slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
tavoitteet: Analysoida ja kehittää innovaatiojournalismin käsitettä toisaalta Ruotsin Vinnovan PowerPoint Presentation
Download Presentation
tavoitteet: Analysoida ja kehittää innovaatiojournalismin käsitettä toisaalta Ruotsin Vinnovan

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 23

tavoitteet: Analysoida ja kehittää innovaatiojournalismin käsitettä toisaalta Ruotsin Vinnovan - PowerPoint PPT Presentation


  • 62 Views
  • Uploaded on

-Tekesin rahoittama kaksivuotinen tutkimusprojekti 2005-2006 -toteutti Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikkö. tavoitteet: Analysoida ja kehittää innovaatiojournalismin käsitettä toisaalta Ruotsin Vinnovan

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'tavoitteet: Analysoida ja kehittää innovaatiojournalismin käsitettä toisaalta Ruotsin Vinnovan' - montana


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1

-Tekesin rahoittama kaksivuotinen tutkimusprojekti 2005-2006

-toteutti Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikkö

  • tavoitteet:
  • Analysoida ja kehittää innovaatiojournalismin käsitettä toisaalta Ruotsin Vinnovan
  • innovaatiojournalismialoitteen, toisaalta eurooppalaisen innovaatiokeskustelun pohjalta
  • 2. Analysoida innovaatiojournalismin esiintymistä suomalaisessa mediassa
  • tärkeimmät julkaisut:
  • Kauhanen & Noppari (2007): Innovation, Journalism and Future (Tekes,,Teknologiakatsauksia)
  • Kauhanen (2006): Muutosjournalismia muutoksen aikaan (Tiedotustutkimus 1/2006, 115-124)
  • ks. myös:
  • Kauhanen, Kaivo-oja, Hautamäki: Innovaatiomedia: Journalismi tulevaisuuden tekijänä
  • (Yliopistopaino, ilmestyy keväällä 2007)
slide2

Innovaatiojournalismin käsite:

  • syntyi Ruotsin VINNOVA:n innovaatiojournalismi-projektissa n. 2002
  • -viittasi alunperin lähinnä journalismiin, joka erityisesti seuraa uusia teknologioita ja niiden kaupallistamista. Tässä tutkimuksessa käsitteen määritelmää on laajennettu seuraavasti:

Innovaatiojournalismi on muutoksen journalismia. Se seuraa yhteiskunnan tulevaisuustyötä tarkoituksenaan tehdä siitä niin läpinäkyvää kuin mahdollista.

Sen alaan kuuluvat niin teknologiset, sosiaaliset, kulttuuriset kuin taiteelliset innovaatiot, sillä ei ole olemassa teknologista muutosprosssia, joka ei samalla ole sosiaalinen ja kulttuurinen.

Tulevaisuustyö viittaa kaikkiin yhteiskunnan prosesseihin, joiden erityinen tehtävä on määritellä yhteiskunnan tulevaisuuspolkuja.

tutkimuksen lähtökohta

slide3

Lähtökohta:

Journalismi on aina yhteiskunnallinen vaikuttaja, myönsi se sen tai ei, ja jopa halusi se sitä tai ei. Muutoksen ajalla journalismi voi olla joko proaktiivinen muutosvoima tai kehitystä jarruttava tekijä.

Innovaatiojournalismissa journalismi pyrkii tiedostamaan oman

roolinsa muutoksen agenttina ja kantamaan siitä vastuun.

Samalla se pyrkii tekemään yhteiskunnan tulevaisuustyöstä niin

läpinäkyvää ja hyvin informoitua ja niin laajaan ja syvään keskusteluun perustuvaa kuin mahdollista.

tutkimuksen lähtökohta

slide4

Keskeiset teoreettiset tulokset:

-Informaatio- tai tietoyhteiskunnassa keskeiseksi ongelmaksi on muodostunut

informaation vähyyden sijasta sen merkityksellistämisen vaikeus. Tietoyhteis-kuntakehityksen seuraavassa vaiheessa on siirryttävä informaatioähkyisestä informaatioyhteiskunnasta ymmärrysyhteiskuntaan. Se vaatii uudenlaista innovaatioyhteiskuntapolitiikkaa, jossa perinteistä lähinnä teknologian kehityksestä kiinnostunutta innovaatiopolitiikkaa laajennetaan niin että myös sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden merkitys tunnustetaan;

-Tutkimuksessa esitetään, että innovaatiojournalismi on tietoyhteiskuntakehityk-sen seuraavaa innovaatioyhteiskuntavaihetta vastaava journalistisen toiminnan muoto tai kehitysvaihe.

