1 / 34

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?. Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä Virpi Karhu. Pidä kiinni -projekti.

orly
Download Presentation

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä Virpi Karhu Pia Kotanen, Virpi Karhu Kokkolan ensi- ja turvakoti ry

  2. Pidä kiinni -projekti • Hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille raskaana oleville naisille ja vauvaperheille • Kehitetty Ensi- ja turvakotien liitossa yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana

  3. Taustatietoja • N. 6 % raskaana olevista naisista päihdeongelmaisia • Noin 3600 sikiötä vuodessa on vaarassa vaurioitua äidin päihteiden käytön vuoksi • Suomessa syntyy noin 650 alkoholin takia vaurioitunutta vauvaa vuodessa • Tärkeimpiä lastensuojelun tarpeen syitä on vanhempien päihteidenkäyttö, suurin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa

  4. Historiaa • Alkoholin aiheuttamista sikiövaurioista alettiin Suomessa puhua 1980-luvulla • Raskaana olevia päihdeongelmaisia alettiin nähdä neuvoloissa, synnytyssairaaloissa ja ensikodeissa • Ensimmäinen päihde-ensikoti perustettiin Helsinkiin 1990 • Pakkohoitoa raskaana oleville päihdeongelmaisille naisille on ehdotettu usein, pakkohoitoa ei Suomessa ole

  5. Ensimmäisen päihde-ensikodin kokemukset olivat hyviä: aloitettiin Pidä kiinni –projekti 1988 • Projektissa rakennettu valtakunnallinen hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille raskaana oleville naisille ja vauvaperheille • Kehitetty erityinen hoitomenetelmä, jossa yhdistyy äitien päihdekuntoutus ja vauvan ja äidin välisen varhaisen vuorovaikutussuhteen vahva tuki • Päihdehuoltoa lastensuojelun sisällä

  6. Perustehtävä • Pääasiallinen tavoite on ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äitien päihteettömyyttä raskausaikana • Tavoitteena tarjota erityistä apua ja tukea päihdeongelmaisille vauvaperheille • Hoitomalli on tarkoitettu raskaana oleville naisille ja päihdeongelmaisille vanhemmille, joiden lapset ovat alle 3-vuotiaita

  7. Hoitojärjestelmä • Seitsemän päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia ja niiden avopalveluyksiköt eri puolilla Suomea, paikkakunnat, henkilökunta rakenne • Perheet voivat mennä kuntoutukseen tarvittaessa vaikka toiselle puolelle maata • Ensikodissa viisi perhettä, avopalveluyksikössä 10-15 perhettä kerralla • Hoitojärjestelmässä n. 200 asiakasperhettä vuodessa

  8. Äidit hoitoon mahdollisimman varhain • Noin puolet ensikotien asiakkaista aloittaa kuntoutuksen raskausaikana, mitä aiemmin, sitä parempi, RAY:n täyssubventio • Kuntoutukseen viimeistään vauvan syntymän jälkeen • Riittävän pitkät kuntoutusjaksot tärkeitä, ensikodissa minimi suositus 6 kk • Jatkokuntoutus ensikodin jälkeen ja riittävästi tukea niin kauan kuin vauva tarvitsee

  9. Viranomaisyhteistyö tärkeää • Lastensuojelu, äitiysneuvola, aikuissosiaalityö, päihdehuolto lähettäviä viranomaisia ja yhteistyökumppaneita • 99,7 % raskaana olevista äitiysneuvolan asiakkaina • Äitien kohtaaminen ja päihteettömyyteen tukeminen vaatii hyvää ammattitaitoa ja vuorovaikutustaitoja työntekijöiltä

  10. Raskausaika mahdollistaa muutoksen • Raskaus on mahdollisuus sekä äidille että vauvalle • Äidillä raskausaikana parempi kosketus tunteisiin ja tiedostamattomaan, samalla suurempi alttius psyykkiselle oireilulle • Raskausaikana äidin motivaatio muuttaa päihteidenkäyttöään on korkealla • Äitinä ja lapsena olemisen mielikuvat aktivoituvat ja myös kokemukset omasta lapsuudesta

  11. Ensikodin arki ja rakenteet ovat päihteettömyyttä tukevia ja helpottavat äidin päihteettömyyden harjoittelua; • Selkeä viikko-ohjelma; teema- toiminnalliset ryhmät, aamu- ja yhteisökokoukset, oma-ohjaaja työskentely, arkista aherrusta • ”kokousten idea”, ”pienoisyhteiskunta”, vastuun kasvattaminen • Avopalveluyksikön rakenteet ja toimintatavat

  12. Hoidossa raskausaikana • Äitien ihmisarvoinen kohtelu ja hyvä kohtaaminen lähtökohtana AINA! • Avun hakeminen pelottavaa; pelko lapsen menettämisestä ja huonoksi äidiksi tuomitsemisesta • Työstetään tunteita äidiksi tulemisesta, kehon muutoksista, synnytykseen liittyvistä asioista, mahdollisesti peloista

