Download
slide1 n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
TUNNE MUISTISI – KÄYTÄ, KEHITÄ, KOHENNA Onneksi muistipulmia voidaan ehkäistä, tutkia ja hoitaa PowerPoint Presentation
Download Presentation
TUNNE MUISTISI – KÄYTÄ, KEHITÄ, KOHENNA Onneksi muistipulmia voidaan ehkäistä, tutkia ja hoitaa

TUNNE MUISTISI – KÄYTÄ, KEHITÄ, KOHENNA Onneksi muistipulmia voidaan ehkäistä, tutkia ja hoitaa

562 Views Download Presentation
Download Presentation

TUNNE MUISTISI – KÄYTÄ, KEHITÄ, KOHENNA Onneksi muistipulmia voidaan ehkäistä, tutkia ja hoitaa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. TUNNE MUISTISI – KÄYTÄ, KEHITÄ, KOHENNA Onneksi muistipulmia voidaan ehkäistä, tutkia ja hoitaa Dos. Timo Erkinjuntti HYKS Neurologian klinikka HYKS Instituutti Muistikeskus Luento, Helsinki 28.11.2005

  2. MUISTIN JA TIEDONKÄSITTELYN PULMAT :IKÄMUUTOS VAI AIVOSAIRAUDEN ORAS • TIEDONKÄSITTELYN OSA-ALUEET • IKÄÄNTYMINEN JA AIVOMUUTOKSET • IKÄÄNTYMINEN JA TIEDONKÄSITTELY • NORMAALI – TAVALLINEN IKÄÄNTYMINEN • AIVOTERVEYDESTÄ ARKIPÄIVÄÄ • ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET • MITEN TUTKIA JA HOITAA • MUISTIN KUNTOPOLKU

  3. TIEDONKÄSITTELYN OSA-ALUEET

  4. TÄRKEÄT TIEDONKÄSITTELYN OSA-ALUEET MUISTITOIMINNOT Työmuisti Episodinen-, Tapahtumamuisti: ”Muistan että..” TOIMINNAN OHJAUS TARKKAAVAISUUS

  5. USKOMUKSIA MUISTISTA • Muisti on yksi asia, yksi kokonaisuus • On olemassa hyvän muistin salaisuus • On jokin helppo keino muistaa • Olen liian vanha oppimaan uutta • Muisti heikkenee väistämättä ikääntymisen myötä

  6. MITÄ MUISTI ON ? • Osatoiminnoista koostuva • kyky tallentaa mieleen uusia asioita • tarvittaessa palauttaa ne mieleen • Koostuu useista muistijärjestelmistä

  7. MUISTIN OSA-ALUEET • Aika • Lyhytkestoinen vs pitkäkestoinen • Tietoisuuden aste • Deklaratiivinen vs. ei-deklaratiivinen • Muistettavan materiaalin laatu • Asiat, tapahtumat • Taidot, tavat

  8. MUISTI LYHYT- KESTOINEN PITKÄ- KESTOINEN TYÖ- MUISTI DEKLARATIIVINEN MUISTI PROSEDURAALINEN MUISTI Tiedon väliaikainen säilyttäminen ja käsittely Tapah- tumat Asia-tieto Taidotjatavat AIVOJEN HETERO- MODAALISET ALUEET TYVITUMAKKEET, PIKKUAIVOT SISEMPI OHIMO- LOHKO, TALAMUS ETUOTSALOHKO

  9. LYHYTKESTOINEN MUISTI TYÖMUISTI • Kyky lyhytaikaisesti säilyttää tietoa mielessä ja käyttää sitä tehtävän tai tilanteen vaatimalla tavalla • Rajallinen ajalliselta (10-15 sek) ja varastotilaltaan (5-7 yksikköä) ja käsittelykyvyltään • Tiedon laadusta riippuen asia joko unohdetaan tai siirretään pitkäkestoiseen muistiin • Häiriöherkkä • Ikääntyminen vaikuttaa

  10. LYHYTKESTOINEN TYÖMUISTI Kyky saamanaikaisesti säilyttää ja prosessoida tietoa Prefrontaalialueen yhteistyö muiden aivokuoren alueiden kanssa Keskusyksikkö ja alayksiköt: fonologinen silmukka ja visuospatiaalinen varasto

  11. PITKÄKESTOINEN MUISTI EPISODINEN MUISTI - TAPAHTUMAMUISTI • Omakohtaisesti koettujen tapahtumien muistaminen • Se osa muistia, johon yleensä viitataan puhuttaessa muistista • MUISTAN, KUN... • SEMANTTINEN MUISTI - ASIAMUISTI • ─ Tieto maailmasta ja asioista • -TIEDÄN, ETTÄ…

