1 / 100

Pro deaf toolkit 2012

Pro deaf toolkit 2012. ProDeafToolkit. Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä. Toim. Marja Kirjavainen ja Hannele Rissanen . Sisältö.

meir
Download Presentation

Pro deaf toolkit 2012

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Pro deaftoolkit2012 ProDeafToolkit Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä. Toim. Marja Kirjavainen ja Hannele Rissanen

  2. Sisältö

  3. Johdanto Tämä Viittova asiakas - työkalupakki on toteutettu kansainvälisessä ProDeafToolkit-projektissa http://prodeaftoolkit.eu/. Projektissa on ollut mukana kuusi maata (Ranska, Englanti, Belgia, Norja, Romania ja Suomi). Projekti on toteutettu ajalla 1.11.2010 – 31.10.2012. Projektin tavoitteena on edistää kuurojen ja huonokuuloisten henkilöitten tasa-arvoisia ja esteettömiä mahdollisuuksia yhteiskunnassa mm. lisäämällä yhteiskunnan eri toimialojen palvelujen tuottajien tietoisuutta ja valmiuksia miettiä tarjoamiensa palvelujen saavutettavuutta kohderyhmän näkökulmasta. Suomesta projektissa on ollut mukana Bovallius-ammattiopisto ja sieltä Maarit Tawast, Marja Kirjavainen ja Hannele Rissanen. Käytännössä projektissa on kehitetty tämä ”työkalupakki” avuksi ja tueksi viittovan asiakkaan kohtaamiseen. Toivomme tämän materiaalin vaikuttavan asenteisiin ja ennakkoluuloihin, jotta viittovat asiakkaat olisivat tasavertaisessa asemassa toisten asiakkaiden kanssa.

  4. Materiaali on ryhmitelty aihepiireittäin yhdeksään eri osioon. • Lukemisen helpottamiseksi aiheet on eroteltu värein ja symbolein. Työkalupakkiin on koottu ajantasainen perustieto aiheesta, sekä yhteystietoja ja linkkejä lisätiedon hankkimista varten. • Työkalupakki • koostuu seuraavista aiheista: kuurotietoisuus, vuorovaikutus, tekniset apuvälineet, tulkkauspalvelut, viittomakielinen työntekijä, taustajärjestöt, koulutus ja kurssit, lainsäädäntö sekä muu hyödyllinen tieto • on koottu alalla jo olevista lähteistä • Projektin kaikissa maissa työkalupakki on toteutettu samalla periaatteella. • Ota rohkeasti käyttöön!

  5. Kuurotietoisuus • Määritelmiä • Kuulovammainen; termiä käytetään yleisesti henkilöstä, jonka kuulonalenema ulottuu lievästä vaikeaan • kuuro; sanaa kuuro käytetään, kun henkilö ei pysty kuulemaan 95 desibelin äänenvoimakkuutta • Kuuro (kuurojen kulttuuri); sanaan kuuro liittyy ideologinen näkökulma. Kuurot itse pitävät itseään ensisijaisesti kieli- ja kulttuurivähemmistönä, viittomakielisinä • Vuosittain Suomessa syntyy 25 – 30 kuuroa, • arviolta noin 0,8 promillea väestöstä.

  6. Kuurotietoisuus • Käsitteitä • Äänen korkeus=hertzi (Hz). Miehen äänen taso on noin 120Hz ja naisen noin 250Hz. • Äänen voimakkuus ilmaistaan desibeleinä (dB). Kuulon mittauksissa 0 dB merkitsee äänenvoimakkuutta, jonka normaalikuuloinen juuri ja juuri kuulee=kuulokynnys. • Puhealueen kuulokynnys on 1 metrin etäisyydeltä mitattuna 40dB kuiskaus, tavallinen puheääni 60dB ja huuto 85dB. • Hyötyäänten lisäksi on häiritseviä, kuulemista haittaavia ääniä = melua. • Puheen erottamiskykyyn vaikuttavat eniten ympäristön taustaäänet, melutaso, kaikuminen.

