Hallituksen esitys, valiokuntamietinnöt (www.eduskunta.fi/valtiopäiväasiat) • KHO:n ennakkopäätökset (www.kho.fi) • KHO:n muut päätökset: lyhyet ratkaisuselosteet (www.kho.fi) • Hallintotuomioistuinten käytäntö (www.finlex.fi) • Verohallinnon yhtenäistämis- ja muut ohjeet (www.vero.fi/syventävät vero-ohjeet/Verohallinnon ohjeet) • Verotoimiston ennakkoratkaisu, KVL:n ennakkoratkaisu • Verotoimiston neuvonta (luottamuksensuoja) • Oikeuskirjallisuus • Huom: eurooppavero-oikeuden kasvava vaikutus varsinkin elinkeinoverotuksessa

6. Lainsäädäntötavoitteita • fiskaalinen tehokkuus • omaisuudensuoja • legaliteettiperiaate: nullumtributumsinelege – verosta määrätään laissa • veronmaksukykyisyyden periaate • oikeudenmukaisuuden periaate • neutraalisuusperiaate – ohjaava verotus vai verotus, joka ei ohjaa esim. yritysten päätöksiä (verotuki tai rajoittaminen: porkkana/keppi) kasvuun kannustaminen, suhdanteiden sääntely, aluepolitiikka, elinkeinopolitiikka, haitta/hyöty • oikeusvarmuusperiaate, ratkaisujen ennustettavuuden ja yhdenmukaisuuden vaatimus • kansainvälinen verokilpailukyky

7. Tuloverotuksen kysymyksenasettelua • Laajuus: mikä on veroalaista tuloa, vähennyskelpoista menoa • Arvostus: mikä arvo veron perusteeksi: käypä arvo, todennäköinen luovutushinta, alkuperäinen hankintameno, poistamaton hankintameno • Jaksottaminen: Minkä verovuoden tuloa, menoa erä on • Kohdistaminen: Kenen verovelvollisen veronalaista tuloa, vähennyskelpoista menoa ko erä on

8. Hallituksen veropoliittiset linjaukset – linjaa tuleville lainmuutoksille • Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma (www.vn.fi), veropoliittisia tavoitteita: Turvataan hyvinvointipalveluiden rahoitus ja valtiontalouden tasapaino. Vahvistetaan talouden kasvupotentiaalia, edistetään työnteon kannustavuutta, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, talouskasvua, työllisyyttä, yrittäjyyttä, ohjataan tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan • talousarvio 2014, kehysriihi, budjettiriihi 

9. Verotusprosessin osapuolet • Veronsaaja (fiskus): valtio, kunnat, kirkko edunvalvojana veroasiamies (Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, VOVA) • Verovelvollinen luonnollinen henkilö, yhtymä, yhteisö • yleisesti verovelvollinen – globaali verovelvollisuus • rajoitetusti verovelvollinen – verovelvollinen vain Suomesta saaduista tuloista – asuinvaltio – lähdevaltio Veronsaajat Valtionvero => valtiolle Kunnallisvero => kotikunnalle Kirkollisvero => seurakunnalle Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu => Kelalle

10. Verovelkasuhde • abstraktinen • konkreettinen Verovuosi • Veroa suoritetaan verovuonna saadusta tulosta. Verovuosi on kalenterivuosi tai, jos kirjanpitolaissa tarkoitettuna tilikautena ei ole kalenterivuosi, se tai ne tilikaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana päättyneet • Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verovuosi on aina kalenterivuosi • Yrityksen tilikausi voi olla murrettu eli poiketa kalenterivuodesta

11. Veron taso • Progressiivinen vero – suuremmasta tulosta menee suhteellisesti enemmän veroa • Suhteellinen vero – veron määrä on suhteellisesti sama tulon määrästä riippumatta – ”kiinteä verokanta” • Veropohja – veroaste-> laaja veropohja antaa tilaa verokantojen alentamiselle • Välitön vero: mm. tulovero, kiinteistövero • Välillinen vero: mm. arvonlisävero, polttoainevero • Pääomatulo – suhteellinen eli kiinteä verokanta 30 %, 32 % • Ansiotulo – progressiivinen – vuosittain vahvistettava veroasteikko • Yhteisövero – kiinteä 20 % (2014-)

