1 / 44

Tampere – kehityksen kaupunki

Tampere – kehityksen kaupunki. Etunimi Sukunimi Yksikkö Tilaisuus, pvm. Kosken partaalle. Tammerkosken kaupunki. • 1779 Ruotsin kuningas Kustaa III perusti kaupungin vanhalle markkinapaikalle Tammerkosken rantaan teollisuutta ja kauppaa varten

sine
Download Presentation

Tampere – kehityksen kaupunki

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tampere – kehityksen kaupunki Etunimi Sukunimi Yksikkö Tilaisuus, pvm

  2. Kosken partaalle

  3. Tammerkosken kaupunki • 1779 Ruotsin kuningas Kustaa III perusti kaupungin vanhalle markkinapaikalle Tammerkosken rantaan teollisuutta ja kauppaa varten • Suomen johtava teollisuuskaupunki 1800-luvun alusta nykyaikaan • keskeiset alat 1800-luvulla: tekstiiliteollisuus, paperiteollisuus, konepajateollisuus, kauppa • asukkaita 1779 200 1820 1 000 1865 5 500 1875 8 500 1895 25 000

  4. Keskeiset teollisuudenalat 1800-luvulla • tekstiiliteollisuus: Finlaysonin puuvillatehdas 1820, Tampereen Verkatehdas, nyk. Tamfelt 1856, Tampereen Pellava- ja Rauta- Teollisuus Osake-Yhtiö eli Tampella 1861, Lapinniemen puuvillatehdas 1897 • paperiteollisuus: Suomen ensimmäinen paperitehdas 1783, Suomen ensimmäinen paperikone 1842 J.C. Frenckell & Son, Suomen toinen puuhiomo 1865, nyk. M-real Takon kartonkitehdas • konepajateollisuus: 1843 masuuni eli rautatehdas, 1861 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö eli Tampella

  5. Finlaysonin Puuvillatehdas • perustettu 1820 • Tampereen kasvun ja Suomen teollistumisen veturi • Suomen ensimmäinen suurteollisuusyritys ja tekstiiliteollisuuden luoja • menestystekijät 1800-luvulla edistyksellinen tuotantoteknologia, verohelpotukset • pääoma Venäjältä, know how Euroopasta, työväki Suomen maaseudulta • ”valtio kaupungissa” • 1837 ”Kuusvooninkinen” Pohjoismaiden modernein teollisuusrakennus • 1882 kutomosali Plevnan sähkövalot ensimmäiset Pohjoismaissa ja viidennet Euroopassa • kutomosalissa 1900-luvun alussa 1 200 kutomakonetta • 1840 työntekijöitä 200, 1870 yli 2 300, 1900 yli 3 000 (Pohjoismaiden suurin) • arvorakennukset kunnostettu toimisto-, näyttely- ja liiketiloiksi

  6. Vetovoimainen kasvukeskus

  7. Vetovoimainen Tampere • halutuin asuinpaikka (Kaupungit: Muuttohalukkuus 2004/ Taloustutkimus Oy) • suurimpien kaupunkien imagovertailun ykkönen (Internet-kysely tuhannelle kuntien, valtion paikallishallinnon, yrittäjien, pankkien ja vakuutuslaitosten ja median edustajalle 16.9.–9.10. 2003)

  8. Tampere ja kaupunkiseutu lukuina • Tampere yli 200 000 asukasta • Suomen 3. suurin kaupunki • Tampereen kaupunkiseutu maan toiseksi suurin kasvukeskus, noin 309 000 asukasta (2002) Tampere 200 000 Nokia 27 600 Kangasala 23 000 Ylöjärvi 21 300 Lempäälä 17 100 Pirkkala 13 700 Vesilahti 3 600 • kaupunkiseudun nettomuutto 2 500–3 500 vuodessa • kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu 200 km:n säteellä Tampereesta • BKT/asukas yli 23 000 euroa (BKT-indeksi 102,4, Suomi= 100)