  7. Kuurotietoisuus Kuulokäyrä Normaali kuulo: 0 – 20 dB Lievä kuulovamma: 20 – 40 dB Keskivaikea kv: 40 – 70 dB Vaikea kv: 70 – 95 dB Erittäin vaikea kv (kuuro): 95 - dB

  8. Kuurotietoisuus Hz Puhebanaani Jos kuulokäyrä putoaa puhebanaanin alapuolelle, henkilö ei pysty kuulemaan puhetta dB

  9. Vuorovaikutus • Viittomakieli • Viittomakieltä käyttävät syntymästä asti, tai varhaisessa lapsuudessaan kuuroutuneet. • Viittomakielellä on oma puhutuista kielistä poikkeava rakenteensa. • Viittomakielen kieliopillisia elementtejä ovat käsien, vartalon ja suun liikkeet, sekä ilmeet. • Viittomat muodostuvat osista, joita ovat mm. käsimuoto, paikka, liike ja (käden) orientaatio • Viittomakielessä on omat sanaleikkinsä, sananlaskunsa ja viittomakielisillä on oma kieleen sidottu kulttuurinsa. • Viittomakieli ei yleisen harhaluulon mukaisesti ole kansainvälistä, vaikka monet viittomat, kuten muotoa( pallo, kolmio. pitkä, lyhyt jne.) ja jotkin tekemistä ilmaisevat viittomat (onkia, ampua, juoda jne.)ovatkin ns. universaaleja.

  10. Vuorovaikutus • Viitottu puhe • Viitottu puhe eroaa varsinaisesta viittomakielestä siten, että viitotussa puheessa viittomakielen viittomat tuotetaan puhutun kielen mukaisessa sanajärjestyksessä. • Viitottu puhe noudattaa muutenkin puhutun kielen sääntöjä. • Viitotulla puheella voidaan esimerkiksi käyttää puhutun kielen sanaleikkejä, tai sananlaskuja. • Mikäli viitotulla puhella kommunikoivalla henkilöllä on kuulon jäänteitä, voidaan viitotussa puheessa käyttää myös ääntä.

  11. Vuorovaikutus • Sormiaakkoset • Varsinaisessa viittomakielessä sormiaakkosia käytetään , kun esiintyy sana, tai nimi, jonka viittomaa ei tiedetä, tai mikäli viittomaa ei ole laisinkaan. • Sormiaakkosten etuna on helppo omaksuttavuus, mutta haittapuolena on kommunikoinnin hitaus, sillä jokainen sana sormitetaan kirjain kerrallaan. • Sormittaessakäsi tulee pitää lähellä suuta, jolloin vastaanottaja voi seurata myös sormittajanhuuliota. • Sormiaakkostuksessa on oleellista rauhallisuus, jotta vastaanottaja ehtii hahmottaa kirjaimet ja muodostaa niistä kokonaisia lauseita.

  12. Vuorovaikutus Suomalaiset sormiaakkoset

  13. Vuorovaikutus • Kiinnitä huomiota… • puhe edestäpäin, huulilta lukeminen • puhe selkeää mutta normaalia, ei huutoa • älä kävele ympäriinsä puhuessasi • älä käännä selkääsi • anna aikaa • tulkin käyttö

  14. Tekniset apuvälineet Yleistä Kuurouteen liittyvä teknologia kehittyy nopeasti. Monet eri valmistajat kehittävät jatkuvasti uuden tyyppisiä tuotteita uusilla entistä paremmilla ominaisuuksilla. Ylipäänsä tekniikka tarjoaa kuuroille uusia mahdollisuuksia ja kuurot ovatkin usein edelläkävijöitä uusien kommunikaatiovälineiden käyttöönotossa. Kuurot ottivat esim. tekstiviestit heti osaksi arjen kommunikaatiota ja hankkivat ensimmäisten joukossa suoran kuvayhteyden mahdollistavat 3G-puhelimet. Tässä luvussa kerrotaan perusasiat näistä kuulon apuvälineistä; kuulolaitteista, implanteista, kuulon apuvälineistä ja annetaan yhteystietoja ja linkkejä websivuille, joista saa ajan tasalla olevaa lisätietoa asiaan liittyen

  15. Tekniset apuvälineet • Sisältö: • Kuulolaitteet • Yleistä • Hankinta • Kuulolaitetyypit • Käyttö, puhdistus • Muut apuvälineet • Apuvälineet • Hälyttimet • Kuurosokeitten apuvälineet • Muu teknologia • Implantointi • Yhteystietoja Kuva: Hannu Tapiovaara 2005

  16. Tekniset apuvälineet KUULOLAITTEET Kuulokojeteknologia on kehittynyt huimasti viime vuosina. Kuulokoje ei tuo takaisin menetettyä kuuloa, mutta tämän päivän digitaalisella tekniikalla koje pystyy vaimentamaan kohinaa ja häiriöääniä, vahvistamaan puhetta toivotusta suunnasta sekä estämään ikävän "vinkumisen". Uusimmat kuulokojeet ovat täysin automaattisia, eli ne säätyvät automaattisesti eri ääniympäristöihin. Teknologian muutoksen myötä kuulokojeista on tullut myös entistä hyväksyttävämpiä. Pienemmän koon, uusien mallien ja värien ansiosta kuulokojeiden käyttö on helppoa ja luotettavaa.