12. Verovelvollisen statuksia • Luonnollinen henkilö • Puoliso – avioliittopari, tietyt avoparit myös puolisoita • Yrittäjäpuoliso – harjoittavat yhdessä liikettä • Perhe – puolisot ja alaikäiset lapset Alaikäinen lapsi – alle 17 vuotta Lapsi – oma lapsi, ottolapsi, kasvattilapsi • Yhtymä – esim. kiinteistön yhteisomistus Elinkeinoyhtymä – avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö • Yhteisö – esim. osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys • Kuolinpesä – ”jakamaton kuolinpesä” • Konkurssipesä

13. Verohallinnon organisaatio Verohallinto- viranomainen kattaa koko maan Henkilöverotusyksikkö ohjaa ja palvelee henkilöasiakkaita sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajia. Lisäksi se huolehtii asiakastiedoista, tuloverotuksesta ja ennakkoperinnästä, verotuksen yhteydessä tapahtuvasta verovalvonnasta sekä perintö-, lahja-, varainsiirto- ja kiinteistöverotuksesta.Yritysverotusyksikkö vastaa osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöasiakkaiden palvelusta ja ohjauksesta, asiakastiedoista sekä verotuksen yhteydessä tapahtuvasta verovalvonnasta.Veronkantoyksikkö hoitaa verojen maksamiseen, perintään ja tilittämiseen sekä verotilimenettelyyn liittyviä tehtäviä.Verotarkastusyksikkö ohjaa verotarkastustoimintaa osana verovalvontaa ja suorittaa verotarkastuksia, EU-sisäkaupan valvontaa sekä muita valvontatehtäviä. mm. Kaakkois-Suomen yritysverotoimisto, Etelä-Karjalan verotoimisto

14. Verohallinnon perustehtävä (www.vero.fi) Toimittaa verotus sekä tilittää verot ja veronluonteiset maksut niin, että • veronmaksajille aiheutuu varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa • veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisenä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti Perustehtävää tuetaan neuvomalla ja ohjaamalla asiakkaita, jotta he suoriutuisivat verotukseen liittyvistä velvoitteistaan mahdollisimman vaivattomasti. Verohallinnon toiminta-ajatus: ”oikea vero oikeaan aikaan” Verohallinnon tavoitellut arvot: Tasapuolisuus Luotettavuus Korkea ammattitaito

15. Verotuksen vaiheita • Ennakkoperintä • ennakonpidätys • ennakonkanto • Säännönmukainen verotus • esitäytetty veroilmoitus • vahvistetaan verotettava tulo • Muutosverotus

16. Velvollisuus antaa veroilmoitus tai muu ilmoitus Verovelvollinen • esitäytettyveroilmoitus • tarkistaminen • virheiden ja puutteiden korjaaminen ja täydentäminen • ilmoituksen palauttaminen • jos verovelvollinen ei palauta esitäytettyä veroilmoitusta, hänen katsotaan antaneen veroilmoituksen esitäytetyssä veroilmoituksessa olevien tietojen mukaisena • yhteisö antaa ilmoituksen kehotuksetta • velvollinen antamaan veroilmoituksen on lisäksi jokainen, jolta veroviranomainen sitä erikseen vaatii Muiden tiedonantovelvollisuus - sivullinen (mm. työnantaja, suorituksen maksaja - viranomainen

17. Verotarkastus Selvitetään mm: - tarkastussuunnitelma - painopistealueisiin kohdentaminen • Vertailutietotarkastus: Verotarkastus voidaan toimittaa myös yksinomaan siinä tarkoituksessa, että kerätään tietoja, joita voidaan käyttää muun verovelvollisen verotuksessa. • Varsinainen verotarkastusoikeus: Verovelvollisen on Verohallinnon kehotuksesta verovuoden aikana tai myöhemmin esitettävä Suomessa tarkastettavaksi kirjanpitonsa, muistiinpanonsa samoin kuin kaikki se elinkeinotoimintaan tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvä sekä muu aineisto ja omaisuus, joka saattaa olla tarpeen hänen verotuksessaan tai hänen verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä.