  9. Työpaikat Tampereen kaupunkiseudulla toimialoittain • työpaikkojen määrän kasvu nopeampaa kuin muissa suurissa kaupungeissa

  10. Työntekijämäärältään suurimmat yritykset Pirkanmaalla • Nokia 3 700 • UPM-Kymmene 2 300 • Metsäliitto 2 100 • Suomen Posti 2 100 • Metso 2 000 • Saarioinen 1 600 • Nokian Renkaat 1 400 • Pirkanmaan Osuuskauppa 1 400 • VR-Yhtymä 1 100

  11. Työvoima kaupunkiseudulla • työllisiä noin 133 000 (2000) • työttömyysaste noin 13 % • työllisten ikäjakauma: 15–24-v. 11 % 25–34-v. 24 % 35–44-v. 27 % 45–54-v. 27 % 55–64-v. 10 % • huoltosuhde 45,7 % (alle 15- ja yli 64-vuotiaat/100 työikäistä, 2001)

  12. Tampere-konserni •hallintouuteen tilaaja—tuottaja-toimintamalliin 2007 mennessä • konsernitaseen loppusumma 1 970,4 milj.euroa, kaupunki 1 478,8 milj. euroa • lainakanta 2 625 e / asukas • kunnallista liiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä 14 • mm. 23 kiinteistö- ja asuinyhtiötä, 2 säätiötä, 5 kuntayhtymää • kaupungin henkilöstö noin 16 000

  13. Oppiva ja opiskeleva

  14. Suosittu opiskelukaupunki Tampere on Helsingin jälkeen suurin opiskelukaupunki Tampereen seudulla on • 130 peruskoulua, 33 200 oppilasta • 20 lukiota, 7 000 opiskelijaa • yli 30 teknistä ja ammatillista koulua ja opistoa • 2 yliopistoa, 2 ammattikorkeakoulua, yhteensä 34 000 opiskelijaa

  15. Yleissivistävä koulutus Tampereen seudulla • 130 peruskoulua, 33 200 peruskoululaista Tampereella 54 peruskoulua, 4 erityiskoulua perusopetusta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi • 20 lukiota, 7 000 opiskelijaa Tampereella 8 lukiota ja 2 aikuislukiota • 6 kansalais- ja työväenopistoa

  16. Ammattikorkeakoulut Tampereen ammattikorkeakoulu • tekniikka ja metsätalous, taide ja viestintä, liiketalous sekä Ammatillinen opettajakorkeakoulu • noin 20 koulutusohjelmaa, joista 2 englanninkielistä • 5 000 opiskelijaa, joista viidennes aikuiskoulutuksessa Pirkanmaan ammattikorkeakoulu • maakunnallinen palvelualojen ammattikorkeakoulu • yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, luonnontieteiden ala, tekniikka ja liikenne, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä kulttuuri • 16 koulutusohjelmaa, joista 2 englanninkielisiä • 4 000 opiskelijaa • koulutusta Tampereella, Ikaalisissa, Mäntässä ja Virroilla

  17. Tampereen teknillinen yliopisto • 12 000 tutkinto-opiskelijaa, joista noin 700 ulkomaalaisia • 10 koulutusosastoa: arkkitehtuuri, automaatiotekniikka, konetekniikka, materiaalitekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka, teknis- luonnontieteellinen, tietotekniikka, tuotantotalous, ympäristötekniikka • täydennyskoulutuskeskus Edutech, noin 5 000 opiskelijaa vuosittain • perustettu 1965 • campus Hervannassa • toimintaa 12 paikkakunnalla

  18. Tampereen yliopisto • yli 15 000 tutkinto-opiskelijaa, joista noin 700 ulkomaalaisia • 6 tiedekuntaa: yhteiskuntatieteellinen, humanistinen, kauppa- ja hallintotieteiden, informaatiotieteiden, lääketieteellinen, kasvatustieteiden • täydennyskoulutuskeskus TYT, noin 16 000 opiskelijaa vuosittain • historia: Yhteiskunnallinen Korkeakoulu Helsingistä Tampereelle 1960, yliopistoksi 1966 • toimintaa Hämeenlinnassa, Porissa, Seinäjoella, Valkeakoskella ja Virroilla