-Ollakseen hedelmällinen VINNOVA:n alkuperäistä innovaatiojournalismin käsitettä on kuitenkin laajennettava niin että se tunnistaa myös sosiaaliset, kulttuuriset ja taiteelliset innovaatiot: teknologista kehitystä ei voi ymmärtää ottamatta huomioon sen sosiaalisia ja kulttuurisia seurauksia ja reunaehtoja;

keskeisiä teoreettisia tuloksia...

slide5

-Teknologian piilaaksojen lisäksi tarvitaan ”sosiaalisia piilaaksoja”, joissa kehitetään sosiaalisia innovaatioita. Myös niitä voidaan edistää tukijärjestelmin;

-Tutkimuksessa esitetään, että vaikka teknologiset innovaatiot tarjoavat pohjan talouden kehitykselle, niiden suurin vaikutus kansantalouden tuottavuuteen toteutuu niiden leviämisen ja käyttöönoton kautta. Siksi ei riitä, että tuetaan teknologisten innovaatioiden tuottamista. On edistettävä myös niiden leviämistä ja käyttöönottoa eli diffuusiota.

-Tutkimuksessa tämä ilmaistaan esittämällä, että talouden kasvuteorioista puuttuu viestintäehto: innovaatiotaloudessa maksimaalinen tuottavuus voidaan saavuttaa vain riittävän tehokkaan innovaatioviestinnän tilassa.

-Innovaatioviestinnässä medialla on keskeinen rooli, jonka unohtaminen johtaa sellaiseen elitistiseen top-down –politiikkaan, joka ei osallista kansalaisia eikä saavuta laajaa tukea.

keskeisiä teoreettisia tuloksia...

slide6

Perinteisesti innovaatiotoiminta hahmotetaan yleensä ns. lineaarisen mallin

mukaisesti. Se näkee innovaatiot varsin suoraviivaisena prosessina tutkimuksesta

ja tuotekehityksestä kaupallistamisen kautta markkinoille. Kansalaisen rooliksi jää

vain tuotteiden ostaminen. Sen tilalle ehdotetaan kaskadimallia, jossa korostuu

käyttäjien rooli uuden teknologian käyttötiedon tuottajina, ”myötäinnovaattoreina”.

lineaarinen malli

luova diffuusio:

kaskadimallissa

innovaatiot diffuusion

kussakin vaiheessa

toimivat syötteenä

seuraavan portaan

innovaatioille

kaskadimalli

keskeisiä teoreettisia tuloksia...

slide7

Tutkimuksen empiirisen osan materiaali

Tutkimuksen empiirisessä osassa kerättiin ja analysoitiin kaikki

innovaatioaiheinen materiaali

1) kuudesta sanomalehdestä toukokuussa 2005 (Hufvudstadsbladet, Helsingin Sanomat, Kaleva, Kauppalehti, Länsiväylä ja Tekniikka & Talous);

2) Neljästä aikakauslehdestä touko-kesäkuussa 2005 (Anna, Seura, Suomen Kuvalehti ja Tekniikan Maailma);

3) kahden televisiokanavan kahdesta uutislähetyksestä 15 vuorokauden ajalta touko-kesäkuussa 2005 (YLE TV 1 klo 20.30 uutiset, MTV3 klo 19 uutiset);

Lisäksi tehtiin 20 puolistrukturoitua haastattelua, joissa haastateltavina oli 11 jonkin suomalaisen pk-yrityksen tai tutkimus- tai tukiorganisaation avainhenkilöä sekä 10 journalistia tutkimuksessa mukana olevista medioista.

tutkimuksen empiirisen osan materiaali...

slide8

Tutkimuksessa myös kerättiin väestön vanhenemiseen liittyvä laaja aineisto Aamulehdestä vuoden 2005 kuuden viimeisen kuukauden ajalta. Aineistosta uutettiin esiin eräitä vanhenemiseen liittyviä keskeisiä diskursseja ja analysoitiin niitä innovaatiojournalismin tavoitteiden näkökulmasta.