  13. Konkreettisesti hankitaan vauvalle tarvikkeita • Raskaudenaikainen mielikuvatyöskentely; ”synnytetään vauva äidin mieleen”, autetaan äitiä ”ehtimään mukaan äitiysprosessiin” • Avun hakemisen kynnys mahdollisimman matalaksi • Apua hakiessaan ihminen on haavoittuvainen; työntekijöiltä vaaditaan erityistä sensitiivisyyttä ja hienovaraisuutta, ettei asiakas koe työntekijän sanoja syytöksiksi, epäluottamukseksi tai mitätöinniksi

  14. Ensikotien turvallinen ja kannatteleva ilmapiiri • Asiakkaiden on koettava olevansa tervetulleita ja toivottuja • Asiakkaiden saatava kohdata hyväksyntää ja hoivaa, jotta saavat koottua voimavaransa • Ensikotihoidossa tarjotaan mahdollisuus saada korjaavia hyväksynnän, luottamuksen, välittämisen ja kunnioittamisen kokemuksia

  15. Äideille on tarjottava eheytymisen mahdollisuus • Lähtökohtainen luottamus; työntekijä luottaa asiakkaaseen riippumatta tämän menneisyydestä • Asiakkaan ei tarvitse vakuuttaa työntekijää motivaatiostaan eikä lunastaa työntekijän luottamusta vaan: Työntekijän on lunastettava asiakkaan luottamus

  16. Asiakkaalla on oikeus saada tuekseen työntekijöitä, jotka uskovat asiakkaan mahdollisuuksiin selvitä ja vahvistavat asiakkaan toiveikkuutta • Työntekijän lähtökohtainen luottamus kehittää asiakkaan luottamuksellista käyttäytymistä • Asiakkaan kyky luottaa auttajiin jatkossakin lisääntyy; on tärkeää, jotta vauva saa jatkossakin tarvitsemansa avun kun vanhempi uskaltaa tehdä yhteistyötä auttajien kanssa

  17. Äideille annettava tilaa ja aikaa • Äidit tarvitsevat aikaa ja tilaa kasvaa vanhemmuuteen ja toipua päihdeongelmastaan. • Kuntoutuksen oltava riittävän pitkä ja jatkuttava myös vauvan syntymän jälkeen • Äidillä oltava lupa olla myös heikko ja saada apua silloin kun sitä tarvitsee

  18. Vauvan tarpeita unohtamatta • Vauvan saatava hoivaa, huolenpitoa ja huomiota silloinkin, kun äiti ei sitä jaksa antaa: korvaava hoiva ja vuorovaikutus ensikodissa, vuorovaikutustaidot kehittyvät vain vuorovaikutuksessa • Päihdeongelmaisten äitien vauvat voivat olla vaikeasti hoidettavia; varmistetaan ettei äiti laiminlyö vauvaa oman huonon olonsa vuoksi

  19. Keitä asiakasvanhemmat ovat • Alkoholi- ja huumeongelmaisia, usein sekakäyttäjiä, pitkä päihdehistoria • Päihteiden käyttö alkanut varhain; ei ammattikoulutusta tai työkokemusta • Sosiaalinen verkosto päihdekeskeinen. Suhteet sukulaisiin huonot, mutta usein kohentuvat vauvan syntymän myötä • Tuetaan vanhempia luomaan päihteettömiä verkostoja ympärilleen ja tuekseen

  20. Vauvalähtöinen päihdekuntoutus • Raskaus ja vanhemmuus motivaation lähde ja voimavara päihteistä kuntoutumisessa • Päihteidenkäyttöä tutkitaan vauvan näkökulmasta; vauvan näkökulman ymmärtäminen antaa uusia näkökulmia päihdeongelmaisen elämään • Päihteettömän arjen ja vanhemmuuden harjoittelu • Arki ja ilo vauvasta ja onnistumisen kokemukset kannustavat – ”kaapataan mielihyväradat vauvalle”

  21. Vanhemmuus merkittävä rooli ja toiminta-areena myös päihdeongelmaiselle; mahdollisuus kokea olevansa tärkeä ja tarvittu • Lisää vastuullisuutta; tukee päihdekuntoutumista • Vanhemmuus motivoi muutokseen myös isiä

  22. Kuntoutusmenetelmät Yhteisökuntoutus • Vauvalähtöinen päihdekuntoutus, päihteetön arki (kontrollia ja tukea) • Reflektiivinen työote • Varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen arjessa ja video-ohjauksen avulla • Omaohjaaja työskentely. motivoiva haastattelu verkostotyö

