Sukupolvenvaihdoksen verotus ja vaikutus julkiseen rahoitukseen

1. Sukupolvenvaihdoksen verotus ja vaikutus julkiseen rahoitukseen

2. Sukupolvenvaihdoksessa silmällä pidettäviä taloudellisia vaikutuksia • Perintö tai testamentti - perintövero • Lahjoitus - lahjavero • Kauppa - varainsiirtovero • Kauppa - luovutusvoiton vero • Kaikki luovutustavat - selvitä metsävähennyksen vaikutus • Kauppa, lahja - arvonlisävero luopujan omaan käyttöön otettavista koneista ja laitteista • Vaikutukset saajan: • työttömyysturvaan • opintorahaan • asumistukeen • laitoshoidon maksuihin

3. Varmista ensin • Meneekö luovutuksesta luovutusvoiton veroa • Luovutukset lähisukulaisille ja julkisyhteisöille ovat verovapaita monissa tapauksissa • Onko kyseessä maatila • Jos on, perintö- ja lahjaverotukseen voi saada haettaessa merkittäviä huojennuksia • Tilan käypä arvo • Sen perusteella määrätään perintö- ja lahjavero, ja sen avulla voi arvioida alinta lahjaverotonta kauppahintaa. Verohalitus on antanut asiasta arvostamisohjeet, mutta jos tila poikkeaa keskimääräisestä, metsäammattilaisen laatimalla tila-arviolla voit yhtä hyvin osoittaa tilan käyvän arvon • Entinen metsävähennyspohja • Onko luovutettava tila ostettu 1.1.1993 tai sen jälkeen? Jos on, tilalla voi olla merkittävästi entistä metsävähennyspohjaa. Sillä on merkitystä ratkaistaessa, tehdäänkö luovutus kaupalla, lahjana vai testamentilla.

4. Selvitä lailliset verosuunnittelukeinot 1. Laske metsävähennyksen merkitys. Jos teet sukupolvenvaihdoksen kaupalla, saat uuden metsävähennyspohjan. 2. Hallintaoikeuden pidättämisen tai siirron avulla voit laillisesti pienentää perintö- tai lahjaveroarvoa tai alinta lahjaverotonta kauppahintaa 3. Sukupolven ylityksellä, eli siirtämällä tilan suoraan lapsenlapselle, voit pienentää perintö- tai lahjaveroa. Yksi perintö- tai lahjaverokierros jää näin pois. 5. Kuolemantapauksen jälkeen kannattaa viipymättä selvittää perinnöstä tai testamentista luopumisen vaikutukset ja muistaa hakea mahdollista maatilahuojennusta perintöveroon. Nämä asiat on hoidettava ennen perintöverotusta. 6. Vertaile eri luovutustapojen verotuskohtelua verovertailuohjelmalla verkko-osoitteessa www.metsanomistus.fi/tyokalut.htm

5. Metsävähennyksen merkitys • Jos sukupolvenvaihdos tehdään kaupalla, jatkaja saa ajan mittaan vähentää 60 % metsän hankintamenosta metsävähennyksenä • Se merkitsee rahana reilut 17 % kauppahinnasta • Jos luovutettava tila ostettu 1.1.1993 tai sen jälkeen, tilalla voi kuitenkin olla merkittävästi entistä metsävähennysoikeutta. Sen voi tarkastaa esimerkiksi veroilmoituksen jäljennöksestä. • Entinen metsävähennysoikeus siirtyy jatkajalle lahjassa ja perinnöllä luovutettaessa, muttei kaupassa

6. Hallintaoikeus verosuunnittelussa • Voidaan tehdä lahjassa, kaupassa tai hallintaoikeustestamentissa • Mahdollistaa pienemmän ”lahjaverottoman” kauppahinnan • Pienentää lahjaveroa/perintöveroa • Hallintaoikeus voidaan pidättää tai siirtää joko määräajaksi tai eliniäksi. • Yleensä suositellaan määräaikaista • Hallintaoikeus voidaan siirtää esim. lapselle ja omistusoikeus lapsenlapselle • Elinikäisen hallintaoikeuden arvo = vuosituotto x ikäkerroin, määräaikaiset pääomitetaan 8 %:n korkokannan mukaan • Vuosituoton laskentatapa vaihtelee • tietty prosenttiosuus omaisuuden käyvästä arvosta • metsässä yleensä 5 % • Hallintaoikeuden saannosta ei veroteta, mutta hallintaoikeuden nojalla saadusta tulosta verotetaan

7. Omaisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa • Omaisuus arvostetaan käypään arvoon • paitsi maatilojen sukupolvenvaihdoksissa • uusi arvostuslaki • Käypä arvo = todennäköinen luovutushinta • Verohallituksella on omat arvostusohjeensa • Asiantuntija-arvio kuitenkin ensisijainen • Metsät, rakennukset, kaavatontit ja rannat arvostetaan erikseen • Hallintaoikeus vähentää omaisuuden arvoa