  17. Tekniset apuvälineet • Kuulokojeen hankinta • Kun epäilee kuulon alentuneen, kannattaa varata aika terveyskeskukseen tai yksityiselle lääkärille. Kuulonalenema voi johtua monesta eri syystä, joten syy alenemaan pitää aina selvittää. Lääkärin ja kuulontutkijan jatkotutkimuksissa selvitetään kuulonaleneman tyyppi ja aste (kuulokäyrä=audiogrammi ja puheenerotuskykymittaus) • Julkisella terveydenhuollolla on lakisääteinen velvollisuus tarjota potilaalle kuulokoje maksutta käyttöön kuulonalenaman ollessa riittävän suuri (rajana 30-40 db paremmin kuulevassa korvassa). Käytännössä jonot ovat usein pitkät ja kojetta voi joutua odottamaan pitkään. • Kuulokojeen voi hankkia myös itse, jolloin paremmin saa käyttöönsä audiologisen teknologian viimeisimmät saavutukset. Valinta ja tilaaminen käy esim. kuulontutkimuksen yhteydessä yksityisellä kuuloasemalla. Korvasta otetaan vahamalli, jonka mukaan tilataan kojeen yksilölliset osat. Valmis koje sovitetaan asiakkaalle. Se säädetään tietokoneella asiakkaan kuulokäyrän ja mieltymysten mukaan. Asiakas saa kojeen koekäyttöön ja varataan uusi aika kojeen säätöä varten.

  18. Tekniset apuvälineet Kuulolaitetyypit Kuulokojeet jaetaan karkeasti kahteen eri luokkaan, korvantauskojeisiin ja korvakäytävä- eli yksilöllisiin kojeisiin. • Korvantauskojeet • Yleisin kuulokojemalli, koko koje kaikkine teknisine komponentteineen sijaitsee korvalehden takana ja ääni siirretään putken/johdon kautta korvakäytävään. Korvakappaleen ja siihen liitetyn letkun avulla äänet välittyvät korvaan ja koje pysyy korvassa. Korvakappale rakennetaan yksilöllisen mallin mukaisesti. Kojeen yläpinnalla on yleensä äänenvoimakkuudensäädin ja kuunteluohjelmien valintapainike. Korvantauskojeita on kolmea eri mallia,kts. seuraava sivu.

  19. Tekniset apuvälineet • Korvantauskojeet • Korvantauskoje ja korvakappale • Tässä mallissa korvakappale on akryylista tai silikonista valmistettu korvakäytävään tuleva osa, jossa on ääniaukko ja koukku, johon liitetään kuulokojeesta tuleva väliletku, jota pitkin ääni liitetään korvaan.

  20. Tekniset apuvälineet • Korvantauskojeet • Korvantauskoje ja avoin sovitus • ei vaadi yksilöllisiä osia • RIC-korvantauskoje • ReceiverIn the Canal=kuulokekorvakäytävässä • kojeen kuuloke sijaitsee käyttäjän korvakäytävässä, ääni toistuu luonnollisena ja koje on hyvin huomaamaton

  21. Tekniset apuvälineet • Yksilölliset kojeet eli ns. korvakäytäväkojeet • Yksilölliset kojeet rakennetaan korvakappaleen sisälle. Siinä mikrofoni on ”oikeassa paikassa”. Koje on pienikokoinen ja sen käsittely vaatii sorminäppäryyttä. Runsas korvavahan eritys voi helposti tukkia kuulokojeen. • Canal-koje korvakäytävän suulle, miellyttävä käyttää • Concha-koje täyttää koko korvan kuopan • CIC-koje (Completely In the Canal) on markkinoiden pienin kuulokoje, tarkoitettu lievään kuulonalenemaan

  22. Tekniset apuvälineet Muita kuulokojeita • Taskukoje • Taskukoje on kuulokoje, jota pidetään taskussa tai kaulassa kannettavassa pussissa. Ääni johdetaan kojeesta korvaan johdon ja korvakappaleen avulla. Kojeen säätimet ovat helppokäyttöisiä suuremman koon vuoksi. • Kommunikaattori • Kommunikaattori on vahvistinlaite, jossa on kevytkuulokkeet. Laite sopii henkilölle, joka sairauden, iän tai muun syyn vuoksi ei pysty käyttämään kuulokojetta.

