Download
1 / 22
220 likes | 389 Views
Työterveyshuolto tukee mielenterveyttä. Erkki Kuivasniemi Kehittämispäällikkö, työterveyspsykologi Medivire Työterveyspalvelut Oy. Työelämän dynaamisuus on lisääntynyt. Globaalistuva talous Teknologian kehitys Markkinatalous, kilpailukyky Tuottavuuden maksimointi
E N D
Työterveyshuolto tukee mielenterveyttä Erkki Kuivasniemi Kehittämispäällikkö, työterveyspsykologi Medivire Työterveyspalvelut Oy
Työelämän dynaamisuus on lisääntynyt • Globaalistuva talous • Teknologian kehitys • Markkinatalous, kilpailukyky • Tuottavuuden maksimointi • Monimutkaisuuden lisääntyminen • Uudet organisointitavat (esim. verkostot) • Paljon muutoksia • Ennakointi on vaikeutunut • Johtaminen on vaikeutunut
Stressi on normaali valmiusreaktio • Uhkaavassa tilanteessa elimistö asettuu taistelu- ja pakovalmiuteen • Stressi parantaa hetkellisesti ihmisen suorituskykyä ”auttaa venymään” • Pitkäaikainen stressi vastaavasti heikentää suorituskykyä ja vastustuskykyä • Olennaista on palautuminen
Burnout- työuupumus • Burnout on kroonisen stressin aiheuttama kontekstuaalinen ongelma • Burnoutin lähtökohtana on ristiriita ihmisen ja työn välillä • Ristiriidan syynä voi olla jatkuva ylikuormitus tai muu turhautumista aiheuttava tilanne työssä • Varhaisoireita ovat epätyypilliset fyysiset oireet • Varsinaisia oireita ovat • uupumus, • kyynisyys ja • ammatillisen itseluottamuksen menettäminen
Uupuminen vai sitoutuminen? Uupumus Energisyys Kyynisyys Osallisuus Huono Hyvä ammatillinen ammatillinen itseluottamus itseluottamus Maslach, C., Jackson, S. E., & Leiter, M. P. (1996). Maslach Burnout Inventory Manual (3rd Ed.). Palo Alto, CA: Consulting Psychologists Press.
Sitoutu- minen/ motivoi- tuminen Uupu- minen Työyhteisön kriittiset alueet Kuormitus Vaikutusmahdollisuudet Palkitseminen Työyhteisö Oikeudenmukaisuus Arvot Maslach, C., Jackson, S. E., & Leiter, M. P. (1996). Maslach Burnout Inventory Manual (3rd Ed.). Palo Alto, CA: Consulting Psychologists Press.
Ristiriidat KOETTU • Ylikuormitus • Vaikutusmahdollisuuksien puute • Riittämätön palaute ja palkitseminen • Työyhteisön ristiriidat tai puuttuminen • Epäreilu tai epäkunnioittava kohtelu • Arvostus- ja arvokonfliktit
TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Yhteensopivuus KOETTU • Optimaalinen kuormitustilanne, joka mahdollistaa riittävän palautumisen • Riittävä ammattitaito ja osaaminen, riittävät säätelymahdollisuudet • Motivoiva palaute- ja palkitsemiskulttuuri • Tehtäväsuuntautunut ja hyvin toimiva työyhteisö • Oikeudenmukainen ja kunnioittava kohtelu • Arvostuskonfliktien käsittelymahdollisuudet
TYÖ • Kuormitus, mielekkyys • Vaikutusmahdollisuudet • Palkitseminen • Työyhteisö • Oikeudenmukaisuus • Arvot • ELÄMÄNTILANNE • Ihmissuhteet • Perhe • Talous • Harrastukset YHTEEN- SOPIVUUS • YKSILÖ • Tavoitteet • Terveys • Osaaminen
Työterveyshuollon tehtävät työhyvinvoinnin tukemisessa • Työpaikkaselvitykset ja työpaikkojen riskien arviointi • Henkilöstön työterveystarkastukset • Henkilöstön systemaattinen työssä selviytymisen seuranta ja arviointi • Työterveyspainotteinen sairaanhoito • Erikoislääkärikonsultaatiot • Yksilön ja ryhmien terveysneuvonta • Työkyky- ja kuntoutustarveselvitykset ja kuntoutukseen ohjaus • Tuki kriisi- ja muutostilanteissa yksilöille ja työyhteisöille • Työhyvinvoinnin kehittäminen, työyhteisötyö • Esimiesten tukeminen työhyvinvoinnin johtamisessa • Työyhteisöjen hyvinvointitutkimukset
Medivireen psykologipalvelut • Työpaikkatoiminta • Työyhteisöjen toimivuuden ja hyvinvoinnin arviointi ja tutkimus • Työperäisen psyykkisen kuormituksen riskien arviointi • Työyhteisön toimivuuden ja jaksamisen tukeminen • Työyhteisöjen valmennus • Muutosvalmennus • Esimiesvalmennus • Johdon ja esimiesten konsultointi • Kriisien psykologinen jälkihoito • Yksilötyö • Psyykkisen työkyvyn ja työn kuormittavuuden arviointi • Psykologiset tutkimukset (esim. työkyky) • Esimiesten ja asiantuntijoiden työnohjaus ja konsultointi • Neuvonta, ohjaus ja lyhytterapia elämän pulmatilanteissa
Työterveyshuoltolaki 1383/ 2001 • Uudistettu laki nosti työterveyshuollon uusiksi haasteiksi työn psyykkisen kuormittavuuden vähentämisen ja työyhteisöongelmien ehkäisyn. • Psykologisen asiantuntemuksen käyttö työterveyshuollossa • on vähentynyt ja • vähenee edelleen Kelan v. 2004 omaksuman korvauskäytännön myötä • Tilanne on selvässä ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa.