8. Onko perintöverotuksessa viisasta pyrkiä mahdollisimman alhaiseen arvostukseen? • Ei aina • Sitä paitsi tahallinen väärien tietojen antaminen omaisuuden arvosta voi olla rikos • Jos perilliset aikovat myydä tilan ulkopuoliselle, kaupasta menee luovutusvoiton vero • Luovutusvoiton vero on yleensä suurempi kuin perintövero • Koska luovutusvoittoa laskettaessa saadaan vähentää perintö- tai lahjaveroarvo, on kannattavaakin pyrkiä mahdollisimman lähelle todennäköistä myyntihintaa

9. Veroluokat perintöverotuksessa (PerVL 12 §) • perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus • muut sukulaiset ja vieraat Keskenään ylenevässä tai alenevassa polvessa olevina pidetään myös ottolapsisuhteessa olevia.

10. Perintöverotaulukko I veroluokka (2011) Perintövero määräytyy perityn omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen nojalla seuraavasti:

11. Perintöverotaulukko II veroluokka (2011) Perintövero määräytyy perityn omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen nojalla seuraavasti:

12. Lahjaverosta • Lahjaveroilmoitus on annettava, kun lahjan arvo on 4000 € tai yli. Samoin, jos on saanut samalta antajalta kolmen vuoden kuluessa muita lahjoja ja lahjojen yhteisarvo on 4000 € tai yli. • Lahjaveroilmoitus annetaan lahjanantajan asuinpaikan verotoimistoon kolmen kuukauden kuluessa lahjoituksesta • Jos kaupassa vastike on yli ¾ käyvästä arvosta, verotettavaa lahjaa ei synny • maatilan sukupolvenvaihdoskaupassa yli 1/2 käyvästä arvosta • maatilan sukupolvenvaihdosedut eivät koske puhtaita metsätiloja • Kiinteistöstä ei voi luovuttaa tietyn euromäärän (esim. 3999,95 €) suuruista osaa, mutta kiinteistön voi luovuttaa määräosin (esim. 1/4)

13. Lahjaverotaulukko I veroluokka (2011) Lahjavero määräytyy lahjoitetun omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen nojalla seuraavasti:

14. Lahjaverotaulukko II veroluokka (2011) Lahjavero määräytyy lahjoitetun omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen nojalla seuraavasti:

15. Verottomistalahjoista • Kolmen vuoden aikana alle 4 000 euron lahjat • Tavanomainen koti-irtain alle 4 000 € • Toisen kasvatukseen, koulutukseen ja elatukseen annettu lahja • Säästöhenkivakuutus 8 500 euroon asti 3 vuodessa • Hallintaoikeuden saanto lahjana

16. Varainsiirtovero (1) • Peritään kiinteistön kaupasta ja vaihdosta • Jos kiinteistön ohella luovutetaan myös muuta omaisuutta, eikä vastikkeen jakautumista ole selvitetty, vero lasketaan koko vastikkeesta • Pitää siis selvittää kauppakirjassa • Myös kuolinpesän osuuden luovutuksesta peritään varainsiirtovero siltä osin kuin osuus koostuu kiinteistöstä (KHO 12.9.1995/3566) • suuruus 4 % kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta

17. Varainsiirtovero (2) • Ei peritä vastikkeettomasta saannosta, kuten lahjasta tai perinnöstä • Ei myöskään maatilan sukupolvenvaihdoskaupasta, johon saadaan korkotukilainaa • Suoritettava oma-aloitteisesti ennen lainhuudon hakemista. • Lainhuutoa on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä, muutoin veroa korotetaan 20 prosentilla jokaiselta alkavalta kuudelta kuukaudelta. Veroa korotetaan kuitenkin enintään kaksinkertaiseksi. • Uusi omistaja vastaa entisten laiminlyönneistä viivästysseuraamuksineen edellisten 10 vuoden ajalta

18. Luovutusvoitoista • Luovutusvoitto on veronalaista pääomatuloa • Pääomatulojen veroprosentti on 28 % • Luovutusvoittoon lisätään käytetyt metsävähennykset, enintään kuitenkin 60 % metsän hankintamenosta • jos luovuttajalla on useita tiloja, kaikki käytetyt metsävähennykset otetaan huomioon, vaikka vain yksi tila myytäisiin • metsävähennyksiä lisätään kuitenkin enintään luovutetun tilan metsävähennyspohjan verran • Luovutushinnasta vähennetään verotuksessa poistamatta oleva omaisuuden todellinen hankintameno + hankintakulut ja voiton hankkimisesta johtuneet menot, esimerkiksi omaisuuden myyntikulut • Perintönä tai lahjanasaadun omaisuuden luovutushinnasta vähennetään perintö- tai lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo ja voiton hankkimisesta johtuneet menot • Vaihtoehtoisesti vähennetään ns. hankintameno-olettama

