VISUAALINEN HAHMOTTAMINEN ja sen vaikeuksien merkitys oppimiselle

1. VISUAALINEN HAHMOTTAMINEN ja sen vaikeuksien merkitys oppimiselle Heli Numminen Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi

2. MITÄ ON HAHMOTTAMINEN? • Hahmottaminen tarkoittaa nähdyn tulkintaa ja ymmärtämistä • Useat aivoalueet ja prosessit mukana • Aivomme kykenevät tulkitsemaan hämmästyttävän määrän tietoa vähällä ja vaihtelevalla informaatiomäärällä

3. MITÄ ON HAHMOTTAMINEN? • Hahmottaminen muodostuu useista eri osa-prosesseista • Keskeisimmät osa-alueet ovat: • Visuaalinen erottelu/tarkkaavuus • Visuaalinen tunnistaminen • Avaruudellinen hahmottaminen • Toiminnanohjauksella on tärkeä merkitys hahmottamistaitojen käytölle

4. VISUAALINEN JÄRJESTELMÄ • Periferinen näköjärjestelmä • Silmä • Näköradat • Talamuksen tumake (LGN) • Primaari visuaalinen aivokuori • Sekundaariset visuaaliset aivokuoret • Mitä? • Missä?

5. MITÄ -REITTI • ”Ventraalinen” reitti temporaalilohkoille • Läheinen yhteys kielelliseen prosessointiin • Temporaalilohkoilla sijaitsevat auditiiviset ja kielen kannalta tärkeät alueet ”tietoinen” visuaalinen havaitseminen • Muodon, värin, esineiden ja kasvojen tunnistus • Alueella soluja, jotka reagoivat vain tiettyihin kohteisiin (esim. kasvot)

6. MISSÄ -REITTI • ”Dorsaalinen” reitti parietaalilohkoille • Ei yhteyttä kielelliseen prosessointiin ”tyhmä” visuaalinen prosessointi • Tieto avaruudellisesta sijainnista, liikkeestä ja koosta, navigointi tilassa • Läheisessä yhteydessä frontaalilohkojen motorisiin alueisiin (miten) • Tavoittelu, liikkuminen ja tasapaino ovat kaikki motoris-spatiaalisia prosesseja, joissa dorsaalinen reitti on keskeinen

7. HAHMOTUSVAIKEUDET • Etiologia • Hahmotusvaikeuksien syyt samat kuin oppimisvaikeuksissa yleensä: epäedulliset geeniyhdistelmät (perimä), aivovauriot ja aivojen kehityshäiriöt (hankitut vauriot) (esim. äidin odotusajan päihteidenkäyttö, keskosuus) • Esiintyvyys • Noin 20% kaikista oppimisvaikeuksisista on hahmottamisen vaikeuksia • Tunnusmerkit • Visuaalisten taitojen ja usein motoristen taitojen iänmukaista selvästi heikompi kehitys

8. HAHMOTUSVAIKEUDET • Aiemmin esitellyt visuaalisen prosessoinnin osa-alueet liittyvät eri aivoalueiden toimintaan, joten ne toimivat/kehittyvät/häiriintyvät ainakin osittain toisistaan riippumatta • Tyypillisimmät kehitykselliset hahmotusvaikeudet liittyvät visuaaliseen erotteluun ja avaruudelliseen hahmottamiseen

9. 1.VISUAALINEN EROTTELU • Häiriöt ilmenevät: • Huolimattomuusvirheinä • Johtuvat vaikeuksista huomioida visuaalisia ärsykkeitä • Etsimisen ja löytämisen vaikeuksina • Johtuvat vaikeuksista erottaa oleellisia visuaalisia ärsykkeitä • Vaikeutena seurata opetusta taululta • Johtuvat vaikeuksista visuaalisen tarkkavaisuuden kohteen vaihtamisena

10. 2. VISUAALINEN TUNNISTUS • Häiriöt ilmenevät: • ”Näkemisen vaikeuksina” • Johtuvat vaikeuksista tunnistaa heikosti taustasta erottuvia tai epätavallisesta orientaatiosta esitettyjä ärsykkeitä • Voivat johtaa jopa eksymistaipumukseen • Voivat vaikeuttaa ihmisten tunnistamista ja kasvomuistia