  23. Tekniset apuvälineet • Kuulolaittenkäyttö • Käyttäjä voi itse valita sopivan kuunteluohjelman tai koje valitsee sen automaattisesti. Vanhoissa kojeissa on yleensä O-T-M säätimet (pois päältä – induktio – mikrofoni) Uusimmissa laitteissa on automaattinen äänenvoimakkuuden säätö ja lisäksi usein mukana on myös kaukosäädin äänenvoimakkuuden ja eri ohjelmien selkeään käyttöön. Jokaisella kojeella on erikseen omat tarkemmat käyttöohjeet, joista selviää, kuinka kuulokoje toimii ja kuinka sitä käytetään. • Normaalin mikrofonikuuntelun lisäksi lähes kaikissa kuulokojeissa on sähkömagneettinen kela induktiiviseen kuunteluun. Induktiivista kuuntelumahdollisuutta voi hyödyntää yhdessä apuvälineiden kanssa esim. television kuuntelussa sekä niissä julkisissa tiloissa, joissa on induktiivinen kuuntelujärjestelmä. Järjestelmästä ilmoitetaan T-merkillä.

  24. Tekniset apuvälineet • Kuulolaitteen käyttö, jatkoa… Kojeiden virtalähteenä on yleisimmin paristo. Korvantaus- ja korvakäytäväkojeissa käytetään nappiparistoja ja taskukojeessa sauvaparistoja. Pariston kestoaika on n. 2-3 viikkoa kuunteluolosuhteista riippuen. Nykyisin kuulokojeissa on usein pienestä koostaan huolimatta hyvinkin pitkälle kehittyneet tekniset ominaisuudet, jotka mahdollistavat erilaisten kuunteluohjelmien käytön erilaisissa ääniympäristöissä (esim. musiikin kuuntelu, hälyinen ympäristö). Kuulolaitteen hoito-ohjeet: Kuulolaitetta hoidetaan päivittäin. Korvakappale pestään päivittäin juoksevan veden alla, ei koskaan saippualla tms. Itse kuulokojetta ei saa laittaa veteen. ja se on pidettävä ehdottoman kuivana ja puhtaana. Korvantauskojeen ja sen korvakappaleen välinen putki vaihdetaan uuteen noin 2-3 kk välein. Yksilöllisestä kuulokojeesta harjataan kuivunut korvavaha puhdistusharjalla pois. Kuulokojeen paristokotelo jätetään yön ajaksi auki.

  25. Tekniset apuvälineet MUUT TEKNISET APUVÄLINEET Tarjolla on suuria määriä erilaisia tuotteita (esim. Bellman , Siemens , Doro tai ReSound), joita löytyy sekä kuulokojeiden käyttäjille, että kuulonalenemasta kärsiville, jotka jostain syystä eivät käytä kuulokojetta. Uusia tuotteita kehitetään nopealla tahdilla, joten tuotteet vanhenevat nopeasti. Uusin tieto löytyy yritysten internetsivuilta. Apuvälineitä tarjoavia yrityksiä ovat mm. Kuulotekniikka, Danalink ja Kuulohansa. Apuvälineitä myöntävät eri tahot. Apuvälineet ovat samoja, vaikka niiden maksajana ovat eri tahot. Kuulovammainen saa kuulemisen apuvälineet yleensä aluesairaaloiden kuuloasemilta tai keskussairaaloiden kuulokeskuksista, joissakin kunnissa myös terveyskeskuksista. Joissakin tapauksissa niitä myöntävät myös KELA, vakuutusyhtiöt, Valtionkonttori, Työ- ja elinkeinotoimisto ja Potilasvahinkokeskus. Opetustoimi vastaa kouluissa käytettävistä, koulu- ja luokkakohtaisista apuvälineistä peruskoulun 1-6 luokkalaisille. Kiinteän induktiosilmukan ja hälytysjärjestelmän kustantaa yleensä kunnan sosiaalitoimi, mutta niiden saamiseksi voidaan tarvita suositus kuulokeskuksesta. Kuulemisen apuvälineitä myyvät kuuloalan erikoisliikkeiden lisäksi myös kodinkone- ja sähköliikkeet sekä tavaratalot.