Hyvä työterveyshuoltokäytäntö • Työterveyshuollon tulee olla jatkuvaa toimintaa, johon sisältyy työpaikan tarpeiden arviointi, toiminnan suunnittelu, varsinainen toiminta vaikutusten aikaansaamiseksi, seuranta ja arviointi sekä laadun jatkuva parantaminen. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001 2 § 2 mom.) • Työterveyshuoltoa tulee toteuttaa työhön, työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöihin kohdistuvin toimenpiteinja menetelmin. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001 4 §)
Psykologipalvelujen tarjonta työterveysasemilla on vähentynyt • Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen (Piirainen et al., 2005) mukaan syyskaudella 2003 työterveysasemista (n=808) 17 %:lla oli oman tai sovitun psykologin palveluja, 28 %:lla tarvittaessa ulkopuolisen psykologin palveluja käytettävissä. • Työterveysasemista 55 %:lla ei ollut lainkaan psykologipalveluja. • Työterveyshuolto Suomessa 2000 - aineiston mukaan 35 % työterveysasemista oli psykologipalveluja vähintään kuukausittain, 37 % psykologipalveluja satunnaisesti, 28 % ei psykologipalveluja (Kivistö, Ahola, Vartia, Leino, & Viluksela, 2004).
Kelan korvauskäytäntö 2005 alkaen • Mielenterveyttä tukevat ryhmät on jätetty korvaamatta, vaikka mielenterveyssyyt johtavat poissaolo- ja eläketilastoja. • Selvityksiä pyydetään toistuvasti kaikesta työterveyspsykologin työstä, vaikka se olisi perusteltu toimintasuunnitelmissa. • Kaikki kyselyt, myös nimellä vastatut ja henkilökohtaisen tarkastuksen korvanneet, on jätetty korvaamatta. • Esimerkki Kelan vastauksesta: "Työpaikkaselvitysmenetelmänä toteutettu THB-kysely ei vastaa sisällöltään eikä toteuttamistavaltaan työterveyshuoltolaissa ja sen perusteella annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1484/2001) tarkoitettua hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista toimintaa."
Kelan linjaus, luonnos 11.4.2005 • Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä, terveystarkastuksia, antaa tietoja, ohjaa, neuvoo ja tekee seurantaa • Vain aloitteita ja ehdotuksia, ei tee itse • Ei korvata: • Työpaikkaselvitysten perusteella annettujen toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen osallistumista • Muutosvalmennusta • Työnohjausta (Kelan tulkinnan mukaan ilm. vain ammatillisen osaamisen kehittämistä) • Organisaation ja työyhteisön kehittämistä • Työstressi- ja työuupumuskyselyjä • Muutostarpeiden ja -ehdotusten kartoituksia ja selvityksiä • Työyhteisön tukemista ristiriita- ja konfliktitilanteissa • Tiimi- ja ryhmätyötaitojen kehittämistä • Esimiesten tukemista • Tukiryhmiä, esim. uupuneille, stressioireisille jne.
Työterveyshuollon kustannukset 2002 Psykologien osuus 2002 Psykologiasiantuntemuksen kustannukset 90,7 € 2,7 € Psykologiasiantuntemuksen kustannukset (2,7 €) työterveyshuollon kustannuksista. Yhteensä kustannukset olivat työntekijää kohti 90,7 € vuonna 2002.
Toimiva ennaltaehkäisy kohdistuu työyhteisöihin ja organisaatioihin • Kelan nykyisen linjauksen mukaan työterveyshuolto vain selvittää ja antaa suosituksia • Tietojen antaminen ja ohjaus: asiantuntija sanoo, miten pitäisi tehdä, ja vastuu jää kuulijalle • Todellisten työhyvinvointia tukevien muutosten syntyminen työyhteisössä edellyttää yhteistä oppimisprosessia, johon työterveyshuollonkin pitäisi aktiivisesti osallistua • Nykykäytännössä Kela korvaa lähinnä yksilöihin kohdistuvaa toimintaa, ei ryhmiin ja yhteisöihin • Työterveyspsykologin työyhteisöihin, organisaatioihin ja esimiestyön tukemiseen suuntautuvaa oikeasti ennaltaehkäisevää työtä ei korvata, joten se tulee vähenemään