11. 3. AVARUUDELLINEN HAHMOTTAMINEN • Vaikeudet ilmenevät: • Eksymistaipumuksena • Johtuvat suuntien ja oikea-vasen –erottelun vaikeuksista • Vaikeuksina taitoaineissa • Johtuvat kädentaitojen ja mm. mittojen hallinnan vaikeuksista • Vaikeuksina kellon oppimisessa • Johtuvat suuntien erottamisen vaikeuksista • Vaikeuksina matematiikassa • Johtuvat mm. lukumääräkäsitteen, lukujonokäsitteen, laskusuunnan ja avaruudellisten objektien hallinnan vaikeuksista

12. HAHMOTUSVAIKEUDET JA OPPIMINEN • Yleisimmät ongelma-alueet lapsilla: • Visuomotoriikka • Avaruudellinen hahmottaminen • Visuaalinen tarkkaavaisuus ja yksityiskohtien havainnointi ja erottelu • Vaikeuttavat monien kouluaineiden oppimista • Useimmiten vaikeudet näkyvät selvimmin: • Taitoaineissa • Matematiikassa • Vaativissa reaaliaineissa • Hahmotusvaikeudet usein vaikeutuvat iän myötä, jos niihin ei puututa • Vaikutukset esim. yläkoulussa alakoulua suuremmat

13. HAHMOTUSVAIKEUDET JA OPPIMINEN • Vaikeuksia usein myös: • osa-kokonaisuussuhteiden hallinnassa: kokonaisuuden hahmottaminen vs. osien hahmottaminen • kirjoittamisessa • liikunnassa (erityisesti pallopelit ym. ryhmäliikunnan muodot) • ajan hallinnassa ja arvioinnissa • vieraissa ympäristöissä liikkumisessa • ikätoverisuhteissa • itsearvioinnissa • avun pyytämisessä

14. SOSIAALISET SUHTEET • Aikuisilla, joilla on oikean hemisfäärin vaurio on usein vaikeuksia oiretiedostuksessa ja sosiaalisissa suhteissa • Vaikeudet liittyvät toisaalta sosiaalisten tilanteiden visuaaliseen luonteeseen ja toisaalta kielen pragmaattiseen ja prosodiseen ymmärtämiseen • Hahmotusvaikeuksien ja sosiaalisten taitojen välinen suhde tulee erityisen hyvin esiin ns. Ei-kielellisissä oppimisvaikeuksissa Non-verbal learning disabilities (NLD)

15. DIAGNOSTIIKASTA • Non-verbal learning disabilities: Rourke • Tutkittu järjestelmällisesti 1985 lähtien • Noin 10% kaikista oppimisvaikeuksista • Ei-kielellisellä oppimiskyvyn häiriöllä ei ole omaa diagnoosia • F81.9 Määrittämätön oppimiskyvyn häiriö (ICD-10) • Tunnistus ja diagnoosi perustuu lapsen (neuro)psykologisessa tutkimuksessa todettuun suoriutumisprofiiliin • ”Dysfasian vastakohta”, KÄO>SÄO

16. EI-KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET • Piirteitä: • Kosketustunnon heikkous • Motoriset koordinaatiovaikeudet • Havainnoinnin ja avaruudellisen hahmottamisen ongelmat • Ei-kielellisen päättelyn vaikeudet • Vahvat mekaanis-kielelliset taidot • Vaikeudet sopeutua uusiin ja monimutkaisiin tilanteisiin • Vaikeudet mekaanisissa aritmeettisissa taidoissa • Taipumus toistavaan, mekaanistyyppiseen puheliaisuuteen • Vaikeudet sosiaalisessa havainnoinnissa, arvioinnissa ja vuorovaikutustaidoissa

17. VARHAISPIIRTEET • Puheen kehitys • Usein hitaahko alku, mutta oppivat nopeasti mekaanista puhetta (lorut, toistaminen jne.) • Hyvä kielellinen muisti • Liikunnallinen kehitys ikätovereita hitaampaa • Ongelma psykomotorisessa koordinaatiossa • Puhemotoriikan vaikeuksia • Tutkivaa leikkiä on vähän • Omatoimisuus tavanomaista myöhemmin • Uuden välttäminen • Riippuvaisuus vanhemmista on voimakkaampaa • Vuorovaikutussuhteet ikätovereihin heikot • Erityisesti vapaissa leikkitilanteissa