  26. Tekniset apuvälineet Apuvälineitä Vahvistinpuhelin Silloin kun puhelimen soittoääni ei kuulu kunnolla, tai kun puhelimesta kuuluvasta puheesta on vaikea saada selvää, paras ratkaisu on huonokuuloisille kehitetty vahvistinpuhelin. Tavalliseen puhelimeen voi myös hankkia lisähälyttimiä. Vahvistinpuhelin on varustettu äänenvoimakkuuden ja -sävyn säädöillä ja puhelinluurissa on kuulolaitteen käyttäjälle ehdoton, sisäänrakennettu induktiosilmukka. Puhelimien soittoäänen voimakkuutta voidaan säätää ja puhelimen valohälyttimen vilkkuminen ilmoittaa saapuvasta puhelusta. Jo käytössä olevan puhelimen varustaminen lisähälyttimellä tai erillisellä luurivahvistimella parantavat puhelimen soittoäänen kuuluvuutta ja puhelimen käytön mielekkyyttä merkittävästi

  27. Tekniset apuvälineet Induktiosilmukka Induktiosilmukka on kuulovammaisen apuväline, joka siirtää magneettikentän välityksellä äänen suoraan kuulolaitteen vastaanottokelaan. Ääni siirtyy puhtaasti, sopivalla voimakkuudella eivätkä häiriöäänet puhujan ja kuuntelijan välissä häiritse. Induktiosilmukka voi olla kiinteästi asennettu. Se voidaan liittää osaksi tilan muuta äänentoistojärjestelmä. Induktiosilmukka voi olla myös kannettava, yleensä salkkuun pakattu järjestelmä, joka sisältää kelattavan silmukkajohdon, induktiosilmukkavahvistimen ja mikrofonin tai useampia. • Induktiosilmukalla varustetut tilat merkitään siitä kertovalla symbolilla.

  28. Tekniset apuvälineet Kaulainduktiosilmukka ja silmukkakoukku sopivat pienten laitteiden kuten MP3-soittimien ja matkapuhelimien kuunteluun. Ne voidaan liittää myös muihin äänilähteisiin. Kaulainduktiosilmukoita on kahta erityyppistä mallia. Toiset kiinnitetään johdolla äänilähteeseen ja toiset langattomalla Bluetooth-yhteydellä. Tyynysilmukka on irrallinen litteä tyyny, jonka sisään on sijoitettu induktiosilmukka. Laite sopii hyvin television tai radion kuunteluun. Tyynyn johto kiinnitetään televisioon ja tyyny sijoitetaan siihen istuimeen, jossa kuuntelija istuu.

  29. Tekniset apuvälineet FM-laitteita ja infrapunalaitteita on erilaisia kokoonpanoja, joita voidaan käyttää monipuolisesti kuuntelun apuna. Laitteet koostuvat lähettimestä ja vastaanottimesta, jotka ovat langattomasti yhteydessä toisiinsa, ja ne toimivat yleensä ladattavilla akuilla. FM-laitteesta käytetään myös nimitystä ryhmäkuuntelulaite. Kommunikaattoriin kuuluu mikrofoniosa ja siihen johdolla liitetyt kuulokkeet tai kaulainduktiosilmukka. Laitteet toimivat paristoilla tai ladattavilla akuilla. Kommunikaattori toimii keskustelun vahvistajana, mutta sitä voidaan käyttää apuna myös television kuuntelussa, teatterissa tai kirkossa

  30. Tekniset apuvälineet • Hälyttimet • Ovi- tai näppäinlähettimet • - auttavat huomaamaan ovikellon soinnin • Puhelinlähetin • auttaa havaitsemaan puhelimen soimisen • Itkulähetin • antaa hälytyssignaalin, kun lapsi itkee • Palovaroittimet • Herätyskellot värinähälytyksellä • Vastaanottimet, esim. herätyskellot, rannekevastaanottimet, täristimet

  31. Tekniset apuvälineet Kuurosokeiden apuvälineet Kuurosokeiden apuvälinetarpeet ovat hyvin yksilöllisiä. Jokaisen yksilön kohdalla apuvälineiden valintaan vaikuttavat niin monet seikat, että yleisiä suosituksia on mahdotonta antaa. Kuulo- ja näkövammojen aiheuttamat vaikeudet arkipäivän elämässä ovat erilaisia. Toiminnot, joihin apuvälineitä tarvitaan, vaihtelevat mm. henkilön asumisolosuhteiden ja harrastusten mukaan. Lisäksi apuvälineiden valintaan vaikuttavat aiemmin omaksutut taidot sekä kiinnostus uusien välineiden ja tekniikoiden käytön opiskeluun. Aluesihteerit ovat kuurosokeustyön alueellisia asiantuntijoita, ja heihin voi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee tietoa tai ohjausta apuvälineisiin liittyvissä asioissa. Aluesihteerit tekevät myös kotikäyntejä ja palvelu on maksutonta. Kuurosokeiden apuvälineet Aluesihteeripalvelut