18. Verokohtelun ennakoiminen – mistä sitova tulkinta? • ennakkoratkaisu Verohallinnolta • voidaan erikseen valittaa, hallinto-oikeuteen • VOVA voi ilmoittaa valitusajan kuluessa, ettei käytä muutoksenhakuoikeutta - ennakkoratkaisu Keskusverolautakunnalta (KVL) - muutoksenhaku KHO:een • molemmista ei voi saada ennakkoratkaisua samassa asiassa • yksilöity kysymys ja asian ratkaisemiseksi selvitys • ennakkoratkaisu sitoo Verohallintoa, kun se on lainvoimainen • ennakkoratkaisu ei kuitenkaan sido, jos hakemuksen tosiseikat eivät pidä paikkaansa – tehdään toisinkuin on ilmoitettu • ”Verohallinto ei ole verokonsultti”

19. Verotuksessa noudatettavia yleisiä periaatteita – verovelvollisen oikeusturva tärkeää, koska verotus on massamenettelyä • tasapuolisuus verotusmenettelyssä ja muissa verotukseen liittyvissä toimissa veronsaajien ja verovelvollisen edut tulee ottaa huomioon tasapuolisesti • luottamusperiaate/luottamuksensuoja jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja jos verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti -> on asia ratkaistava tältä osin verovelvollisen eduksi, jos ei erityisistä syistä muuta johdu

20. kuuleminen (kontradiktorinen periaate) Audiaturet alterapars – kuultakoon myös toista osapuolta jos verotusta toimitettaessa poiketaan olennaisesti verovelvollisen antamasta veroilmoituksesta tai jos viranomainen oikaisee verotusta verovelvollisen vahingoksi, -> verovelvolliselle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi • selvitysvelvollisuuden (näyttötaakka, väittämistaakka) jakautuminen -> pääasiallisesti sen osapuolen, jolla on siihen paremmat edellytykset, on esitettävä asiasta selvitystä

21. tutkimisvelvollisuus veroviranomaisen on tutkittava saamansa tiedot ja selvitykset tavalla, joka asian laatu, laajuus, verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu ja verovalvonnan tarpeet huomioon ottaen on perusteltua • päätöksen perusteleminen päätös on pääsääntöisesti perusteltava, jos siinä poiketaan veroilmoituksesta tai oikaisuvaatimuksesta tai jos verotusta muutetaan verovelvollisen vahingoksi

22. Verosuunnittelun mahdollisuudet ja rajat • normaali verosuunnittelu • aggressiivinen verosuunnittelu • veron kiertäminen • vrt. verorikos - Rikoslaki Veron kiertämisen yleislauseke (VML 28 §): • käytetty muoto ei vastaa asian oikeaa ja taloudellista sisältöä tai • liian veropainotteinen järjestely ilman riittävää taloudellista syytä Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida. -> seuraus: verotus todellisen sisällön mukaan -> pohdittava: tavoitellaanko järjestelyllä verolain tarkoitukselle (ratio) vierasta veroetua -> olisiko järjestely ilmeisen tarkoitukseton ilman tuota veroetua

23. Peitelty osinko (VML 29 §) – osakeyhtiön osakkeenomistaja saa tavallisesta poikkeavan taloudellisen edun osakkuutensa vuoksi a) poikkeava hinnoittelu -> voi olla myös tahatonta • rahanarvoinen etuus, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta • hinnoitteluetu oikaistaan: jos on ilmeistä, että yhtiö on jakanut peiteltyä osinkoa --> yhtiön verotuksessa on meneteltävä niin kuin olisi käytetty käypää hintaa ja -> osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsottava käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus • huom: peitellystä osingosta verotetaan osakasta, vaikka edun olisikin saanut hänen omaisensa • pohdittava siis: -> millaisia hintaehtoja olisi sovittu toisistaan riippumattomien osapuolten välillä -> vertailuhintataso - onko ylihintaa/alihintaa – onko osakas tai hänen omaisensa hyötynyt väärästä hinnoittelusta osakasaseman johdosta -> peitellyn osingon tulolaji: 75 % ansiotuloa,25% verovapaata tuloa

24. b) Osakeyhtiön varojenjako -> osingon verokohtelun kiertäminen: • peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja • jos varojen jakaminen on ilmeisesti tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi -> on jaetut varat tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi

25. Siirtohinnoitteluoikaisu (VML 31 §) Yritysten tulee ollessaan keskenään etuyhteydessä (tyypillisesti konsernin emo ja tytäryhtiöt) soveltaa keskinäisissä liiketoimissa (kauppahinta, korko, rojalti, palvelumaksu tms) markkinaehtoisia (käypiä) hintoja -> vastaavat ehtoja, joita noudatettaisiin toisistaan riippumattomien osapuolten välillä -> jos kyseisten ehtojen johdosta verovelvollisen tulo on jäänyt pienemmäksi tai tappio on muodostunut suuremmaksi kuin se muuten olisi ollut -> verotuksessa tehdään hinnoitteluoikaisu

26. Selvittämätön omaisuudenlisäys – tulonoikaisu • omaisuutta on hankittu ilman, että hankinnan rahoitus pystytään selvittämään -> lisäys verotettavaan tuloon: Verovelvollisen omaisuusaseman havaitaan siitä tehtyjen laskelmien mukaan verovuoden aikana muodostuneen hänelle edullisemmaksi kuin hänen tulojensa ja menojensa väliseen suhteeseen nähden olisi ollut mahdollista • kun myös otetaan huomioon menoina elinolosuhteiden mukaiset arvioidut yksityismenot • verovelvollinen voi esittää luotettavan selvityksen siitä, että omaisuuden lisäyksen on katsottava muodostuneen a) aikaisemmin verotetusta tai b) verovapaasta tulosta taikka c) tulosta, jota ei enää voida oikaista verovelvollisen vahingoksi jos ei selvitystä -> tätä lisäystä pidetään verovuodelta verotettavana tulona

27. Arvioverotus • verotus on toimitettava arvioimalla, jos - veroilmoitusta ei ole annettu tai - sitä ei voida panna oikaistunakaan verotuksen perusteeksi, tai jos - verovelvollisen ilmoittama tulo muiden samalla alalla ja vastaavasti samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien verovelvollisten tuloon verrattuna on ilmeisesti liianvähäinen, ja - on syytä epäillä, että verovelvollinen salaa tulojaan

28. Verotuksen oikaiseminen viranomaisen aloitteesta – verovirastossa (”itseoikaisu”): Verotuksen oikaisu verovelvollisen hyväksi • jos verotuksessa on virhe, jonka johdosta verovelvolliselle on pantu liikaa veroa, Verohallinto oikaisee verotusta verovelvollisen hyväksi. aika -> 5 vuotta verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.

29. Verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi • jos verovelvollinen on jäänyt osaksi tai kokonaan verottamatta tai hänelle on muuten jäänyt panematta säädetty vero, Verohallinto voi oikaista verotusta verovelvollisen vahingoksi a) aika -> 1 vuodessa syystä riippumatta verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta -> ei kuitenkaan, jos asia on luottamuksensuojasäännöksen (ks. edellä) tarkoittamalla tavalla tulkinnanvarainen tai epäselvä b) aika -> 2 vuodessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta -> kysymys on veroviranomaisen kirjoitusvirheestä, laskuvirheestä tai muusta niihin verrattavasta erehdyksestä taikka verotus on perustunut sivullisilta saatuihin virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin c) aika -> 5 vuodessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta, kun -> verovelvollinen ei ole antanut veroilmoitusta tai hän on antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän veroilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka muuten laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa

30. Muutoksenhaku verotukseen Oikaisuvaatimus • Oikaisuviranomainen Verotuksen oikaisulautakunta ratkaisee verotusta koskevat oikaisuvaatimukset Verohallinto voi kuitenkin ratkaista oikaisuvaatimuksen siltä osin kuin esitetty vaatimus hyväksytään • Oikeus muutoksenhakuun Verovelvollinen verotukseen voi hakea muutosta verovelvollinen itse sekä jokainen muu, jonka oman veron määrään verotus välittömästi saattaa vaikuttaa tai joka on veron suorittamisesta vastuussa Veronsaaja VOVA:lla ja kunnalla on oikeus hakea muutosta verotukseen

31. Oikaisuvaatimuksen määräaika Verovelvollinen • verovelvollisen tai muun muutoksenhakuun oikeutettu -> 5 vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta Veronsaaja • veronsaaja -> 1 vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. • kuitenkin aina 60 päivää muutospäätöksestä (tiedoksisaannista).