18. KOULUIKÄ • Vahvuudet: • Yksinkertaiset hienomotoriset toiminnot • Kuulohavainnointi • Kuulomuisti ja ulkomuisti • Vaikeudet: • Tiedon analysointi ja organisointi, ongelmien ratkaisu, käsitteen muodostus • Kielen prosodian, sisällön ja pragmatiikan vaikeudet • Luetun ymmärtäminen • Huono käsiala • Sosiaalinen havainnointi, arviointi ja vuorovaikutus

19. HERMOSTOLLINEN PERUSTA • Vaurio tai kehityshäiriö oikeassa aivopuoliskossa • Häiriö myelinisaatioprosessissa • Myeliinin ympäröivät aksonit muodostavat aivojen valkean aineen • Myeliinin puute tai sen vaurio vaikeuttaa: • Aivopuoliskojen ja eri aivoalueiden välistä kommunikaatiota • Oikean aivopuoliskon sisäistä kommunikaatiota • NLD:n ryhmittelyyn liittyviä/linkittyviä neurologisia/psykiatrisia diagnooseja • Asperger • Williams • Turner • Tourette

20. HERMOSTOLLINEN PERUSTA • NLD –tyyppisiä ominaisuuksia on todettu monissa neurologisissa tiloissa, joissa ns. valkean aineen vaurioita • MS-tauti (tulehduksellinen) • Traumaattiset aivovammat (aksonivauriot) • Aivotulehdukset • Syöpähoidot

21. HAHMOTUSVAIKEUKSIEN KUNTOUTUS • Lapsia, joilla on hahmotusvaikeuksia kuntoutetaan useimmiten • Fysioterapiassa • Toimintaterapiassa • Neuropsykologisessa kuntoutuksessa • Kuntoutus perustuu yksilöllisen kykyprofiilin ja toiminnallisen haitan yhteisarviointiin • Lapsuusiässä kuntoutus kohdistuu hahmotustaitojen parantamiseen • Nuoruusiässä hahmotusvaikeuksiset tarvitsevat usein lisätukea opiskelustrategioiden kehittymiseen ja kielellisten taitojensa hyödyntämiseen • Aikuisena tuen tarve liittyy työssä tai arkielämässä esiintulevien vaikeuksien kompensaatioon

22. HAHMOTUSVAIKEUDET JA AIKUISUUS • Hahmotusvaikeuksien vaikutukset aikuisiässä riippuvat lapsuudesta: • lapsuudenaikaisesta diagnostiikasta • saadusta opetuksesta ja kuntoutuksesta sekä • kompensaatiokeinojen aktivoitumisesta • Vaikutukset ovat hyvin samantyyppisiä kuin lapsuusiässä • Toimintakykyvaje syntyy perustaitojen, ympäristön vaatimusten ja kompensaatiokeinojen yhteisvaikutuksesta

23. HAHMOTUSVAIKEUDET JA AMMATILLINEN SELVIYTYMINEN • Ammatillinen selviytyminen riippuu perustaidoista, ammatin asettamista vaatimuksista ja kompensaatiokeinoista • Joissain ammateissa hahmottamisen taitoja edellytetään todella paljon • Joissakin tapauksissa ammatinvalinta on tehty ilman tietoa hahmotusvaikeuksista • Ongelmia seuraa! • Joissakin ammateissa hahmottamisen vaatimukset ovat vähäisiä • Ongelmat eivät välttämättä edes tule esiin!

24. HAHMOTUSVAIKEUDET JA AMMATILLINEN SELVIYTYMINEN • Opiskelijan hahmotusvaikeudet on syytä huomioida opetusta suunniteltaessa • Visuaalispainotteisia opetusmenetelmiä tulisi tällöin välttää • Esim. mittaamiseen liittyviä taitoja tulisi harjoitella riittävästi • Matematiikan erityisopetukseen tulisi varautua • Tarvittaessa on syytä pitää mielessä alan vaihto • Myös ”lukemalla opiskeltavilla” aloilla voi tulla vaikeuksia, jos luetun ymmärtämisen kyky on heikko

25. YHTEENVETO • Hahmottaminen on useiden aivoalueiden yhteistyötä • Hahmottamisen eri osatoiminnot voivat häiriintyä toisistaan riippumatta • Hahmottamisvaikeudet vaikuttavat moneen asiaan, mm. oppimiseen ja sosiaalisiin taitoihin • Hahmottamisvaikeudet eivät yleensä korjaannu spontaanin kehityksen myötä • Hahmotusvaikeudet vaikeuttavat myös aikuisen elämää, erityisesti jos ammatti edellyttää hahmotustaitoja