  32. Tekniset apuvälineet MUU TEKNOLOGIA 3g Kännykät mahdollistivat jo aikaisemmin keskinäisen yhteydenpidon tekstiviestien kautta, mutta vasta 3G-verkon videopuheluiden avautuminen on mahdollistanut kännyköiden käyttämisen omalla äidinkielellä – suomalaisella viittomakielellä.3g on yleinen lyhenne ns. "kolmannen sukupolven” matkapuhelinteknologialle. ooVooon videoneuvottelun ja pikaviestinnän asiakasohjelma. Sillä voit keskustella videon avulla jopa kuuden eri henkilön kanssa samanaikaisesti. Ohjelma on helppokäyttöinen ja tarjoaa sekä audion ja videon. OoVoo:ta on saatavilla kahtena eri versiona. Toinen versio toimii Microsoft Windows (Windows 2000, XP tai Vista) käyttöjärjestelmissä, ja toinen Macintosh (Tiger, Leopard (OSX 10.4 ja uudempi)) käyttöjärjestelmissä. Ohjelma on ladattavissa esim. sivulta http://www.oovoo.com/download/

  33. Tekniset apuvälineet Etätulkkaus Etätulkkauksessa asiakas ja tulkki ovat yhteydessä web-kameran kautta. Kuulevaan osapuoleen tulkki on yhteydessä puhelimitse. Viittomakielinen asiakas voi hoitaa asioitaan vaikka kotikoneelta käsin. Ennen yhteydenottoa tulkkikeskuksen etätulkkauskoneelle on asiakkaan tilattava etätulkkaus tulkkivälityksestä.

  34. Tekniset apuvälineet IMPLANTIT =sisäkorvaistutteet Sisäkorvaistute on syntymäkuuron, myöhemmin kuuroutuneen tai vaikeasti kuulovammaisen apuväline, kun kuulokojeen antama apu ei ole riittävä. Sisäkorvaistutteita on asennettu Suomessa vuodesta 1995 lähtien, ja tällä hetkellä käyttäjiä on lähes 700 (vuonna 2011). Näistä hieman yli puolet on aikuisia. Yleensä istute asennetaan vain toiseen korvaan. Kuuroina syntyvistä lapsista 90 prosenttia saa istutteen. Istutteet ovat vähentäneet kuurojen määrää merkittävästi, niin että esimerkiksi kuurojen erityiskoulut kärsivät oppilaspulasta. Syntymäkuuroille lapsille sisäkorvaistute asennetaan yleensä ennen kahden vuoden ikää. Sisäkorvaistute asennetaan kuuroutuneille lapsille puheen oppimisen jälkeen ja aikuisille mahdollisimman pian kuuroutumisen jälkeen tai kuulovamman muututtua vaikea-asteiseksi. Henkilön täytyy olla myös riittävän terve ja aktiivinen voidakseen hyödyntää istutteen käyttöä.

  35. Tekniset apuvälineet IMPLANTIT Sisäkorvaistutteen sisäiset osat asennetaan korvaleikkauksessa yliopistollisessa keskussairaalassa. Istute on toiminnaltaan sähköinen kuulokoje. Toimimaton sisäkorva ohitetaan ja sähköisessä muodossa oleva signaali johdetaan suoraan kuulohermoon ja edelleen aivoihin. Istutteen ulkoiset osat:

  36. Tekniset apuvälineet • IMPLANTIT, jatkoa • Sisäkorvaistute ei tee kuulosta normaalia, mutta mahdollistaa puheen ja ympäristön äänien kuulemisen. Istutteen vaikutus ja siitä saatava hyöty vaihtelee yksilöllisesti. Tarvittaessa kommunikoinnin tukena voidaan käyttää huuliolukua, kirjoitustulkkausta, viitottua puhetta tai viittomakieltä. • Sisäkorvaistutteet ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua kuurojen yhteisössä. Monen mielestä olisi parempi sijoittaa sisäkorvaistuteleikkauksiin käytettävät yhteiskunnan rahat sellaisiin yhteiskunnan palveluihin, jotka helpottavat kuurojen elämää kuuroina tai viittomakielisinä. Toisaalta moni on myös ollut tyytyväinen sisäkorvaistutteeseensa.