19. Luovutusvoiton verotus Käytetty metsävähennys Pääomatuloa Luovutusvoitto Kauppa-hinta tai vaihdon arvo Vero pääoma-tulosta 28 % Myyntikulut Perusparannusmenot Hankintameno (sis. hankintakulut) tai perintö- taikka lahjaveroarvo

20. Hankintameno-olettamasta • Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saa aina vähentää • – 20 % luovutushinnasta tai • – 40 %, jos omaisuus ollut luovuttajalla vähintään 10 vuotta • Hankintameno-olettama on 80 %luovutushinnasta, jos kiinteistö luovutetaan • pakkolunastusmenettelyssä yms. tai sen lunastamiseen oikeutetulle • valtiolle, maakunnalle, kunnalle tai kuntayhtymälle • valtion liikelaitokselle tai puolustusvoimien käyttöön luonnonsuojelu- tai tutkimustarkoitukseen tms. yhteiskunnalliseen tarkoitukseen. • Hankintameno-olettaman lisäksi ei saa vähentää muita menoja eikä kuluja

21. Luovutusvoiton vero käytettäessä hankintameno-olettamaa Omistusaika ≥ 10 v Omistusaika < 10 v Käytetty metsävähennys Käytetty metsävähennys Pääoma-tuloa Pääoma-tuloa Luovutusvoitto Luovutusvoitto Pääoma-tulovero 28 % Kauppa-hinta Pääoma-tulovero 28 % Hankintameno-olettama 40 % Hankintameno-olettama 20 %

22. Luovutusvoiton laskemisesta • Omistusaika hankintasopimuksen tekemisestä luovutussopimuksen tekemiseen • Perintönä saadun omaisuuden omistusaika lasketaan perittävän kuolemasta • Jos luovutettu omaisuus on saatu osituksessa, omistusaika ja hankintameno lasketaan ositusta edeltäneen omistajanvaihdoksen mukaan • Jos lahjansaaja luovuttaa omaisuuden vuoden kuluessa, hankintameno lasketaan lahjanantajan hankintamenosta

23. Luovutusvoittoveron sukulaishuojennuksesta • Harjoitettu maatila- tai metsätaloutta • Saajana yksin tai yhdessä puolison kanssa lapsi tai tämän jälkeläinen, sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli • Omaisuus ollut yli 10 vuotta luovuttajalla; vastikkeeton saanto ei katkaise omistusta • Luovutusrajoitus 5 vuotta: • ”Jos luovutuksensaaja luovuttaa samaa omaisuutta edelleen ennen kuin 5 vuotta on kulunut hänen saannostaan, vähennetään hänen luovutusvoittoaan laskettaessa hankintamenosta se luovutusvoiton määrä, jota ei ole pidetty hänen saantomiehensä veronalaisena tulona.”

24. Verovapaita metsätalouden luovutusvoittoja • Kiinteistön luovutus valtiolle tai valtion liikelaitokselle luonnonsuojelulaissa tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi • Kiinteistön vaihto luonnonsuojelualueeksi • Jos luovutusvoitto jää alle 1 000 euron

25. Alihintaiset luovutukset • Jos vastike on ¾ tai alle käyvästä arvosta (maatiloilla 1/2), luovutus jaetaan vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan • Jako tehdään suoritetun vastikkeen ja omaisuudella luovutushetkellä olevan käyvän arvon suhteessa • Luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta vähennetään vain vastikkeellisesti luovutettua osuutta vastaava osa omaisuuden hankintamenosta

26. Metsävähennyspohja lahjanluontoisessa kaupassa • Metsävähennyspohja muodostuu metsän osuudesta vastikkeeksi katsotusta kauppahinnasta • Lisäksi myyjällä mahdollisesti olevasta metsävähennys-pohjasta siirtyy ostajalle lahjan suhteellista osaa vastaava osa

27. Omistajanvaihdosten vaikutukset metsäverotukseen • Omistajanvaihdos kesken vuotta • sekä uusi että vanha omistaja tekevät veroilmoituksen • tulot ja menot jakautuvat maksuperusteen mukaan • poistot vuoden lopun tilanteen mukaan • Varaukset tuloutuvat vanhalle omistajalle (menovaraus, tuhovaraus) • Vastikkeettomissa luovutuksissa poistettavat menojäännökset (poistot) siirtyvät uudelle omistajalle, kuten myös käyttämätön metsävähennyspohja • Kaupoissa tie- ja ojapoistoja ei voi siirtää uudelle omistajalle, mutta poistamattomat menojäännökset otetaan huomioon luovutusvoittoa laskettaessa perusparannusmenoina • tämä pienentää luovutusvoiton veroa • ostaja maksaa teistä ja ojista kauppahinnassaan, ja saa niistä metsävähennyspohjaa