Lisäksi toteutettiin touko-lokakuussa 2006 innovaatiojournalismin pilottikokeilu Maaseudun tulevaisuudessa. Kokeilussa pyrittiin vastaamaan kysymykseen, tuovatko tulevaisuudentutkimukselta lainatut menetelmät kuten skenaariotyöskentely ja heikkojen signaalien systemaattinen etsiminen lisäarvoa toimituksen käytännön työhon.

tutkimuksen empiirisen osan materiaali

slide9

Empiirisen osan tuloksia:

Innovaatioaineiston määrä

Tutkimus osoitti, että innovaatiomateriaalia on lehdissä jo nyt huomattavia määriä, joten sen lisääminen ei ole keskeisin huoli kehitettäessä

innovaatiojournalismia. Aineiston laatuun sen sijaan liittyy eräitä ongelmia.

Ulkomaanuutisoinnin ohuus

Erityisen silmiinpistävä piirre aineistossa varsinkin sanomalehtien osalta

oli ulkomaanuutisoinnin ohuus. Vaikka innovaatiokirjoittelu oli teemoiltaan

varsin kansainvälistä, kansainvälisyys oli hyvin yksisuuntaista: Aineistossa

kannettiin paljon huolta suomaisen teknologian pääsystä maailmalle, mutta

systemaattista kansainvälisten teknologiatrendien ja muualla maailmassa

tuotettujen teknologisten tai sosiaalisten innovaatioiden seurantaa ei ollut

missään tutkittavista medioista. Pikemminkin innovaatioiden ulkomaanuutisointi

vaikutti satunnaiselta.

Kuitenkaan Suomi ei tuota eikä koskaan voi tuottaa kuin hyvin pienen

osan maailman innovaatioista. Sekä teknologisten että sosiaalisten

innovaatioiden tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta hyvä kansainvälisen

innovaatiotoiminnan seuranta olisi välttämätöntä.

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

slide10

Innovaatioprofiilit

Tutkituissa medioissa voitiin erottaa neljä erilaista profiilia sen perusteella, miten ja millaista innovaatiomateriaalia ne tarjoavat:

1. teknologisiin innovaatioihin orientoitunut profiili;

2. business/management –innovaatioihin orientoitunut profiili;

3. sosiaalisiin innovaatioihin orientoitunut profiili;

4. yksilön elämänhallinnan innovaatioihin orientoitunut profiili;

Kolme ensimmäistä profiilia luonnehtivat erityisesti tutkimuksen

sanomalehtiä ja neljäs eräitä aikakauslehtiä.

Vaikka ensimmäisessä profiilissa teknologiset innovaatiot nousevat

erityisen vahvasti esiin, myös business/management –profiilissa ja sosiaalisiin

innovaatioihin orientoituneessa profiilissa teknologisille innovaatioille

asetetaan suuri paino. Se kertoo teknologiadiskurssin erittäin vahvasta

asemasta Suomessa 2000-luvun alkaessa.

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

slide11

Raportoinnin elitistisyys:

Elämänhallinnan innovaatioita korostava profiili oli tyypillinen eräille

tutkimuksen aikakauslehdille (Anna, Seura). Kun muissa profiileissa

on vahva elitistinen piirre, eli jutun aktiivisena toimijana esiintyy pääosin

vain yritysmaailman, julkisen vallan, tutkimuksen tai muun virallisen tahon

toimijoita, elämänhallinnan innovaatioita korostava profiili nostaa esiin

tavallisen ihmisen ja hänen kokemusmaailmansa. Aikakauslehdissä toisin

kuin sanomalehdissä innovaatioita esiteltiin yleensä niiden käyttäjän ja hänen

tarpeidensa näkökulmasta.

Se tuo aineiston tematiikan tavallisen lukijan lähelle, mutta sen haittapuolena

on joskus jossain määrin narsistinen ote tai teknologiamuutoksen tai yhteis-

kunnallisen muutoksen yhteiskunnallisen ja poliittisen kontekstin hukkaaminen.

Joissain tapauksessa elämänhallinnan profiiliin liittyi myös ilmeinen vaikeus

piirtää raja lehden journalistisen ja kaupallisen sisällön välille.