  12. MUISTIN OSAVAIHEET SÄILYTYS MIELEEN PAINAMINEN MIELEEN PALAUTUS

  13. MUISTIN TEHOKKUUS STRATEGIAT Toiminnan alkuun saattaminen Suunnittelu ja toimintastrategian muodostus Päämäärään suuntautunut toteutus Toiminnan tuloksellisuuden arviointi MUISTIN TOIMINTA EDELLYTTÄÄ TARKKAAVAISUUTTA Vireystila Tarkkaavaisuuden suuntaaminen Tarkkaavaisuuden ylläpito Tarkkaavaisuuden jakaminen ja aktiivinen prosessointi TARKKAAVUUS JA TOIMINNANOHJAUS

  14. TIETOINEN MUISTAMINEN MUISTIN TOIMINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ TIETOISEN MUISTIN OSA-ALUEET MUISTIN OSAVAIHEET TYÖMUISTI TYÖMUISTIN VASTAANOTTO TOIMINNANOHJAUS - MUISTISTRATEGIAT TARKKAVUUDEN SÄÄTELY -MUISTIN HÄIRIYTYVYYS MIELIALA JA MOTIVAATIO -AKTIIVISUUS VAKIINTUNEET TAIDOT - KIELLLISET, VISUAALISET TYÖMUISTIN PROSESSOINTI EPISODINEN MUISTI MIELEENPAINAMINEN SEMANTTINEN MUISTI MUISTISSASÄILYTTÄMINEN MUISTISTA HAKU MIELEEN PALAUTUS Poutiainen ym. Psykologia 2003

  15. UNOHTAMINEN Unohtamista on selitetty perinteisesti • Ajan kuluessa muistijäljet ikään kuin haalistuvat, niin että ne lopulta katoavat mieleen palautuksen ulottumattomiin • Mieleen painetun muistiaineksen päälle tulee koko ajan uutta muistiainesta, mikä vaikeuttaa tietyn asian mileeen palautus Ydinasia: mieleen painamisen ja palauttamisen tehokkuus

  16. IKÄÄNTYMINEN JA AIVOMUUTOKSET

  17. IKÄÄNTYMINEN JA AIVOT • Otsalohkon tilavuus vähenee nopeammin kuin muiden aivoalueiden (0.5%/vuosi vs. 0.3 % /vuosi) • Valkean aivoaineen muutokset lisääntyvät ikääntyessä • Dopamiini välittäjäaine vähenee aivoissa heikentäen otsalohkojen toimintaa • TYÖMUISTI JA AKTIIVINEN PONNISTELU VAIKEUTUVAT

  18. IKÄÄNTYMINEN JA AIVOT • Otsalohkon tilavuus vähenee nopeammin kuin muiden aivoalueiden (0.5%/vuosi vs. 0.3 % /vuosi) • Valkean aivoaineen muutokset lisääntyvät ikääntyessä • Dopamiini välittäjäaine vähenee aivoissa heikentäen otsalohkojen toimintaa TYÖMUISTI JA AKTIIVINEN PONNISTELU VAIKEUTUVAT • Yksilöllinen vaihtelevuus suurta aivomuutosten ajoittumisessa, paikantumisessa, laajuudessa ja vaikutuksissa toimintakykyyn • Aivomuutosten taustalla vaikuttavat: terveydentilaan ja aineenvaihduntaan liittyvät tekijät, geneettiset tekijät, vähentynyt aktiivisuus

  19. IKÄÄNTYMINEN JA AIVOT • Terveillä ikääntyneillä ihmisillä ei tapahdu merkittävää solukatoa hippokampuksessa • Terveillä 60-90-vuotiailla ei merkittävää solukatoa ohimolohkon entorinaalisella aivokuorella MIELESSÄ SÄILYTTÄMINEN EI SUURESTI HEIKKENE Gallagher & Rapp Ann Rev Psychol 48;339-70,1997, Gomez-Isla et al. 1996, 1997

  20. IKÄÄNTYMINEN JA AIVOT • Terveillä ikääntyneillä ihmisillä ei tapahdu merkittävää solukatoa hippokampuksessa • Terveillä 60-90-vuotiailla ei merkittävää solukatoa ohimolohkon entorinaalisella aivokuorella MIELESSÄ SÄILYTTÄMINEN EI SUURESTI HEIKKENE • Lievimmässä Alzheimerin taudissa terveisiin verrattuna 32%:n solukato entorinaalisella alueella • 60%:n kato toisessa solukerroksessa • 40%:n kato neljännessä solukerroksessa MIELESSÄ SÄILYTTÄMINEN HEIKKENEE Gallagher & Rapp Ann Rev Psychol 48;339-70,1997, Gomez-Isla et al. 1996, 1997

  21. IKÄÄNTYMINEN JA TIEDONKÄSITTELY

  22. Kognitiivinen kehitys Tiedot, taidot Koulutus, kokemus Sairaudet, vauriot Tiedonkäsittelyn nopeus Portin R. 1996 Nuoruus Keski-ikä Vanhuus

  23. TIEDONKÄSITTELYN IKÄMUUTOS: ONNISTUNUT, NORMAALI, MCI (VAARATILA), AT (MUISTISAIRAUS) 1 SD Vanhat Nuoret Frekvenssi ONNISTUNUT AT MCI NORM Kognitiivinensuoriutuminen Adapted from Ferris and Kluger. Aging, Neuropsychology and Cognition, 1996.

