Kuuloliiton vapaaehtoistoiminnan ulottuvuudet ja merkitys huonokuuloisille

1. Kuuloliiton vapaaehtoistoiminnan ulottuvuudet ja merkitys huonokuuloisille Vammaistutkimuspäivät 10.6 2010 Anniina Lavikainen Tutkija / Kuuloliitto ry

2. Kuuloliitto ry • Kuuloliitto ry (ent. Kuulonhuoltoliitto) on jäsenyhdistystensä muodostama sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, jolla on myös kuntoutustoimintaa. Liiton visio on, että yhteiskunta on kuulovammaiselle esteetön ja saavutettava. Toiminnan arvoja ovat yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus ja ihmisläheisyys. • Kuuloliittoon kuuluu 87 paikallista kuuloyhdistystä ja kaksi valtakunnallista toimialayhdistystä: Suomen Tinnitusyhdistys ja Suomen Akustikusneurinoomayhdistys. Jäseniä yhdistyksissä on hieman vajaa 16 000. Paikallisyhdistykset muodostavat kahdeksan valtakunnallista kuulopiiriä.

3. Kuuloliitosta ja tutkimuksesta • Tutkimusten ja selvitysten tekoa osana projekteja • Mikä estää? -projekti (2003): Huonokuuloinen korkeakouluopiskelija – kokemuksia ja käytänteitä • Ehyt- projekti (2007-2010): Huonokuuloisena työelämässä. Työympäristön toimivuus ja yhdenvertainen osallistuminen • Osallistuminen EuRADE-projektiin (European Research Agendas for Disability Equality 2008-2009) • www.eurade.eu • Uudenlainen yhteistyöprojekti tulevaisuuden vammaistutkimuksesta

4. Kuuloliitosta ja tutkimuksesta • Vuoden 2010 alusta tutkimus osa liiton perustoimintaa • Vapaaehtoistoiminnan tutkimus (2009-2012) osana vapaaehtois- ja aluetoiminnan kehittämishanketta • Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja toiminnan laadun takaaminen • Tarvittaessa myös liiton alueorganisaation uudistaminen

5. Vapaaehtoistoiminnan tutkimuksen taustalla • Muutokset toimintaympäristössä • Vapaaehtoistoiminnan muuttuvat muodot • Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen muutokset • Vammaisuusparadigman muutos • Yleiset yhteiskunnalliset muutokset • Väestön ikääntyminen • Alueiden kehitys • Tietotekniikan kehitys

6. Tutkimuksen teoreettisesta näkökulmasta • Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja vammaistutkimuksen välimaastossa • Suomessa sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen (esim. vammaisjärjestöt) kaksinainen luonne • Palveluntuotanto • Kansalaisaktivismin eri muodot

7. Tutkimuksen teoreettisesta näkökulmasta • Vapaaehtoistoiminnan ilmiön ulottuvuudet vammaisuuskontekstissa • Vammaisten henkilöiden vapaaehtoistoimijuus, aktiivinen kansalaisuus, osallisuus – vammaisjärjestöjen toiminnan merkitys • Huonokuuloisten identiteettikäsityksien suhde vapaaehtoistoimijuuteen

8. Tutkimuskysymyksestä • Päätutkimuskysymys: Minkälaisia ovat Kuuloliiton vapaaehtoistoimijoiden toimintaan osallistumisen odotukset ja tarpeet eri osallistumisen tasoilla (yhdistys, piirit, liitto) sekä tuen tarve osallistumisessa eri tasoilla (yhdistys, piirit, liitto)?

9. Tutkimuskysymyksestä Osallisuus (1): • Mikä saa tulemaan toimintaan mukaan? • Mikä saa pysymään mukana toiminnassa? • Mitkä ovat mahdolliset toimintaan osallistumisen esteet? • sisäiset esteet (esim. toimintakulttuuri) • ulkoiset esteet (esim. kuulovammaisuuteen liitetty stigma, huonot liikenneyhteydet ym.)?

10. Tutkimuskysymyksestä Tuki (2): • Minkälaista tukea ja valmiuksia vapaaehtoistoimija tarvitsee osallistumista vahvistamaan ja motivaatiota tukemaan? • Minkälainen on liiton työntekijöiden tuen merkitys vapaaehtoistoimijoiden osallistumisen kannalta?

11. Tutkimuksen kohderyhmästä • Kuuloliiton jäsenistö on hyvin moninaista – kohderyhmää hahmoteltu neljä eri ulottuvuuden kautta • Vapaaehtoistoimijuus (Kuuloliitossa ja muualla) • Identiteetti (sosiaalinen identiteetti, missä vaiheessa tullut huonokuuloiseksi) • Alueellinen ulottuvuus (esim. osallistumisen haasteet erilaisia paikkakunnasta riippuen) • Huonokuuloisten piirteet, esimerkiksi ikä tai toiminnan pienemmät ryhmät, kuten kuuroutuneet ja sisäkorvaistutteen käyttäjät

12. Tutkimuksen menetelmistä • Haastateltavien etsintä käynnissä. Haastattelut toteutetaan syksyllä 2010 • Yhteensä 13 ryhmäteemahaastattelua. • Yksi jokaisessa kahdeksasta kuulopiiristä. • Erilliset ryhmähaastattelut toiminnan pienemmille ryhmille (nuoret, kuuroutuneet, sisäkorvaistutteen käyttäjät, akustikusneurinooma-leikatut sekä henkilöt, joilla on tinnitus) • Lisäksi noin 10 yksilöteemahaastattelua

13. Tutkimusprosessista • Tutkimuksen toteutus osallistavalla tutkimusotteella • Vuoden 2010 alkupuolella perustettiin tutkimuksen kommenttiryhmä • Mukana sekä vapaaehtoisia että liiton aluetyöntekijöitä • Ryhmää voidaan tarvittaessa täydentää tutkimusprosessin aikana • Ryhmä mukana haastattelurungon suunnittelussa sekä aineistosta nousevien ilmiöiden tulkitsemisessa ja johtopäätösten tekemisessä • Tutkija mukana myös Kansalaisyhteiskunnan arvot ja osallisuus-tutkijaryhmän työskentelyssä (Diakonia-ammattikorkeakoulu, kansalaisyhteiskunta-tutkimusohjelma)

14. Tutkimuksen jatkotoimenpiteistä • Tutkimuksen tulosten pohjalta luodaan vapaaehtoisten kokemuksia selvittävä internet-pohjainen kysely • Toteutetaan jatkossa vuosittain • Kysymyspatteriston luominen, joka mittaa ja selvittää vapaaehtoistoimijoiden toimintaan osallistumista, osallistumisen tarpeita ja odotuksia, tuen tarvetta osallistumisessa sekä ihmisoikeusnäkökulman ”jalkautumista” paikallistasolle • Kysely toimii jatkossa toiminnan kehittämisen välineenä • Lisäksi systemaattisen ja säännöllisen tiedon saaminen kuulonhuollon palveluiden saatavuudesta