Optimaalinen innovaatioraportointi ehkä yhdistäisi sanomalehdille ja joillekin

aikakauslehdille (Suomen Kuvalehti) ominaisen yhteiskunnallisen kontekstoi-

misen ja useimmille aikakauslehdille (Anna, Seura, Tekniikan Maailma)

ominaisen käyttäjänäkökulman.

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

slide12

ICT hyperdominanssi

Yksi keskeinen ongelma aineistossa oli tieto- ja viestintäteknologian

ylidominanssi sanomalehdissä kaikkien muiden alojen kustannuksella.

Esimerkin vuoksi, viereisessä

kuvassa on esitetty innovaatio-

alojen jakauma niissä jutuissa,

joiden teemana oli jokin business/

management –innovaatio.

Huomionarvoista on sekä perinteisten

teknologioiden että muiden uusien

teknologioiden (kuten bioteknologia,

nanoteknologia, avaruustutkimus, jne.)

hyvin vähäinen näkyvyys.

Aikakauslehdissä tätä hyperdominanssia

ei ollut.

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

slide13

Palveluinnovaatioiden vähäinen näkyvyys

Teknologian eri alojen epäsuhtaisen raportoinnin ja ulkomaanaineiston ohuuden

lisäksi aineisto kärsi palvelualojen innovaatiotoiminnan miltei olemattomasta

seurannasta. Kuitenkin useiden asiantuntijoiden mukaan juuri palvelualojen

tuottavuuskehitys saattaa olla Suomen taloudellisen tulevaisuuden kannalta

ratkaiseva tekijä 2000-luvun alkuvuosikymmeninä. Palveluinnovaatiot eivät ole

mediaseksikkäitä. Niiden raportointia haittaavat monet journalistiset käytännöt:

palveluinnovaatio on usein prosessi ja prosessuaalisen muutoksen seuraaminen

sopii huonosti uutisformaattiin.

Uusyritystoiminnan vähäinen näkyvyys

Vastaavanlainen ongelma liittyy myös uusien yritysten seurantaan. Ne eivät

usein näyttäydy merkittävinä perinteisillä uutiskriteereillä, jotka korostavat

systeemisten tekijöiden sijasta välitöntä uutisarvoa ja jo saavutettua menestystä.

Yleisesti uutisointi keskittyy aivan suhteettomasti paitsi muutamiiin mediaseksik-

käisiin aloihin myös muutamiin hyvin suuriin ja menestyksekkäisiin yrityksiin.

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

slide14

Innovaatiodiskurssin heikko läpäisy mediassa

Tutkimusjaksolla tutkimuksen lehdet kirjoittivat innovaatioista paljon, mutta

suurin osa raportoinnista tapahtui innovaatiodiskurssin ulkopuolella eli

positioimatta juttuja osaksi suomalaista innovaatiokeskustelua. Erityisesti

sosiaalisen innovaation käsite tuntuu olevan medialle vieras. Sittemmin

mediassa on esiintynyt myös innovaatiokäsitteen aktiivista torjuntaa.

Tämä kertoo siitä, että innovaatiopolitiikan avaintoimijat ovat jossain määrin

epäonnistuneet viestinnässään, jos tavoitteena on ollut kansalaisten ja median

osallistaminen innovaatiodiskurssiin. Jos taas se ei ole ollut tavoitteena,

tavoitteita olisi syytä miettiä uudestaan:

Tutkimuksessa esitetään, että erityisdiskurssit ovat välttämättömiä kaikessa

vaativassa keskustelussa. Kun yhteiskunnan eliitit käyvät tulevaisuuskeskustelua

innovaatiodiskurssissa, yleisön hyvä palveleminen vaatii medialta innovaatio-

diskurssin avaamista yleisölle, ei sen torjumista populistisin argumentein.

Torjumalla diskurssi pidetään yleisö diskurssiin liittyvän yhteiskuntapoliittisen

keskustelun ulkopuolella.

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

slide15

TV-uutisten innovaatiokurjuus

Tutkimusvälillä television uutislähetyksissä oli jatkuva innovaatiouutisten

virta, mutta se koostui lähinnä yhteiskunnan institutionaaliseen kehitykseen

liittyvistä hallinnollisista tai poliittitista innovaatioista. Teknologisten tai

tieteellisten innovaatioiden määrä aineistossa oli miltei olematon.