  19. Koulutusaste Tampereen kaupunkiseudulla • korkea-asteen eli korkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneita yli 15-vuotiaista 26,5 %

  20. Tutkimuksen kärjessä

  21. Keskeisimmät tutkimusalat • terveys- ja bioteknologia • informaatio- ja kommunikaatioteknologia • koneenrakennus ja automaatio • tietoyhteiskuntaan liittyvä tutkimus • useita isoja EU-tutkimushankkeita koordinoitavana, muun muassa optoelektroniikassa

  22. Tampereen teknillinen yliopisto TTY Suomen Akatemian huippuyksiköt • biomateriaalien tutkimusryhmä • hydrauliikan ja automatiikan laitos • signaalinkäsittelyn algoritmitutkimuksen ryhmä Tutkimuskeskuksia • Digitaalisen median instituutti DMI • Optoelektroniikan tutkimuskeskus ORC

  23. Tampereen yliopisto TaY Suomen Akatemian huippuyksiköt • historiatieteen laitos • FinMIT, mitokondrioiden toiminnan ja toimintahäiriöiden tutkimusyksikkö Tutkimusyksiköitä mm. • Journalismin tutkimusyksikkö • Liiketaloudellinen tutkimuskeskus • Lääketieteellisen teknologian instituutti • Rauhan ja konfliktin tutkimuskeskus Tapri • TAUCHI, ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimusryhmä • Tietoyhteiskuntainstituutti • Työelämän tutkimuskeskus

  24. Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT Tutkimusalat Tampereella • tuotantoteknologia • turvallisuus • käyttäjäkeskeinen tietotekniikka • mittaustekniikka ja bioanturit • materiaalit ja kemikaalit • rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

  25. Nokia Tampereella • Teknologiayksikkö (Technology Platforms) erityisesti älypuhelinten tuotekehitys • Multimedia-toimialaryhmä muun muassa kuva- ja videopuhelimia • Enterprise Solutions päätelaiteyksiköllä tuotekehitystoimintaa • Networks-yksikkö erityisesti verkonhallintajärjestelmien ja matkapuhelinverkkojen kehitys • Nokia Research Center muun muassa langaton multimedia ja käytettävyys

  26. Teknologia- ja tutkimuskeskukset • Tampereen Teknologiakeskus Hermia • Terveysteknologiakeskus Finn-Medi • Media Tampere • Kudosteknologiakeskus Regea • Optoelektroniikan tutkimuskeskus ORC • Digitaalisen median instituutti DMI

  27. Ensimmäisenä maailmassa 1974 NMT-puhelu 1984 biohajoava implantti (Bioscience/Bionx) 1985 elektromekaaninen kalvo 1991 GSM-puhelu 1995 kävelevä metsäkone (Timberjack) 1996 Personal Digital Assistant (Nokia) 2001 peli- ja kuvapuhelimet (Nokia) 2002 eKortti (eTampere/Infocity)

  28. Aktiivinen kehittäjä

  29. Tampereen seudun kehitysohjelmia • Osaamiskeskusohjelma (1994–2006) • eTampere-tietoyhteiskuntaohjelma (2001–2006) • BioNext Tampere -bioteknologiaohjelma (2003–2010)

  30. Osaamiskeskusohjelma • parantaa osaamista alueen vahvoilla aloilla työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi Osaamiskeskukset • koneenrakennus ja automaatio • terveysteknologia • informaatio- ja kommunikaatioteknologia • viestintä • asiantuntijapalvelut (alueellinen) • kokous- ja kongressimatkailu (valtakunnallinen)

  31. eTampere • tietoyhteiskunnan kehittämisohjelma • vahvistaa osaamista, synnyttää uutta liiketoimintaa, kehittää julkisia verkkopalveluja Kuusi osaohjelmaa: • Tietoyhteiskuntainstituutti • Palveluautomaation kehityskeskus • Sähköisen liiketoiminnan tutkimuskeskus • eKiihdyttämö • Teknologian veturiohjelmat • Infocity