  24. JATKUMO ONNISTUNEESTA IKÄÄNTYMISESTÄ DEMENTIAAN

  25. NORMAALI – TAVALLINEN IKÄÄNTYMINEN JA TIEDONKÄSITTELY

  26. MUISTIN OSA-ALUEET JA NORMAALI IKÄÄNTYMINEN Työmuistin prosessointikyky heikkenee Tapahtumamuistin eli episodisen muistin käyttö käy työläämmäksi Asiamuistin eli semanttinen muisti säilyy (vanhat tiedot) Taitomuisti eli proseduraalinen muisti säilyy (taidot)

  27. MIINUKSET Mieleen painaminen hidastuu Mieleen palauttaminen on työläämpää Vapaa palautus heikkenee Aloitteisuutta ja ponnistelua edellyttävä toiminta heikkenee Tilannetekijöiden vaikutus korostuu PLUSSAT Muistissa säilyttäminen ei heikkene Vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus säilyy Oppimiskyky säilyy MUISTIPROSESSIT JA NORMAALI IKÄÄNTYMINEN

  28. TAVALLINEN IKÄÄNTYMINEN – KASVAVAT JA MUUTTUVAT VAATIMUKSET HOIDA JOUSTAVASTI USEAT ASIAT SIEDÄ KIIRE, PAINE, HÄIRINTÄ ONNISTU SOSIAALISESSA VUOROVAIKUTUKSESSA

  29. TAVALLINEN IKÄÄNTYMINEN – YKSILÖLLISET VALMIUDET KASVU JA KEHITYS KOULUTUS JA HARJAANTUNEISUUS ELÄMÄN TAVAT JA HALLINTA TERVEYS JA VAARATEKIJÄT

  30. TIEDONKÄSITTELYN TEHOKKUUS – TÄRKEÄT TOIMINNALLISET TEKIJÄT UNIVAJE UUPUMUS MIELIALA MOTIVAATIO

  31. IKÄÄNTYMINEN JA AIVOT • Aivojen toiminnan heikentymistä korostavat • sairaudet • haitalliset elintavat • alkoholin liikakäyttö • Aivojen toimintojen säilymistä tukevat • aivojen aktiivinen käyttäminen • koulutus • riskitekijöiden hoitaminen

  32. MUISTI VOI HEIKENTYÄ MONISTA SYISTÄ! kiputilat väsymys masennus MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely aistipuutokset uupumus jännitys stressi lääkitys, nautintoaineet

  33. Etenevän muistisairauden ja ikääntymismuutosten erottaminen • Raja normaaliin häilyvä • Muistisairaudessa uusien asioiden oppiminen ja mielessä säilyttäminen heikentynyt • Johtaa hidastumiseen, epävarmuuteen ja virheisiin vaativissa tehtävissä • Usein aiheuttaa uupumista ja masennusta • Potilas ei aina itse tunnista heikentymistä • Omaiset havaitsevat suorituskyvyn heikkenemisen potilasta herkemmin

  34. AIVOTERVEYDESTÄ ARKIPÄIVÄÄ – PIDÄ HUOLTA MUISTISTA:EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

  35. Alzheimerin taudinhoidettavia vaaratekijöitä • Aivoverenkiertohäiriöt 10 x • Verenpainetauti 2-3 x • Korkea kolesteroli 2 x • Sokeriaineenvaihdunnan häiriö 2 x • Ylipaino 2 x Kohonnut riski

  36. ALZHEIMERIN TAUDIN VAARATEKIJÖIDEN YHTEISVAIKUTUS Vaaratekijät : ylipaino (BMI > 30 kg/m2), systolinen verenpaine (> 160 mmHg), diastolinen verenpaine (> 95 mmHg), kolesteroli (> 6.5 mmol/l), tupakointi Riski kasvaa mitä usemapi vaaratekijä [OR (95% CI)]: 0 1 (reference) 1 3.51 (0.80-15.46) 2 3.77 (0.84-16.82) 3 4.30 (0.92-20.07) 4 7.43 (1.53-36.16) 5 15.64 (2.44-100.4) Mia Kivipelto 2004