  37. Tekniset apuvälineet • IMPLANTIT • linkkejä • http://www.kuuloliitto.fi • Kuuloliitto on kansalais- ja kuntoutusjärjestö, joka toimii huonokuuloisten, kuuroutuneiden, sisäkorvaistutetta käyttävien ja tinnituksesta kärsivien osallistumisen ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. Liittoon kuuluu 87 paikallista kuuloyhdistystä ja kaksi valtakunnallista toimialayhdistystä. Jäseniä yhdistyksissä on noin 16 000. • http://www.lapci.f • Lasten vanhempien perustama yhdistys, jonka tavoitteena on luoda koko maan kattava verkosto sisäkorvaistutetta käyttävien lasten perheiden välille. Yhdistys tukee sisäkorvaistutetta harkitsevia ja sen saaneita perheitä, välittää tietoa lasten sisäkorva istutteista ja elämästä implantoinnin jälkeen eri elämänvaiheissa, jakaa kokemuksia yhteisistä toiveista, odotuksista ja pettymyksistä.

  38. Tekniset apuvälineet • IMPLANTIT =sisäkorvaistutteet • Linkkejä • www.satakieliohjelma.fi • Satakieliohjelma edistää sisäkorvaistutteen saaneiden sekä muiden kuulokojetta käyttävien, vaikeasti huonokuuloisten pienten lasten kielen, puheen ja kommunikaation kehittämistä osana lapsen kokonaiskuntoutusta. Kohderyhmänä ovat lapset ja heidän perheensä sekä ammattihenkilöstö. Kohderyhmille järjestetään mm. koulutus- ja verkostotilaisuuksia sekä tukiperhekoulutusta. • Tutkimustietoa sisäkorvaistutteesta: • http://www.satakieliohjelma.fi/kotimaisiatutkimuksia.htm • http://www.satakieliohjelma.fi/ulkomaisiatutkimuksia10.htm

  39. Tekniset apuvälineet Linkkejä kuulolaitteiden ja apuvälineiden tarjoajiin: KuulohansaOy Soidintie 8 00700 HELSINKI Ajanvaraus ja tiedustelut (09) 345 5300 http://www.kuulohansa.fi info@kuulohansa.fi • OyDanalinkAb • Pohjoinen Rautatiekatu 15 • 00100 HELSINKI • Puhelin: (09) 4777 9790 • www.danalink.fi • www.kuulo.fi http://kuuloliitto.fi/fin http://www.kuulo-inva.fi http://www.kuulopiiri.fi/ http://www.kuulokauppa.fi http://www.kuulotekniikka.com http://www.oticon.fi/ http://www.widex.fi/

  40. Tulkkauspalvelut • Tulkkaus • Suomen perustuslaki turvaa viittomakielisten kielelliset oikeudet • Tulkkaus mahdollistaa viestinnän kielirajoista huolimatta • Keskustelu tulkin välityksellä lisää kielellistä tasa-arvoa, ja säästää molempien osapuolten aikaa ja voimavaroja

  41. Tulkkauspalvelut • Vammaispalvelulakiin perustuva subjektiivinen oikeus • Järjestelyvastuu KELA:lla> vaatiitulkkipäätöksen • Kuuroilla on oikeus käyttää tulkkia vähintään 180h/v ja kuurosokeilla 360h/v erilaisiin asioimistilanteisiin (opiskelu tulkkaus anotaan erikseen opiskelujen keston ajaksi) • Pääsääntöisesti tulkkauksen maksaa kuuron kotikunta, mutta maksajana voi olla myös esimerkiksi oikeuslaitos, sairaala tai työpaikka

  42. Tulkkauspalvelut • Viittomakielen tulkki on tulkkauksen ja viestinnän ammattilainen • Työskentelee tilanteissa, joissa kaikki eivät kommunikoi samalla kielellä • Viittomakielen tulkin työkieliä ovat suomi ja suomalainen viittomakieli

  43. Tulkkauspalvelut • Viittomakielen tulkki työssään • Noudattaa ammattisäännöstöä • Toimii tulkkaustilanteessa viestin välittäjänä • Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä • Tulkki ei toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan mitään muuta kuin tulkkaustehtäviä

  44. Tulkkauspalvelut • Tulkin tilaaminen • Asiakkaat joilla on voimassa oleva tulkkauspäätös Kansaneläkelaitokselta tilaavat tulkin oman alueensa välityskeskuksesta tai sivutoimipisteestä. Välityskeskus määräytyy tulkkauspalvelun käyttäjän kotikunnan perusteella. • Yhteystiedot sekä välityskeskuksiin että sivutoimipisteisiin löytyvät alla olevien linkkien kautta Kelan sivuilta: • Etelä-Suomen välityskeskus • Lounais-Suomen välityskeskus • Länsi-Suomen välityskeskus • Itä-Suomen välityskeskus • Pohjois-Suomen välityskeskus • Tee kaikki tilaukset ja peruutukset tulkkipalveluun, ei suoraan tulkille!