32. Valitus oikaisulautakunnan päätöksestä -> jatkovalitus hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä -> jatkovalitus edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan valitusluvan myöntämisen perusteet: 1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi; 2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai 3) valitusluvan myöntämiseen on painava taloudellinen tai muu syy

33. Ennakkopäätösvalitus Ennakkopäätösperusteella (edellinen kalvo 1-kohta) on mahdollista myös ns. ennakkopäätösvalitus suoraan oikaisulautakunnasta KHO:een edellyttää KHO:n valituslupaa Jos KHO ei myönnä lupaa, se siirtää asian hallinto-oikeuden käsiteltäväksi

34. Seurannaismuutos muutos tehdään toisen verovelvollisen muutoksen seurauksena jos verotusta on muutettu toisen verovuoden tai toisen verovelvollisen verotukseen vaikuttavalla tavalla -> verovirasto muuttaa myös toisen verovuoden tai toisen verovelvollisen verotusta muutosta vastaavasti (= seurannaismuutos)

35. Tulevaisuuden kehityssuunta – verotili • Verotili on clearingkooste (+ -) • Verotilille jo kuuluvat verot: - arvonlisävero • työnantajasuoritukset (ennakonpidätys ja lähdevero palkoista sekä työnantajan sosiaaliturvamaksu • arpajaisvero • vakuutusmaksuvero • ennakonpidätys puun myyntitulosta • ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä • ennakonpidätys koroista ja osuuksista • ennakonpidätys osingoista ja osuuspääoman koroista  • lähdevero osingoista (rajoitetusti verovelvolliselta) • lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvolliselta) • lähdevero korkotuloista (yleisesti verovelvolliselta) • Verotilille ei vielä merkitä tuloveroja, kiinteistöveroja, perintöveroja, metsänhoitomaksuja eikä varainsiirtoveroja 

36. Tulokäsite ja vähennykset - TVL Laaja tulokäsite: veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot Laaja menokäsite: verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot (luonnolliset vähennykset) Tulolähdejako Tulolähdesidonnaisuus: tulolähteiden tuloksia ei lasketa yhteen -> toisen voitto ei neutraloi toisen tappiota • elinkeinotoiminta EVL • muu toiminta TVL • maatilatalous MVL Elinkeinotoiminta muodostaa aina yhden ja saman tulolähteen Tulolajijako Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tulo jaetaan kahteen tulolajiin, joita ovat: • pääomatulo ja • ansiotulo

37. Perhe- ja perintöoikeudelliset saannot • Veronalaista tuloa ei ole avio-oikeuden nojalla, perintönä, testamentilla taikka lahjana saatu suoritus. -> verotus PerVL:n nojalla -> ei siis kahdenkertaista verotusta vaan joko-tai -> huom. jäljempänä lahjanluonteinen luovutus, jossa on sekä vastikkeellinen (tulovero) että vastikkeeton (lahja) osa

38. TULOVEROLAKI (TVL) - rakenne I osa Yleiset säännökset 1 luku Lain soveltamisala 2 luku Yleiset määritelmät II osa Verovelvollisuus 1 luku Verovelvollisuuden alueellinen ulottuvuus 2 luku Eräät verovelvollisuutta koskevat yleiset säännökset 3 luku Kokonaan tai osittain verovapaat yhteisöt 4 luku Yritysjärjestelyt III osa Tulon veronalaisuus ja tulosta tehtävät vähennykset 1 luku Yleiset säännökset 2 luku Pääomatulon veronalaisuus 3 luku Pääomatulosta tehtävät vähennykset 4 luku Ansiotulon veronalaisuus 5 luku Ansiotulosta tehtävät vähennykset 6 luku Ansiotulosta tehtäviä vähennyksiä koskevat erityiset säännökset IV osa Tulon ja menon jaksottaminen V osa Tappiontasaus VI osa Vero 1 luku Valtionvero ja yhteisön tulovero 2 luku Kunnallisvero 3 luku Alijäämähyvitys 4 luku Erityiset säännökset VII osa Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

39. TULOLAJIEN ERILLINEN VEROTUS Pääomatulot • Verokanta: pääsääntönä suhteellinen (kiinteä), osaksi progressiivinen verokanta 30 % + yli 40.000 euron pääomatuloille korotettu tuloveroprosentti 32 % • Veronalaista pääomatuloa on: • omaisuuden tuotto • omaisuuden luovutuksesta saatu voitto tietyin rajauksin • muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen, mm. • korkotulo • osinkotulo tietyin rajauksin • vuokratulo • voitto-osuus • jaettavan yritystulon ja yhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus

40. Erityinen pääomatulo - osakaslaina TVL 53 a §, 54 § Luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloaon osakeyhtiöstä verovuonna saadusta rahalainasta verovuoden päättyessä maksamatta oleva määrä, jos verovelvollinen, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä Osakaslainan takaisinmaksu oikeuttaa vähennykseen Verovelvollisella on oikeus vähentää tulonhankkimismenona pääomatuloistaan tuloksi luetusta osakaslainasta takaisin maksamansa määrä, jos maksu on suoritettu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen.

41. Luovutusvoittojen ja –tappioiden verotus Luovutusvoiton verottaminen Luovutus • TVL 45 § luovutusvoitto on pääomatuloa • mitä on luovutus? vastikkeellinen luovutus kauppa vaihto (vrt. tilusvaihto) vastikkeeton luovutus lahja • TVL:n ja PerVL:n suhde alihintainen luovutus PerVL18.3 § alihintainen, lahjanluonteinen luovutus -> lahjan verotus TVL 47.5 §: vähennetään vain suhteutettu hankintameno

42. Luovutusvoitto ja sen laskeminen TVL 46 § luovutusvoiton laskeminen • luovutushinnasta vähennetään hankintameno = luovutusvoitto •  kaksi vaihtoehtoa, josta viran puolesta valitaan verovelvolliselle edullisempi: -> kumpi on suurempi, a vai b a) todellinen hankintameno + voitonhankkimismenot + perusparannusmenot omistusaikana b) hankintameno-olettama pääsääntönä 20 % -> vero tällöin 24 % % luovutushinnasta poikkeuksena 40 %, jos omistusaika vähintään 10 vuotta – vero tällöin 18 % luovutushinnasta (30 %; obs. verokanta kuitenkin 32 % yli 40 000 euron pääomatulojen osalta) hankintameno-olettamaa sovelletaan kuitenkin vain, kun luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä – ei siis yhtymässä tai yhteisössä

43. Saannon merkitys – jatkuvuus vai epäjatkuvuus Lahjasaanto TVL 47.1 § • hankintamenoksi katsotaan lahjoittajan hankintameno, jos lahjansaaja luovuttaa omaisuuden ennen kuin yksivuosi on kulunut lahjoituksesta -> jatkuvuuden periaate • huom: omistusaika kuitenkin lasketaan myös tällöin lahjoituksesta • huom: PerVL 21 a §: luovutusvoitosta maksettu tulovero vähennetään lahjaverosta – ns. piilevä verovelka • jos luovutus tapahtuu myöhemmin kuin vuoden sisään hankintamenoksi katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty arvo -> epäjatkuvuuden periaate

44. Lahjanluonteinen luovutus • Termejä: alihintainen luovutus, lahjanluonteinen luovutus • PerVL18.3 §: ¾-sääntö: luovutushinta ei ole kolmea neljäsosaa käyvästä hinnasta • TVL 47.5 §: hankintameno suhteutetaan vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan • hankintamenona vähennetään vain vastikkeellista luovutusta vastaava osa -> jakamisperiaate • vastikkeen ja käyvän hinnan erotus katsotaan lahjaksi ja verotetaan PerVL:n nojalla

45. Esimerkki A on hankkinut kiinteistön vuonna 2002 ja maksoi kauppahintana 50.000 euroa. A aikoo vuonna 2014 luovuttaa kiinteistön B:lle 20.000 euron kauppahinnalla. Kiinteistön käyväksi arvoksi arvioidaan vuonna 2014 100.000 euroa. • TVL 47.5 §: Kauppa on alihintainen ja lahjanluonteinen PerVL 18.3 §:ssä tarkoitetulla tavalla (3/4-sääntö) ja B saisi 80.000 euron arvoisen lahjan (100.000-20.000) • silloin hankintamenoksi katsotaan suhteellinen osa 50.000 euron hankintamenosta, joka kohdistuisi vastikkeelliseen luovutukseen • hankintameno olisi siis 10.000 euroa (1/5x50.000) • luovutusvoittoa syntyy: kauppahinta 20.000 euroa miinus hankintameno 10.000 euroa = 10.000 euroa • laskennallisesti A:lle syntyy luovutustappiota (30.000 euroa), mutta säännös muuntaa tämän veronalaiseksi luovutusvoitoksi • 80.000 euron lahjasta määrätään lahjavero