  37. Aivojen käyttäminen: kouluttautuminen ja henkisesti virkistävät harrastukset Toimiva sosiaalinen verkosto Monipuolinen terveellinen ravinto (kalorirajoitus, kasvipainotus, kalarasvat) Hyötyliikunta: esim. kahdesti viikossa tunnin sauväkävely jossa kevyt hiestyminen ja päivittäinen aamujumppa Alkoholia kohtuudella – esim. lasi punaviiniä (12 CL) enintään 5-6 päivänä viikossa Suojaavia tekijöitä tutkitaan, näitä saattavat olla statiinit, estrogeeni, antioksidantit (E ja C-vitamiini), kalaöljyt, tulehdusksenhillitsijät Laadukas ja riittävä yöuni Muistipulmien ehkäisy

  38. TARTU VARHAIN OIREESEEN Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

  39. Muistipulmat tulee ottaa vakavasti - hälytysmerkit 1. Potilas tai omaiset ilmaisevat huolensa potilaan lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky säilyy 2. Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita 3. Sovittujen tapaamisten unohtelu, epätarkoituksenmukaista terveyspalvelujen käyttöä, vaikeus noudattaa hoito-ohjeita 4. Vaikeus löytää sanoja tai potilas käyttää epäasianmukaisia sanoja 5. Päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikentynyt

  40. Muistipulmat tulee ottaa vakavasti - hälytysmerkit 6. Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen esim. taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus 7. Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja -tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen 8. Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa 9. Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus 10. Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen voivat edeltää muistioiretta

  41. ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET

  42. Etenevien muistisairauksien syyt • Alzheimerin tauti on etenevien muistisairauksien ”äiti”, 75 %:lla Alzheimer muutoksia • Toiseksi yleisin aiheuttaja aivoverenkiertohäiriöt 20 % • Ikäihmisillä usein samanaikaisesti Alzheimer ja verenkiertomuutoksia • Muita yleisiä: LKD, FLD, PD

  43. VARHAINEN LIEVÄ KESKIVAIKEA VAIKEA 30 MUISTIOIREITA MUITA KOGNITIIVISIA OIREITA 24 20 VAIKEUSASTE 16 SELVIYTYMISEN RAJOITTUMINEN 10 KÄYTÖSOIREITA LAITOSHOITO VUOSIA Alzheimerin taudin eteneminen

  44. 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ALZHEIMERIN TAUDIN VAIHEET MMSE MCI=LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN VARHAINEN AD MMSE 30-24 CDR 0,5, GDS 2-3 LIEVÄ ALZHEIMER-DEMENTIA: MMSE 26-18 CDR 0,5-1, GDS 3-4 KESKIVAIKEA ALZHEIMER-DEMENTIA: MMSE 22-10 CDR 1-2,GDS 4-6 VAIKEA ALZHEIMER-DEMENTIA: MMSE 12-0 CDR 2-3, GDS 6-7 VUOSIA Mukailtu: Reisberg et al Alzh Dis Assoc Disord, 1994, 8

  45. TIEDONKÄSITTELYN PULMAT – MITEN TUTKIA

  46. ALZHEIMERIN TAUTIA ENNAKOIVAT TESTIT • Mitä pitempi seuranta-aika, sen selvemmin vain episodisen muistin tehtävät (esim. sanalista, kertomukset) ennakoivat Alzheimerin tautiin liittyvää dementiaa • Lyhyemmässä seurannassa myös toiminnanohjausta(esim. kielellinen sujuvuus) ja kielellistä suoriutumista (esim. nimeäminen) arvioivat tehtävät ennakoivat Alzheimerin dementiaa • Siten erityisesti muistipainotteisen MCI:n diagnoosilla on ennustearvoa Alzheimerin taudin suhteen

  47. Muistiseula • Muistikeskuksen ”muistipuntari” : soveltuu seulontaan ja seurantaan • Alle 55-v normaali tulos ei varmuudella poissulje muistisairautta • Nopea, vaivaton, kestää noin 40 min. • Pohjautuu CERAD-tehtäväsarjaan, mutta muisti- ja toiminnanohjaustehtävien osuutta korostettu • Muistiseulaan voi hakeutua myös ilman lääkärin lähetettä • Edullinen (70 €)

  48. Muistiseula KOGNITIIVINEN TEHTÄVÄSARJA Kielellinen sujuvuus Nimeäminen MMSE Sanalistan oppimistehtävä (välitön ja viivästetty palautus, sekä tunnistaminen) Piirrostehtävä (kuvioiden kopiointi sekä muistitehtävänä kuvioiden viivästetty palautus) Kellotaulun piirtäminen Tarinatehtävä (välitön ja viivästetty mieleenpalautus)

  49. Muistiseulan tulokset MUISTISEULA - tutkimuksen tulokset annetaan symboleina: ”HUUTOMERKKI”: Tarkemmat tutkimukset ovat aiheellisia.