  32. Bionext Tampere • bioteknologian kehitys- ja investointiohjelma • edistää bioteknologian huippututkimusta, kliinistä soveltamista ja kansainvälistä kaupallistamista Sisällölliset painoalueet • ICT-sovellusten kehittäminen ja hyödyntäminen • implantit ja kudosteknologia • immunologia ja rokotteet

  33. Centre for Open Source Software COSS • avoimen lähdekoodin käyttöä tukeva ja edistävä palvelukeskus Neogames • pelialan kehityskeskus Sentre • kestävien energiaratkaisujen keskus, energia-alan kehittäjäverkosto

  34. Maailman markkinajohtajayrityksiä • Nokia • Kalmar Industries • Sandvik Tamrock •Metso Automation •Metso Minerals •Kvaerner Power •Tamglass •Timberjack •Bronto Skylift •Avant Tecno

  35. Virkeä ja vihreä

  36. Virkeä ja vihreä Tampere • matkailukaupunki • kongressikaupunki • messukaupunki • kulttuurikaupunki • liikuntakaupunki • tapahtumien kaupunki • luontokaupunki • kestävän kehityksen kaupunki

  37. Matkailukaupunki • strategiset painoalueet perhematkailu, kulttuurimatkailu, kokous- ja kongressimatkailu • hotelliyöpymisten perusteella Suomen toiseksi suosituin matkailukaupunki • Särkänniemen Elämyspuisto noin 770 000 kävijää vuodessa Suomen toiseksi suosituin perhematkailukohde

  38. Kongressikaupunki •maan toiseksi vilkkain kongressikaupunki •20–30 kansainvälistä kongressia ja 6 000–15 000 kongressivierasta vuosittain •Tampere-talo tutkitusti kongressikeskusten ykkönen •Tampere Convention Bureaulla koordinointivastuu valtakunnallisesta kokous- ja kongressimatkailun osaamiskeskuksesta (KOSKE)

  39. Messukaupunki • noin 30 messut vuosittain • kansainvälisiä ammattimessuja Alihankinta, Turvallisuus, Hitec • Tampereen Messukeskus Pirkkahalli

  40. Kulttuurikaupunki • kymmenkunta ammattiteatteria • Tampereen Filharmonia • Tampere-talo Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus • Museokeskus Vapriikki, Tampereen taidemuseo, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen taidemuseon Muumilaakso, Työväen keskusmuseo Werstas, Lenin-museo, Mediamuseo Rupriikki, Nukke-ja pukumuseo...

  41. Liikuntakaupunki • 4 uimahallia, 7 jäähallia, 7 talviuintipaikkaa • 80 km valaistuja ulkoilureittejä • Suomen ensimmäinen tekojäärata 1956 Suomen ensimmäinen jäähalli 1965 Tampereen stadion 1965 Tammelan jalkapallostadion Tampereen uintikeskus Pyynikin palloiluhalli Kaukajärven soutu- ja melontastadion • kansainvälisiä kisoja vuosittain mm. Tammer-turnaus ja nuorten Delfin Basket

  42. Tapahtumien kaupunki •Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat •Tampereen Teatterikesä •Pispalan Sottiisi •Tampere Biennale •Tampereen Sävel •Tampere Jazz Happening •MindTrek-mediaviikko

  43. Luontokaupunki • puistoja ja viheralueita 2 383 hehtaaria eli noin 100 m2/asukas • järviä ja lampia 200, neljännes kaupungin pinta-alasta vettä • 14 luonnonsuojelualuetta, mm. Pyynikki ja Viikinsaari • Pyynikinharju maailman korkein soraharju, 80 m Pyhäjärven pinnasta • pudotus Tammerkoskessa 18 metriä

  44. Kestävän kehityksen kaupunki • strategian mukaisesti ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys osa kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelua • ympäristötilinpäätös käyttöön ensimmäisenä kaupunkina Suomessa

More Related