Lisäksi uutisvuohon valikoituneet tieteelliset/teknologiset innovaatiot vaikuttivat

jokseenkin mielivaltaiselta otokselta ajankohtana käytettävissä olleesta runsaasta

tiede- ja teknologiainnovaatioihin liittyvästä aiheistosta.

Näyttää siltä, että television uutistoiminnasta puuttuvat ammattimaiseen

tiede- ja teknologiajournalismiin kuuluvat uutiskriteerit, joilla innovaatioista

osattaisiin poimia esiin merkittävimmät. Nykyisillä kriteereillä muut kuin

hallinnollis-poliittiset innovaatiot saavat lähinnä kuriositeettien tai

viihteellisten kevennyspalojen roolin.

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

slide16

Vanhuusdiskurssin reaktiivisuus

Tutkimuksessa analysoitiin väestön vanhenemiseen liittyvää kirjoittelua

Aamulehdessä kuuden kuukauden ajalta.

Aineistossa väestön ikääntymiseen liittyvät positiiviset mahdollisuudet saavat

hyvin vähän sijaa niin että proaktiivisen kehitysasenteen sijasta keskustelua

hallitsevat reaktiot erilaisiin uhkakuviin.

Myös vanhenemiskeskustelu on elititistä eli sitä hallitsevat erilaiset

viralliset toimijat. Aktiivinen väestön vanhenemisen vaatimien ja etenkin

mahdollistamien innovaatioiden pohdinta ja käsittely on vähäistä.

Keskustelu, jossa miltei puolet väestöstä hahmotetaan lähinnä taakkana ja

ongelmana, ei voi synnyttää rakentavaa yhteiskuntailmapiiriä, jossa koko

väestön luova resurssi saadaan käyttöön. Kuitenkin juuri se on innovaatio-

yhteiskunnan ydinajatus.

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

slide17

Innovaatiotoimijoiden asenteet

Tutkimuksen haastatteluosuudessa kartoitettiin yhtäältä toimittajien, toisaalta

innovatiivisissa organisaatioissa toimivien suhtautumista innovaatioiden

julkisuuteen sekä niitä asenteita, työkäytäntöjä ja muita seikkoja, jotka

vaikuttavat innovaatioiden julkisuuden rakentumiseen.

Toimittajat: ammatillinen sormituntuma

Aineistosta nousee esiin mm. toimittajien vahva ammattikulttuuri, jossa ratkaisuja

tehdään päivittäin ilman tiedostettuja uutiskriteereitä ”ammatillisen sormituntuman”

perusteella. Se on ominaista monille professioille ja itse asiassa jossain määrin

välttämätöntä, mutta johtaa helposti median sisältöjen samankaltaistumiseen ja

uutisointiin, jossa totutut toimintatavat korvaavat kriittisen uutisharkinnan.

Toimittajahaastatteluista heijastuu ristiriita median vallan ja vastuun suhteen.

Median vaikutusvalta myönnetään, mutta siirryttäessä puhumaan median

vastuusta vaikutuspuheen usein korvaa rituaalinomainen väistöpuhe, joka

esittää median vain uutisten neutraalina välittäjänä.

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

slide18

Toimittajat kokevat innovaatioista raportoinnin usein vaikeaksi ja ovat ajoittain myös epäluuloisia innovaatioista kertovien yritysten suhteen: yrityksen PR-intressi ja toimittajan uutisointi-intressi ovat usein ristiriidassa keskenään.

Innovaatioiden journalistinen paradoksi:

Innovaatioista raportoimiseen liittyy omalaatuinen journalistinen

paradoksi:

Vaikka journalismin peruseetokseen kuuluu uusien asioiden löytäminen ja

niistä kertominen, innovaatioista kertomista joskus vierastetaan juuri siksi, että

kyse on uusista asioista: kun innovaatio on uusi eikä siitä ole vielä kerrottu

julkisuudessa, toimittaja ei tiedä, minkä merkityksen hän sille antaisi ja niin

hän jättää kertomatta asiasta kunnes sille on syntynyt jonkinlainen kanonisoitu

tulkinta.