46. Kokonaan verovapaat luovutusvoitot Vähäiset luovutukset • luovutetaan omassa tai perheen käytössä ollutta tavanomaista koti-irtaimistoa, siltä osin kuin näistä saadun luovutusvoiton määrä on yhteensä enintään 1 000 euroa; luovutustappiota ei saa vähentää • luovutetaan muuta kuin tavanomaista koti-irtaimistoa, jos yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa; luovutustappiota ei saa vähentää, jos verovuonna luovutetun tällaisen omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään 1 000 euroa

47. Oma asunto - luovutusvoitto verovapaa • omistettu ja • asuttu omistusaikana • yhtäjaksoisesti vähintään 2 vuotta • huoneisto-osakkeet, asumisoikeus • rakennus, rakennuspaikka max 10.000 neliömetriä tai kaavan mukainen tontti tai rakennuspaikka • asuminen: oma tai perhe (= puoliso ja alaikäiset lapset) • vakituinen asuminen • kaksi omaa asuntoa mahdollista • jos asumisaika on omistusaikana täyttynyt, huoneisto voi olla ennen myyntiä tyhjänä tai vuokrattuna perheen ulkopuoliselle • kun asunto myydään, ei tarvitse hankkia uutta asuntoa

48. Yritysvarallisuuden verovapaa luovutus (sukupolvenvaihdosluovutus) • Kohde henkilöyhtiön yhtiöosuus osakeyhtiön osake-osuus, vähintään 10 % osuus kaikista osakkeista, ei äänivallasta • Saaja yksin tai yhdessä puolisonsa (TVL 7 §) kanssa lapsi tai tämän rintaperillinen – myös puolison lapsi, ottolapsi, kasvattilapsi sisar, veli, sisarpuoli, velipuoli ei tällaisen sukulaisen yhtiö, vaikka olisi kokonaan sukulaisen omistuksessa ei esim. sisarentytär tai veljenpoika •  Aika omistettu yli 10 vuotta verovelvollisen tai sellaisen saantomiehen omistuksessa, jolta saatu vastikkeetta

49. Edelleenluovutus, jos luovutusvoittoa huojennettu • jos saaja luovuttaa osakkeet/yhtiöosuuden edelleen alle 5 vuoden, hänen hankintamenostaan vähennetään ensiluovuttajan (saantomiehen) verovapaan luovutusvoiton määrä luovutus edelleen – mitä on? kauppa, vaihto, lahja, yritysjärjestelyn yhteydessä, pakkohuutokauppa, kuolemantapaus? • edelleen luovutuksessa syntyvä luovutusvoitto on tällöin ensiluovuttajan luovutusvoiton määrän verran suurempi • ensiluovuttaja saa kuitenkin pitää verovapautensa 

50. Luovutustappio Tappion laskeminen • lasketaan kuten luovutusvoitto • ei kuitenkaan sovelleta hankintameno-olettamia • vähentää voidaan siten vain todellinen tappio Vähennyskelpoisuus • vähennetään vain rajoitetusti eli ei siis kaikista pääomatuloista: samana tai viitenä seuraavana verovuotena saaduista luovutusvoitoista • ei vaadita luovutusvoiton samanlaatuisuutta • vähennetään sitä mukaa kuin voittoa syntyy • ei vaikuta pääomatulojen alijäämään • tappio ei kuitenkaan ole vähennyskelpoinen, kun oman asunnon luovutusvoitto olisi verovapaa, tai • luovutetaan tavanomainen koti-irtaimisto tai vastaava henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu omaisuus • ei saa vähentää, jos luovutustappio perustuu keinotteluun -> VML 28 § -> edestakaiset myynnit ja ostot; arvioidaan keinotekoisuus, esim. KHO 2009:53, 2004:8 Luovutustappioon rinnastetaan mm • arvopaperin arvonmenetys, jos lopullinen konkurssin tai siihen verrattavan syyn vuoksi