1 / 27

Käytöksen muutos – mitä tutkin, miten hoidan Miten hoidan – lääkehoito?

Käytöksen muutos – mitä tutkin, miten hoidan Miten hoidan – lääkehoito?. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 22.5.2014. Käytösoireiden yleisyys muistisairauksissa. masennus 20- 80 % apatia 20- 90 % levottomuus ( agitaatio ) 20- 75 % ahdistuneisuus 20- 50 %

penney
Download Presentation

Käytöksen muutos – mitä tutkin, miten hoidan Miten hoidan – lääkehoito?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Käytöksen muutos – mitä tutkin, miten hoidanMiten hoidan – lääkehoito? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 22.5.2014

  2. Käytösoireiden yleisyys muistisairauksissa • masennus 20- 80 % • apatia 20- 90 % • levottomuus ( agitaatio ) 20- 75 % • ahdistuneisuus 20- 50 % • psykoottiset oireet 5- 75 % • persoonallisuuden muutos 50- 90 % • uni- valverytmin häiriöt 60- 70 % • seksuaaliset käytösoireet 10- 15 % • syömishäiriöt 30 %

  3. Käytösoireiden hoito • Käytösoireita pitää hoitaa, kun ne heikentävät: • potilaan kykyä huolehtia itsestään • sosiaalista vuorovaikutusta • toimintakykyä • tai rasittavat potilasta …,kun ne aiheuttavat: • vaaratilanteita potilaalle tai muille • vaikuttavat hoitopaikkaratkaisuun • tai kun omaiset eivät enää niiden vuoksi jaksa hoitaa potilasta

  4. Kuva 6. Dementian käytös- oireiden hoitomuotojen porrastus. Lähde: Käypä hoito -työryhmä

  5. Käytösoireet • Useimpien käytösoireiden osalta lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia. • Osa käytösoireista häviää yleensä itsestään, joten lääkehoito on tilapäistä. • sen tarve tulee arvioida 3 – 6 kuukauden välein

  6. Mihin käytösoireisiin ei ole lääkkeistä apua • kuljeskelu • tavaroiden keräily ja kätkeminen • tarkoitukseton pukeutuminen ja riisuutuminen • huutelu • esineiden syöminen • hyperseksuaalisuus • itsensä vahingoittaminen (raapiminen, hakkaaminen)

  7. Käytösoireiden lääkehoito • Lääkitystä tarvitaan: • vaikeimpien masennus-, levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa • monien muiden vaikeiden oireiden hoidossa niistä ei ole hyötyä • Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet häviävät usein itsestään • lääkehoidon tarve arvioidaan 3 – 6 kuukauden välein

  8. Käytösoireiden lääkehoito • Lääkityksessä pyritään psyyken-lääkkeiden osalta vain yhden valmisteen käyttöön • Useiden samankaltaisen vaikutuksen omaavien lääkkeiden yhteiskäyttöä tulee välttää

  9. Dementiaan liittyvän ahdistuneisuuden lääkehoito • bentsodiatsepiinit: lyhyt-keskipitkävaikutteiset valmisteet • SSRI • hoidon kesto vaihteleva

  10. Masennusoireiden lääkehoito • Sertraliini • saattaa olla tehokas ja turvallinen dementiapotilaan masennuksen hoidossa (C) • Sitalopraami • saattaa olla tehokas dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa laitospotilailla (C) • Trisykliset masennuslääkkeet • ei liene hyötyä dementiaan liittyvässä masennuksessa (C)

  11. Psykoosilääkehoito • Tutkimusten vähäisyyden vuoksi osa lääkkeiden valmistajista ei suosita lääkevalmisteensa (aripipratsoli, olantsapiini, tsiprasidoni) käyttöä dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa • Haloperidoli(Serenase) on tehokas dementiaan liittyvän aggressiivisuuden hoidossa. Dementiaan liittyvään agitaatioon haloperidolilla sen sijaan ei ole vaikutusta • Risperidoni(Risperdal) on tehokas dementiaan liittyvien vaikeiden käytösoireiden hoidossa laitospotilailla • Olantsapiini(Zyprexa) saattaa olla tehokas dementiaan liittyvien harhaluulojen ja aistiharhojen hoidossa • Ketiapiini(Seroquel) ei ilmeisesti tehoa laitoshoidossa olevien vaikeata AT:tä sairastavien levottomuuteen

  12. Olantsapiini vs. lume: NPI-kokonaispistemäärä(agitaatio, deluusiot ja hallusinaatiot) 0 –2 –4 –6 –8 –10 Placebo Olanzapine 5mg Olanzapine 10mg Olanzapine 15mg Mean change from baseline(observed case) * * ** * *** *** 0 1 2 3 4 5 6 Weeks of double-blind therapy *p<0.05 vs placebo; **p<0.01 vs placebo; ***p£0.001 vs placebo Street J et al. Arch Gen Psychiatry 2000;57:968-976

  13. Risperidoni - BPSD • julkaistu kaksi merkittävän kokoista plasebovertailtua potilasaineistoa (De Deyn et al 1999, Katz et al 1999) • De Deyn: risperidoni 1.1 mg & haloperidoli 1.2 mg olivat merkittävästi lumetta tehokkaampia • risperidonilla merkittävä ero lumeeseen 2 vkossa • risperidoni paremmin siedetty • Katzin tutkimuksessa 1mg & 2mg lumetta tehokkaampia kolmannesta viikosta alkaen • 2 mg/vrk aiheutti EP-oireiden lisääntymisen • 45%-50% potilaista hyötyi aktiivihoidosta