  45. Tulkkauspalvelut • Tulkin tilaaminen • Ilmoita tilauksessasi • asiakasnumerosi, nimesi tai henkilötunnuksesi • tulkkauksen päivämäärä sekä tulkkauksen alkamis- ja päättymisaika • tulkkauspaikan tarkka osoite ja kunta, jonka alueella tulkkaus tapahtuu • paikka, jossa tapaat tulkin • mihin tilanteeseen tarvitset tulkkia: onko kyseessä esimerkiksi kokous tai lääkärissä käynti • mistä tulkki saa tulkkaustilanteeseen liittyvää materiaalia, jos sitä on saatavilla • muut tilaukseen liittyvät lisätiedot, esimerkiksi tulkkaustilaisuuden kieli. • Kun välityskeskus on vastaanottanut tilauksesi, saat vahvistusviestin. Välityskeskus pyrkii ilmoittamaan sinulle tulkin löytymisestä viiden päivän kuluessa siitä, kun se on ottanut tilauksen vastaan, tai viimeistään kolme päivää ennen kuin tarvitset tulkkia.

  46. Tulkkauspalvelut • Mitä tulkkaaminen on? • Suullista tai viitottua tilanteeseen sidottua kääntämistä kielestä toiselle, joko konsekutiivisesti eli puheen jälkeen tai simultaanisesti, eli samaan aikaan puheen kanssa • Tulkkaus on monikielistä kommunikaatiota • Tulkki työstää ja yhteen sovittaa kahta kieltä siten, että lähtökielisen viestin ajatus ja merkitys välittyvät mahdollisimman samanlaisina vastaanotettavaan kohdekieleen ja sen kulttuuriin • Asioimistulkkaus, opiskelutulkkaus

  47. Tulkkauspalvelut • Tulkin työstä puhuttaessa on järkevää välttää seuraavia sanoja ja fraaseja: • Kuuron ……avustaja…henkilökohtainen avustaja…koulunkäyntiavustaja…tukihenkilö…auttaja • Vältä myös ilmaisuja: • Tulkki auttaa/avustaa kuuroa… Tulkki neuvoo/ohjaa kuuroa… • ONNISTUNUT TULKKAUS SYNTYY OSAPUOLTEN YHTEISPELILLÄ!

  48. Tulkkauspalvelut • Tulkkaustilanne sujuvaksi • Tulkkaustilanteessa puhu/viito rauhallisesti ja selkeästi mutta normaalisti • Tauota puheesi/viittomisesi luonnollisesti • Puhu/viito suoraan keskustelukumppanillesi – keskustele hänen kanssaan, älä tulkin kanssa • Tulkkaus tapahtuu minä –muodossa • Tulkki tulkkaa kaiken sanomasi/viittomasi. Hän ei saa jättää pois eikä lisätä mitään • Tulkki on vaitiolovelvollinen. Hän on tilanteessa puolueeton osapuoli, eikä osallistu itse asian käsittelyyn • Muista, että tulkin tehtävä on ainoastaan tulkata • Tulkkaukseen liittyvistä seikoista voit aina kysyä tulkilta

  49. Tulkkauspalvelut • Tulkkaustilanne sujuvaksi • Jos käytät kalvoja tms. puheesi lomassa, pidä hetken tauko, jotta tulkin käyttäjät ehtivät katsoa, mitä näytät. On mahdotonta katsoa tulkkia ja esim. kalvoa samaan aikaan • Älä puhuttele tulkkia kesken tulkkauksen tai kysy hänen mielipidettään • Tulkilta voi kysyä neuvoa tulkkaukseen liittyvissä asioissa ennen tulkkausta • Kesken tulkkauksen tulkki saattaa pyytää sinua keskeyttämään hetkeksi, toistamaan, hidastamaan tai selventämään sitä, mitä olet juuri sanonut • Mikäli tulkkaus kestää yli 2h tilaa paikalle 2 tulkkia

  50. Tulkkauspalvelut • Viittomakielen tulkin ammattietiikka • Tulkki noudattaa ehdotonta vaitiolovelvollisuutta. • Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta. • Tulkki ottaa vastaan toimeksiannon vain, jos hänellä on siihen tarpeellinen pätevyys ja jossa hän ei ole jäävi. • Tulkki kunnioittaa ja tukee asiakkaidensa itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. • Tulkki osoittaa solidaarisuutta ammattikuntaansa kohtaan.

More Related