ennen kerrontaa attraktioelokuva n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Ennen kerrontaa: attraktioelokuva PowerPoint Presentation
Download Presentation
Ennen kerrontaa: attraktioelokuva

Loading in 2 Seconds...

  share
play fullscreen
1 / 22
Download Presentation

Ennen kerrontaa: attraktioelokuva - PowerPoint PPT Presentation

mihaly
110 Views
Download Presentation

Ennen kerrontaa: attraktioelokuva

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Ennen kerrontaa: attraktioelokuva

  2. Attraktioelokuva • Elokuvatutkija Tom Gunningin ja André Gaudreaultin käsite • Tom Gunningin mukaan noin vuoteen 1906 tai 1907 asti elokuvaa hallitsi ns. attraktion estetiikka • Attraktio: esim. sirkus, huvipuisto • Attraktion käsite: Sergei Eisenstein • Yleensä varhaista elokuvaa tarkasteltu kertovan elokuvan näkökulmasta: miten kerronta kehittyi • Gunningin mukaan tämä ei kuitenkaan kuvasta varhaista elokuvaa sen omilla ehdoilla: tärkeää oli asioiden tuominen nähtäväksi, katsominen sinänsä, visuaalinen uteliaisuus – ei kerronta

  3. Attraktioelokuva • Attraktio saattoi olla elokuvallinen: trikit, hidastukset, elokuvan esittäminen takaperin, kaksoisvalotus • Myös "dokumentaariset" tapahtumat attraktioita (Juna saapuu asemalle, vauvan aamiainen) • Näyttäminen, esille asettaminen tärkeämpää kuin kerronnan eteneminen • Elokuvan narrativisoinnin vaihe vasta 1907-1913 • kuitenkin narrativisoinnin jälkeenkin elokuvassa edelleen mukana spektaakkeli sinänsä

  4. Lumière: Vauvan aamiainen (1895)Auguste Lumière vaimoineen ja lapsineen. Yleisöä hämmästytti erityisesti se, että puiden lehdet liikkuivat.

  5. Georges Méliès (1861-1938):trikkiattraktioiden kuningas • taikuri, teatteri Robert-Houdinin omistaja • oli mukana Lumièren ensimmäisessä elokuvaesityksessä 28.12.1895 • päätti lisätä elokuvia esityksiinsä • Mélièsin elokuvat perustuivat trikkeihin, joiden avulla saatiin aikaan hämmästyttäviä efektejä • paholainen ilmestyy tyhjästä • pää kasvaa ja kutistuu • monta saman henkilön päätä pöydällä • sukeltaja tutkii taistelulaiva Mainen hylkyä (kuvattu akvaarion läpi näyttämöllä)

  6. Méliès: Kumipäinen mies (1901)

  7. Méliès tarinan roolista elokuvissaan Mitä tulee käsikirjoitukseen, kertomukseen tai tarinaan, niin mietin sitä vasta lopuksi. Voin todeta, että tällä tavoin rakennetulla käsikirjoituksella ei ole mitään merkitystä. Se on vain veruke näyttämö-efekteille, trikeille tai mie-lenkiintoisesti järjestetylle tableaulle.

  8. Englanti ja ”Brightonin koulu” • Ensimmäinen merkittävä elokuvantekijä Englannissa R.W. Paul (Rough Sea at Dover 1896; kuvaus Birt Acres; The countryman and the cinematograph, 1901; Buy your own cherries, 1904) • Cecil Hepworth (Explosion of a Motor Car, 1900; Rescued by Rover, 1905) • Brightonin elokuvantekijät ("Brightonin koulu"): • G.A. Smith mm. otti käyttöön näkökulmaotoksen (Grandma's reading Glasses, 1900; Mary Jane’s Mishap 1903) • James Williamson (The Big Swallow, 1900) R.W. Paul Cecil Hepworth G.A. Smith James Williamson

  9. Edwin S. Porter • Edisonin yhtiön merkittävin elokuvantekijä • Elokuvia: • The Gay Shoe Clerk (1903) • The Life of an American Fireman (1903) • The Great Train Robbery (1903)

  10. Edwin S. Porter (Edison)The Great Train Robbery (1903)

  11. Attraktioelokuvan piirteet 1) Elokuva itse: näyttäminen (kertomisen sijasta) • elokuva tuo nähtävänä olemisensa esille, korostaa sitä • esiintyjät katsoivat usein kameraan: ei pyritty luomaan eroa fiktiivisen tilan ja elokuvan tilan välille ts. rakentamaan realistista illuusiota • ei voyeuristista vaan exhibitionistista • trikkielokuva: sarja taikatemppumaisia attraktioita

  12. Edison 1894: The kiss

  13. G.A. Smith: The Big Swallow (UK, 1900)(kuvattava mies nielaisee kuvaajan)

  14. Attraktioelokuvan piirteet 2) Esitystilanne: kokemus, ei kerronta • elokuvia saatettiin esittää missä järjestyksessä tahansa, riippumatta "juonen" vaatimuksista (esim. takaa-ajoelokuvissa joko yksittäisiä kohtauksia takaa-ajosta tai sitten koko sarja); esittäjillä suuri kontrolli elokuvien esitystapaan [aina vuoteen 1899] • Hale's Tours elokuvateatterit: esitettiin junalla-ajokuvia ja myös teatteri itse oli rakennettu junanvaunun kaltaiseksi; konduktööri keräsi liput; ääniefektit simuloivat junan sihinää ja kiskojen kolinaa • ---> liittyy enemmän huvipuistoon kuin nykyiseen elokuvakatsomiseen

  15. Edison: The Sneeze (Aivastus, 1894)

  16. Attraktioelokuvan piirteet 3) Tekniikka attraktiona • Elokuvaa katsottiin teknisenä ihmeenä, ei tarinoita • Siis: elokuva itsessään oli attraktio: se mitä mainostettiin, oli Cinématographe, Biograph tai Vitascope - ei niinkään esitetyt elokuvat • alkuvaiheen jälkeen erikoisuuksien esittely jatkuu elokuvissa, mm. lähikuvien käytössä (esim. siirtyminen otoksen sisällä lähikuvaan ei kuvastanut henkilön mielentilaa, vaan oli attraktio sinänsä) • Porter: The Gay Shoe Clerk (1903): ekshibitionismi: lähikuvassa nainen nostaa hamettaan, jolloin kaikki voivat nähdä hänen nilkkansa

  17. Edwin S. Porter (Edison): The Gay Shoe Clerk (1903) Kokokuvassa äiti ja tytär saapuvat kenkäkauppaan, jossa kenkäkauppias esittelee kenkiä tyttärelle…

  18. Edwin S. Porter (Edison): The Gay Shoe Clerk (1903) … ja alkaa sovittaa kenkää tämän jalkaan.

  19. Edwin S. Porter (Edison): The Gay Shoe Clerk (1903) Siirrytään lähikuvaan kengännauhojen solmimisesta…

  20. Edwin S. Porter (Edison): The Gay Shoe Clerk (1903) … jonka aikana tytär vetää hameenhelmaa ylöspäin.

  21. Edwin S. Porter (Edison): The Gay Shoe Clerk (1903) Palataan kokokuvaan, jossa kenkäkauppias alkaa suudella tytärtä…

  22. Edwin S. Porter (Edison): The Gay Shoe Clerk (1903) … mistä seuraa rangaistus.