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

slide19

Innovaatiotoimijat: epäluuloa ja kiinnostusta

Myös innovaatiotoimijoiden haastatteluista heijastui median ja yritystoimijoiden

välinen jännite: yhtäältä media nähdään potentiaalisesti tärkeänä kanavana

esimerkiksi yritysten keskinäisessä verkostoitumisessa ja toimintaympäristön

muutosten seuraamisessa, toisaalta yleismedian sisällöt nykyisellään eivät

palvele näitä tarpeita kovin hyvin.

Yritystoimijat myös korostavat innovaatioista kertomisen vaatimaa erityistä

ammattitaitoa ja ymmärrystä, joka mediasta usein puuttuu. Toisaalta yritystoi-

mijoiden puheesta usein ilmenee median logiikan ja toimintatavan heikko

tuntemus.

Tämä ristiriita virittää mahdollisuuden innovaatioiden julkisuuden

kehittämiseen kummankin osapuolen koulutuksen ja paremman

keskinäisen ymmärryksen etsimisen kautta.

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

slide20

Yhteenvetoa haastatteluiden tuloksista

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

slide21

Pilottikokeilu Maaseudun Tulevaisuudessa

Sen testaamiseksi, tuovatko tulevaisuudentutkimuksesta lainatut

skenaariomenetelmät ja heikkojen signaalien systemaattinen analyysi

käytännössä jotain lisäarvoa toimituksen työhön, Maaseudun Tulevaisuudessa

toteutettiin 2005 kokeilu, jossa toimituksesta nimitetyllä 6-7 ihmisen ryhmällä

mm. kehitettiin tulevaisuusskenaarioita.

Osoittautui, että jo skenaariotyöskentelyyn osallistuminen muutti osallistujien

tapaa hahmottaa uutiskriteereitä ja uutisaiheita. Työskentelyn seurauksena

tuotettiin lukuisia uusia juttuideoita, joita lehdessä alettiin toteuttaa. Osa

niistä on pitkiä projekteja, joiden vaikutus näkyy lehdessä vasta vähitellen.

Osoittautui, että esimerkiksi tulevaisuudentutkimuksen välineistöä voi käyttää

lehden sisällön kehittämiseen tulevaisuusorientoituneempaan suuntaan.

Toimittajat kokivat menetelmät mielekkäinä ja niiden käyttöä päätettiin jatkaa ja

kehittää edelleen.

Joitakin keskeisiä empiirisiä tuloksia...

slide22

Yhteenveto:

Mediassa on runsaasti innovaatiosisältöä, mutta se ei palvele tarvitsijoita niin hyvin

kuin mediassa ehkä ajatellaan. Toisaalta ongelmana on se, että innovaatioista

kertominen vaatii erityisosaamista, toisaalta median perinteiset uutiskriteerit,

juttuformaatit ja eräät journalistisen työkulttuurin piirteet eivät suosi analyyttistä ja

pitkäjänteistä tulevaisuusorientoitunutta journalismia. Siinä median eteen aukeaa

suuri kehittämisen mahdollisuus. Jos perinteinen media ei sitä tee, on mahdollista,

että uusi digitaalinen media erikoistuvine sisällöntuottajineen korvaa sen

innovaatiotalouden tärkeimpänä tiedonlähteenä.

Myös yritysten ja muiden innovaatiojärjestelmän organisaatioiden innovaatioviestintä

suhteessa mediaan vaatii kehittämistä. Parhaimmillaan näitä haasteita voi lähestyä

yhdessä kummankin tahon intressit ja toimintatavan huomioiden.

Innovaatiopolitiikan tekijöiden kannalta media on välttämätön kumppani, jos

kansalaiset halutaan osallistaa yhteiskunnan tulevaisuuskeskusteluun. Voimakkaan

taloudellisen ja yhteiskunnallisen murroksen oloissa sellainen tulevaisuuskeskustelu,

johon kansalaiset eivät riittävän laajasti osallistu, johtaa top down -ratkaisuihin,

joilta puuttuu legitimiteetti ja sen myötä onnistumisen edellytykset.

slide23

Tekijöiden yhteystiedot:

Erkki Kauhanen

erkki.kauhanen@innovaatiot.fi

041-54 58 400

Elina Noppari

elina.noppari@uta.fi

03-3551 8805