  23. Äitien ambivalenssi • Raskaus usein yllätys, kuntoutukseen tulo ”lähes pakko”; äidit usein vasta harkintavaiheessa kun kuntoutus jo alkaa • Äidit ambivalentteja; ymmärtävät päihteettömyyden tärkeyden raskausaikana, mutta eivät vielä valmiita luopumaan päihteiden käytöstä • Työntekijöiltä vaaditaan malttia ja ymmärrystä äitien motivaation tukemisessa

  24. Ensikodin arki kuntouttavana elementtinä • Elämä ensikodissa täynnä ratkaistavia ongelmia ja arkisia tilanteita; harjoitellaan päihteettömyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja tässä ja nyt, arkisissa tilanteissa, jotka muistuttava mahdollisimman paljon todellista vauvaperheen arkea • Toisin toimimisen harjoittelu, suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys

  25. Vauvan etu aina ensisijalla • Äidit ovat vastuussa vauvansa hoivasta ja huolenpidosta • Vauva ei saa kärsiä, jos äidillä huono olo; henkilökunta huolehtii vauvasta tarvittaessa • Henkilökunta ei saa ”omia” vauvaa, vaikka se olisi houkuttelevaa; äitien vanhemmuutta ja vastuullisuutta ei sivuuteta!

  26. Mikä on kuntoutuksen hyvä tulos? Paras tulos: Äiti ja isä kykenevät päihteettömyyteen ja riittävän hyvään vanhemmuuteen eli, arki, ravinto, hoiva, turvallinen kiintymyssuhde Vauva on koko ajan saanut hyvää hoivaa, kykenee hyvään vuorovaikutukseen ja kehitys etenee Hoidon tulos voi olla vauvan kannalta hyvä, vaikka huostaanotto tapahtuisikin >>>>>> Hallittu sijoitus tai hyvin hoidettu huostaanotto

  27. Vauvan tarpeet etusijalla • Sikiövaurioiden välttäminen • Vauvan elämä riskialtista, jos vanhemmat käyttävät päihteitä • Päihtyneen vanhemman hoiva puutteellista, ennakoimatonta, ajoittain toissijaista, joskus jopa vaarallista • Vauva alttiina monenlaiselle laiminlyönnille • Varhainen vuorovaikutussuhde vaarantuu

  28. Varhaisen vuorovaikutussuhteen ongelmat: • Päihtyneen äidin vaikea reagoida vauvan viesteihin oikein, ei välttämättä reagoi lainkaan • Vauva ei välttämättä ole toivottu eikä siksi koe olevansa rakastettu ja arvokas

  29. Vauvojen tulevaisuuden kannalta kuntoutus on merkittävää • Vauvan ensimmäiset kuukaudet merkittäviä • Ensimmäinen kiinteä vuorovaikutussuhde antaa mallin myöhemmälle mahdollisuudelle kiinnittyä toisiin ihmisiin • Vauvalle mahdollisuus rakentaa itsestään kuva tärkeänä ja merkittävänä ihmisenä, jolla on oikeus hyvään hoivaan ja rakkauteen • Vauva saa korvaavaa hoivaa ja vuorovaikutusta silloin kun äiti ei voi sitä antaa

  30. Vauva välttyy toistuvilta kiireellisiltä huostaanotoilta • Vauva pääsee nopeasti sijaishoitoon, jos äiti ei kykene pysymään raittiina tai huolehtimaan vauvastaan • Äiti pystyy ehkä paremmin hyväksymään sijoituksen, suhde vauvaan voi säilyä

  31. Vapaaehtoinen hoitomalli • Päihdekuntoutuksessa asiakkaita auttaa parhaiten sellainen hoito, jonka he itse kokevat mielekkääksi ja itseään tukevaksi • Äidit uskaltavat käyttää neuvolapalveluita, se on sikiölle hyväksi. Pakkohoito voisi karkottaa äidit neuvolajärjestelmän ulkopuolelle.

  32. Ei riitä, että äidit pysyvät päihteettä raskausaikana, on tärkeää huolehtia vauvojen mahdollisuudesta päihteettömään vauvavaiheeseen; tarvitaan kuntoutusta myös vauvan syntymän jälkeen • Asenteet päihdeongelmaisia äitejä kohtaan ovat edelleen tuomitsevia; on tehtävä paljon työtä asenteiden muuttamiseksi ja äitien ja vauvojen saamiseksi hyvän avun ja tuen piiriin mahdollisimman varhain ja riittävän pitkäksi aikaa

  33. Vauvojen hyvä tulevaisuus on turvattava: se on mahdollista jos onnistumme houkuttelemaan äidit hoidon piiriin jo raskausaikana! • Alkutilanteesta ei voi päätellä kuka äiti hyötyy kuntoutuksessa! Kaikille on annettava mahdollisuus!

  34. Kiitos!

More Related