Lääkintä- ja bio-oikeus

1. Lääkintä- ja bio-oikeus OTK (väit.), MA Salla Lötjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta

2. Lääkintä- ja bio-oikeus oikeudenalana • Lahti 1997: Lääkintäoikeus on oikeudenala, johon on ”tapana lukea terveydenhuoltohenkilöstöä, lääketiedettä ja terveydenhuoltoa käsittelevät oikeudelliset kysymykset erityisesti siltä osin kuin ne koskevat potilaan ja lääkärin (tai terveydenhuollon muun ammattihenkilön) välistä suhdetta.”

3. Lääkintä- ja bio-oikeus oikeudenalana • Bio-oikeus: (bios, elämä) Laajentaa tarkastelua varsinaisen terveydenhuollon ulkopuolelle • lääketieteellinen tutkimus • geeniteknologian sovellukset Kattaa laajasti ymmärrettynä myös kasvit, eläimet ja muun elollisen ympäristön, yhtymäkohta ympäristöoikeuteen

4. Lääkintä- ja bio-oikeus oikeudenalana • Th-henkilöstö: L terveydenhuollon henkilöistä? • Lääketiede: L lääketieteellisestä tutkimuksesta? • Terveydenhuolto: Kansanterveyslaki, Erikoissairaanhoitolaki? • Potilaan ja lääkärin suhde: L potilaan asemasta ja oikeuksista? • Geeniteknologia: Geenitekniikkalaki? • Kasvit, eläimet, ympäristö….?

5. Lääkintä- ja bio-oikeus oikeudenalana • Määrittyy lähinnä kohteensa kautta (potilas-lääkäri –suhde laajasti ymmärrettynä) • Täydentää perinteisten oikeudenalojen lähestymistapoja (rikosoikeus, hallinto-oikeus, perheoikeus, vahingonkorvausoikeus jne.) • Pohjautuu ja antaa edelleen painoarvoa (ammatti)eettisille koodistoille • Edellyttää aitoa moni- ja poikkitieteellistä otetta

6. Lääkintä- ja bio-oikeus oikeudenalana suhteessa • sosiaalioikeuteen (sosiaaliturva ja terveydenhuolto) • terveysoikeuteen (terveydenhuollon järjestelmät) • potilasoikeuteen: lääkintäoikeuden ydinalue, Saarenpää: osa henkilöoikeutta, oma alueensa • bioetiikkaan (jotkut katsovat bio-oikeuden olevan osa bioetiikkaa, erona sanktioitavuus)

7. Lääkintä- ja bio-oikeus oikeudenalana Saarenpää 1997: ”ihminen on jotain enemmän…kuin hallintoalamainen, hoidettava potilas tai sitovan oikeustoimen osapuoli”.

8. Lääkintä- ja bio-oikeuden yleiset opit • Yleiset opit: • Käsitteet (potilas, sikiö, tutkija, ihmisarvo) • Periaatteet (itsemääräämisoikeus, suojelun pa.) • Juridiset teoriat (informed consent –oppi) • Oikeusinstituutiot

9. Lääkintä- ja bio-oikeuden yleiset opit • Periaatteet: Lähtökohtana Euroopan neuvoston biolääketiedesopimus (ETS 164) 1 kpl 1) ihmisarvon kunnioittaminen 2) yhdenvertaisuus 3) henkilökohtainen koskemattomuus 4) yksilön ensisijaisuus

10. Lääkintä- ja bio-oikeuden yleiset opit 5) itsemääräämisoikeus 6) suojelun periaate (paternalismi) 7) vapaaehtoisuus (vs. pakkohoito) 8) yksityiselämän suoja 9) tutkimuksen vapaus 10) elämän suojelu.

11. Perustavat periaatteet: 1) ihmisarvo, ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus 2) hyvän tekeminen ja pahan välttäminen 3) kulttuurisen erilaisuuden kunnioitus 4) solidaarisuus ja yhteistyö 5) biosfäärin kunnioitus Johdetut periaatteet: 1) yksilön ensisijaisuus 2) yhdenvertaisuus 3) itsemäärääminen 4) suostumus 5) yksityisyys ja luottamuksellisuus 6) tuottojen jako UNESCOn yleismaailmallinen bioetiikkajulistus (luonnos) www.unesco.org/ibc

12. Velvoittavat Ihmisoikeussop. EY/EU-oikeus Perustuslaki Laki (ja maantapa) Lainsäätäjän tarkoitus (valmisteluak:t) ohj. Tuomioistuinratkaisut ohj. Sallitut/mahdolliset Oikeusvertailu Oikeustiede Arvot ja moraali Teleologiset argumentit Lääkintä- ja bio-oikeuden lähteet

13. Lain ja etiikan suhde Scheinin 1991: (ihmisoikeudet ja etiikka) Ihmisoikeudet: • perusteiltaan moraalifilosofisia • teholtaan eettisiä normeja tehokkaampia • muodostavat verkon, jota eettiset koodit täydentävät • kirjoitettua oikeutta, joka positivoi eettisiä arvoja

14. Etiikan välitön vaikutus oikeuteen ellei kirjoitettua oikeusnormia ole maantapa (vs. sosiaaliset käytännöt) oikeusperiaatteet luovat yhteyden lain ja etiikan välille Etiikan välillinen vaikutus oikeuteen ammatilliset standardit huolellisuusstandardei-na (tuottamus) antavat normille sisältöä tai toimivat tulkintaperusteena Lain ja etiikan suhde