Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen

1. Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen Alueelliset työpajapäivät 12.11.2013 Oulu Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta2012–2014 Reetta Pietikäinen, kehityspäällikkö Kristiina Lehmuskoski, asiantuntija

2. Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 12/2012–12/2014 (OKM) Kehitetään OKM:n sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta • Työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja Nuotta-valmennus Määrittely (tutkija) • Käsitteiden määrittely ja palveluiden yhteiskunnallinen asemointi • Yhteisen kielen vahvistuminen, vaikuttamistyön helpottuminen Vaikuttavuus (asiantuntija & kehityspäällikkö) • Palveluiden laadullisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen: mittari • Tiedontuotannon kehittäminen: dokumentointi, tilastointi • Vaikuttavuuden osoittamisen helpottuminen Yhteistyö (kehityspäällikkö & koordinaattori) • Palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen: haasteet ja kehittämistarpeet • Hyvien yhteistyökäytäntöjen leviäminen, palveluketjujen kehittäminen

3. Sosiaalisen vahvistamisen määrittelystä Taustaa: 2006 nuorisolaki • Lainsäädäntöön sosiaalisen vahvistamisen käsite • Korvattiin syrjäytymisen ehkäisy • Prosessi, jossa parannetaan asteittain nuoren elämäntilannetta ja -hallintaa • Kokonaisvaltaista ja moniammatillista elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemista • Tarkoituksena: yhteisölliseen toimintaan kiinnittäminen ja aktiiviseksi kansalaiseksi tukeminen (Mehtonen 2011) • Tunnettu lähinnä nuorisotoimialalla

4. Nuotta-valmennus työpajojen ja etsivän työn tueksi • 9 nuorisokeskuksessa (vuodesta 2010) • OKM:n rahoittamaa • Yleisin malli: 3 pv, yöpyminen nuorisokeskuksessa • Perustuu: toiminnallisuus, kokemuksellisuus, elämyksellisyys • Tavoitteena: voimavarojen löytäminen, itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen vahvistuminen, arjenhallinnan kohentuminen • Toiminnallisia aktiviteetteja: melonta, kiipeily, luonnossa liikkuminen, jousiammunta, gps-suunnistus, ruuanvalmistus, kädentaidot • Maksuton työpajoille ja etsivälle nuorisotyölle • Osallistuva taho vastaa matkakustannuksista • Nuoret: itsensä ylittäminen, onnistumisen kokemukset, itseluottamus, oivallukset, motivaatio muutokseen • Osallistuvat tahot: ryhmäytyminen, nuoren ja työntekijän suhteen syveneminen, nuorista esille uusia puolia, työkaluja omaan työhön • Yhteys: www.snk.fi

5. Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat Pajoille ohjautumisesta • Parantunut alkuvuodesta, paikoin yhä heikkoa • TE-hallinnon uudistus… -> huono saavutettavuus • Sosiaalitoimessa odotetaan usein liian pitkään pajalle ohjaamista • Tarvetta kuntouttavan työtoiminnan ja starttivalmennuksen lisäämiselle • Hyvä käytäntö: nimetyt pajayhteyshenkilöt, aktiivinen tiedotus • Asiakaskunta yhä haasteellisemmissa tilanteissa – oikeat palvelut? • Tarvetta yksilövalmennuksen lisäämiselle • Ristiriita: työkokeilujaksot lyhentyneet • Tutkinnon suorittaneille tarvitaan mahdollisuus työkokeiluun • Haaste: yhteistyö perustuu henkilösuhteisiin • Hyvä käytäntö: sopimuksellisuus, tiedotusvastaavat, verkostotapaamiset • Etsivien ja pajojen yhteistyö toimii ALU-aineisto

6. Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat Pajajakson aikaisesta sidosryhmäyhteistyöstä • Ei TE-toimiston osoituksia pajajakson aikana • Nuorille räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluja tarvitaan lisää • Hyvä käytäntö: velkaneuvojan, terveydenhoitajan (mt) säännölliset vierailut / nimetyt työntekijät • Nuotta-valmennus tukenut hyvin toimintaa • Liian lyhyet jaksot hankaloittavat jatkopolkuihin panostamista • Hyvä käytäntö: opinnollistaminen ja osaamistodistukset • Tutkintojen osien suorittaminen ja näytöt ilman, että opiskelija ALU-aineisto

7. Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat Jatkopoluista pajan jälkeen • Heikko työllisyystilanne: vaikeus löytää työpaikkoja – yhä harvemman tavoite • Työnantajien odotukset suuria • Seinätön valmennus (osatyökokeilu: (paja/yritys?) • Vaatii aikaa: henkilökohtaiset suhteet • Hyvä käytäntö: tukipapereiden hoito, yhteiset tapaamiset (valmennus) • Alihankintatyöt, edelleensijoittaminen • Hyvä käytäntö: sähköiset palvelukartat • Oppilaitosyhteistyö parantunut • Hyvä käytäntö: etsivä tiedottaa vapautuneista opiskelupaikoista • Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ei voida hyödyntää: tiukat kriteerit • Tarvitaan joustavia työvaltaisia ja tuettuja koulutuspolkuja • Aloitusmahdollisuus jatkuva • Opitun tunnustaminen, tuettu oppisopimus ALU-aineisto

8. Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / etsivät • Työpajojen ja etsivien yhteistyö toimii Mitä tarvitaan • Matalan kynnyksen kuntouttavia palveluja • Nuorille räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä asumispalveluita • Toimintakeskustyyppisiä palveluita • Etsivään työhön kytkeytyvää: ryhmätoimintaa ja starttivalmennusta • Vahvaa yhteyttä terveyspalveluihin • Kuntien välistä yhteistyötä ja monialaista yhteistyötä • TE-palvelut lähemmäs nuorta (vrt. harvennettu toimistoverkko, sähköiset palvelut) • Sosiaalisen vahvistamisen työotetta muihin palveluihin • Aito, kohtaava tuki Etsivän työn selvitys

9. Nuorisotakuusta • Rajautumassa hallitusohjelmaa ja alkuperäistä suunnitelmaa paljon kapeammaksi • Palvelee huonosti niitä, joiden elämä ei ole edennyt tavanomaisena pidettyä reittiä • Väliinputoajaryhmänä nuoret, jotka • ovat jo pudonneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle tai/ja • tarvitsevat monialaisia palveluita • Kuntoutuslupaus vailla katetta? Kermankuorintaa? • Etsivän työn ja työpajatoiminnan rinnalle nuorille räätälöityjä mielenterveys-, päihde- ja asumispalveluita, starttivalmennusta • Osaamisen kasvun tunnistamista ja näyttöjä varten tulee luoda mekanismi palvelemaan koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevia • Kaikkien nuorten nuorisotakuu?

10. Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen työpajoilla Kristiina Lehmuskoski, TPY Alueelliset työpajapäivät Oulussa 12.11.2013

11. Miksi? • Vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään on riittämätön ja yksipuolinen • Työpaja-jaksolla paljon muita merkityksiä ja vaikutuksia nuoren elämänkulkuun • Hyvän kehityksen näkyväksi tekeminen

12. Miten mittari rakennetaan? • Nykytilan kartoitus • Sova-käsitteistä konkreettisiin kysymyksiin • Nuorten kuuleminen • Testiversio (nuoret, valmentajat) • Pilotointi • Asiantuntija-arviot • Valmis mittari (1. versio) • Mittarin jalkautus

13. Nykytila • Käytössä mm. VAT, RAND, IMBA ja MELBA, jotka toimivat parhaiten kuntoutusselvityksen ja diagnosoinnin apuvälineinä • Pajoilla käytössä erilaisia arviointilomakkeita, joilla pyritään saamaan käsitys elämänhallinnan parantumisesta • Ei kuitenkaan systematisoitua mittausta eri osa-alueista ja muutoksesta

14. Vaikuttavuuden määritelmä sova-mittarissa • Paja-jakso on interventio, jonka oletettu vaikutus on sosiaalinen vahvistuminen • Alku- ja loppumittaukset • Sekä valmentautujan että valmentajan arvio • Väliin tulevia muuttujia ei pystytä eristämään • Kysytään asiakkaan kokemus muutokseen vaikuttaneista syistä

15. Mittaamisen haasteet • Kokemuksen subjektiivisuus • ”Ihmiset ovat tunnetusti monimutkaisia” (Colin Robson arviointitutkimuksesta sosiaalialalla) • Tunnettava ihmisten omat käsitykset itsestä ja maailmasta • Työpajalle tuleva nuori on valmentajalle tabula rasa

16. Itsearvioinnin mahdollisuuden ja haasteet • Tukee valmentautujan subjektiksi kasvamista • Lisää realistista suhtautumista omiin kykyihin ja siten • auttaa tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa • Kyvyt ja potentiaali ovat ihmisen selän takana • Omat taidot ja tahto täytyy tunnistaa ennen kuin niitä voi käyttää • Tarvitaan kehityksen näkyväksi tekemistä – valmentajan rooli tärkeä!

17. Sosiaalinen vahvistuminen • Minäpystyvyys (minäkäsitys, identiteetti, itsetunto) • Elämänhallinta (ulkoinen ja sisäinen) • Kontrolliodotus tai hallintakäsitys • Resilienssi l. pärjäävyys • Sosiaalinen pääoma (luottamus) • Osallisuus • Koherenssin tunne

18. Koherenssintunteen teoria • Aron Antonovsky, israelilainen terveyssosiologi • Mikä selittää sairauden puuttumisen? • Salutogeenisyys • Henkisen tason immunologinen järjestelmä • Osa-alueet: ymmärrettävyys, hallittavuus, mielekkyys

19. Koherenssin tunne, kokemus elämän eheydestä • Lähikäsitteitä määrätietoisuus, tavoitteellisuus, sisäinen autonomia • Kyky psyykkiseen työhön eli ongelmien käsittelyyn omassa mielessä • Kokemus siitä, että ympäristön asettamat vaatimukset ja haasteet ovat sitoutumisen ja energian sijoittamisen arvoisia

20. Koherenssin tunteen mittaaminen • Paljon tutkimusta, Suomessa mm. nuorten ja työttömien parissa • Mittaa kohtalaisen pysyvää asennetta, mutta • koherenssin tunteeseen voidaan vaikuttaa interventioilla, erityisesti 30 ikävuoteen saakka

21. Sova-mittariin sisältyy • Erilaisia osioita, joista koherenssin tunne yksi • Sekä itsearviointi että valmentajien arviointi tieto- ja taitoresurssein kasvamisesta • Työelämävalmiudet • Opiskeluvalmiudet • Etsivän työn ja Nuotta-valmennuksen osiot

22. Sova-mittarin hyödyt • Mahdollisuus luoda valtakunnallisesti vertailukelpoista vaikuttavuustietoa • ”Mitä mitataan, sitä nähdään” – mittarin merkitys omalle työlle • Vaikuttavuuden arvioinnin tärkein hyöty koituu aina asiakkaalle