  14. Käytösoireiden lääkehoito • Dementiaan liittyvät vaikeat käytösoireet ovat vain risperidonin virallinen käyttöaihe: • se on tehokas dementiaan liittyvien vaikeiden käytösoireiden hoidossa laitospotilailla (A)

  15. Reduction in agitation/aggression(CMAI total aggression subscales) Baseline Week 4 Week 8 Week 12 End-point Placebo Reduced agitation/aggression Risperidone *p < 0.05 * * * CMAI, Cohen-Mansfield Agitation Inventory

  16. Improvement in behavioural pathology (total BEHAVE-AD) Baseline Week 4 Week 8 Week 12 End-point 0 -1 -2 -3 Improvement in behavioural pathology Placebo -4 Risperidone -5 -6 *p < 0.05 -7 -8 * * * -9 BEHAVE-AD, Behavioral Pathology in Alzheimer's Disease Rating Scale

  17. Reduction in psychosis(BEHAVE-AD psychotic subtotal in psychotic patients) Baseline Week 4 Week 8 Week 12 End-point Placebo Improvement in behavioural pathology Risperidone *p < 0.05 * * * BEHAVE-AD, Behavioral Pathology in Alzheimer's Disease Rating Scale

  18. Käytösoireiden lääkehoito • Toisen polven psykoosilääkkeet: • aiheuttavat vähemmän neurologisia haittavaikutuksia kuin vanhemmat neuroleptit • käyttö rajoittuu vaikeampiin psykoottisiin ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmeneviin käytösoireisiin: • käyttöön liittyy metabolisia haittoja • osassa tutkimuksista on todettu aivoverenkierron häiriöiden määrän ja kuolleisuuden mahdollinen kasvu, joskin perinteisillä neurolepteillä riski saattaa olla suurempi

  19. Johtopäätöksiä tutkimuksista • toisen polven psykoosilääkkeet ovat dementiaan liittyvien käytösoireiden mahdollinen hoito • hoitovaste noin 63 prosentille potilaista (lumeella noin 36 %:lle) • toisen polven psykoosilääkkeet tavanomaisia psykoosilääkkeitä tehokkaampia • esim. risperidonin käyttöön liittyy haloperidolia vähemmän EPS-oireita (TD:n ilmaantuvuus 2,6 %/vuosi)

  20. Psykoosilääkehoito ja vakavat haittatapahtumat • useiden lumekontrolloitujen tutkimusten mukaan aivoverenkiertoon liittyvien haittatapahtumien määrä lisääntyi noin kolminkertaiseksi (3,3 % risperidonilla versus 1,2 prosenttia lumeella). • samantyyppinen löydös todettu olantsapiinilla (1,3 % vs. 0,4 %)

  21. Risperidoni ja vakavat haittatapahtumat • Katz ym: 30 potilasta kuoli tutkimuksen aikana: 5 lumeryhmässä, 6,13 ja 6 eri hoitoryhmissä. Kolme tapausta mahdollisesti hoitoon liittyviä: pneumonia, dehydraatio ja hengitysinsuffisienssi • Brodaty ym: 4 lumeryhmän ja 6 risperidoniryhmän potilasta kuoli tutkimuksen aikana (2 risperidoniryhmästä avh:hon). Risperidoniryhmässä 5 potilaalla oli aivohalvaus ja yhdellä TIA

  22. Olantsapiini ja vakavat haittatapahtumat • Olantsapiinihoidetuilla vanhuspotilailla kaksinkertainen kuolleisuus verrattuna lumehoidettuihin (3,5 % vs 1,5 %) • Kuolleisuudella ei yhteyttä olantsapiiniannokseen (keskim. 4,4 mg/vrk), tai hoidon kestoon • Aivoverenkiertohäiriöitä oli kolminkertainen määrä (1,3 vs 0,4 %) • Kaikilla em. potilailla oli riskisairauksia: yli 75 v:n ikä tai verisuoniperäinen/sekamuotoinen dementia

  23. Psykoosilääkkeiden käyttö, sydänsairaus ja äkkikuolemariski

  24. AKE-estäjille reagoivia oireita • apatia • agitaatio • harha-ajatukset • aistiharhat • estottomuus • poikkeava motorinen käytös

  25. Memantiini • NMDA-reseptoriantagonisti • Rekisteröity Euroopassa 2002 • Keskivaikean ja vaikean AD:n hoitoon, MMSE alle 20 • Hyvin siedetty • Winblad ym. 2007 meta-analyysin mukaan tehokas paitsi kogniiivisiin (0.22) myös käytösoireisiin (0.12)

  26. Valproaatti ja dementiaan liittyvät käytösoireet • Käytösoireiden hoidossa käytetty huomattavasti vaihtelevia annoksia 240-2500 mg/vrk, tavallisesti 900-1200 mg/vrk • proteiiniin sitoutumaton määrä vanhuksilla suurempi, aloitusannos pienempi • hyvin siedetty, g-i-oireita, sedaatiota, tremoria ja ataksiaa vähän • kinetiikka ja T ½ samanlaiset kuin keski-ikäisillä

  27. Valproaatti ja dementiaan liittyvät käytösoireet II • 17 tutkimuksen meta-analyysi • hoitovaste tuli 77 %:lle potilaista (määriteltiin hoidettavan kohdeoireen lievittymisenä 50 %) Lindenmayer & Kotsaftis, J Clin Psychiatry 2000;61:123-128

More Related