28. Luopujan puukaupat • Metsävähennys määräytyy verovuoden lopun omistustilanteen mukaisesti • Luopuja ei saa luopumisvuoden puunmyynneistä metsävähennystä, eikä sitä saa jatkajakaan • Metsävähennystä ei saa myöskään niistä aiempien kauppojen kauppahintaeristä, jotka maksetaan vasta luovutusvuonna • Helpointa on siirtää luovutus seuraavan vuoden puolelle • Tämän asian unohtaminen on paha virhe

29. Sukupolvenvaihdoksen vaikutus arvonlisäverotukseen • Jos arvonlisäverollinen luopuja ottaa koneita ja kalustoa omaan käyttöönsä, niistä on maksettava alv:a todennäköisen luovutushinnan pohjalta • Jos koneet ja kalusto siirtyvät jatkajalle ja niillä jatketaan metsätalouskäyttöä, mitään veroseuraamuksia ei yleensä tule

30. Verotus sukupolvenvaihdoksen jälkeen • Kun hallinta on siirtynyt uudelle omistajalle, hän maksaa puun myynneistään metsäveroa, joka on 28 % • Puun ostaja lisää puumaksuihin arvonlisäveron (jos metsänomistaja on alv-velvollinen) sekä vähentää ja tilittää valtiolle ennakonpidätyksen luonnollisilta henkilöiltä, kuolinpesiltä ja yhtymiltä • Metsänomistaja voi vähentää metsäverotuksessa metsätaloudesta aiheutuneet kulunsa • Tulot ja menot on merkittävä muistiin, mutta varsinaista kirjanpitovelvollisuutta ei luonnollisilla, kuolinpesillä eikä yhtymillä ole • Vuosittain on tehtävä metsäveroilmoitus ja arvonlisäverosta yleensä vuosittain kausiveroilmoitus

31. Metsänhoitomaksu • Uusi omistaja maksaa myös metsänhoitomaksua (ellei hän saa siitä vapautusta itse järjestämänsä ammattitaitoisen ja hyvän metsänhoidon perusteella) • Metsänhoitomaksu jakautuu perusmaksuun ja hehtaarikohtaiseen maksuun: • perusmaksu on 70 % puukuutiometrin keskihinnasta • hehtaarikohtaisen maksun enimmäismäärä on 1,5 - 11 % mainitusta keskihinnasta siten, että pohjoista kohti mentäessä maksu alenee • maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa keskihinnan vuosittain. Vuonna 2010 keskihinnaksi vahvistettiin 35,11 € • metsänhoitoyhdistys päättää hehtaarikohtaisen maksun suuruuden em. rajoissa

32. Arvonlisävero • Uuden omistajan kannattaa rekisteröidä itsensä arvonlisäverovelvolliseksi • Puun ostaja maksaa arvonlisäverollisille kauppahinnan päälle arvonlisäveroa 23 % (v. 2011) • Se on omien vähennysten jälkeen tilitettävä edelleen valtiolle • Tilityksessä saa kuitenkin vähentää metsänomistajan hankkimien palveluiden ja tavaroiden hintaan sisältyvän arvonlisäveron • Jollei puun myyntejä ole, valtio palauttaa metsänomistajalle metsätalouden hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron

33. Ennakkotieto ja ennakkopäätös • Yksittäisen asian veroseuraamuksista voi saada etukäteen sitovan päätöksen • Tuloveroasioissa haetaan ennakkotietoa, muissa veroasioissa ennakkoratkaisua • Haetaan verovirastolta ja maksaa metsäasioissa yleensä 300 € • Maksuttomiakin kannanottoja voi saada, mutta sitovuus ei ole sama

34. Metsäomaisuuden vaikutus julkiseen rahoitukseen ja maksuihin • Metsätilan sukupolvenvaihdos voi vaikuttaa mm. seuraaviin etuihin ja maksuihin • asumistuki • työttömyysturva • opintotuki • laitoshoidon maksut • vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke • Yleensä hakkuutulot lasketaan arvostamislain mukaisena keskimääräisenä tuottona • Hankintatyötulot voidaan katsoa ansiotuloksi • Jos omaisuus vaikuttaa, metsän arvo on yleensä 10 x arvostamislain mukainen vuosituotto • Ks. tarkemmin www.kela.fi; Kelan etuusohjeet 4, sivu 51

35. Asumistuki (laki 408/1975, asetus 949/1993) • Yleensä kaikki tulot otetaan huomioon • Arvostamislain mukainen keskimääräinen metsän tuotto otetaan huomioon • Metsäomaisuus vaikuttaa (10 x vuosituotto) • Kuolinpesän metsäomaisuus ei vaikuta, mutta yhtymän vaikuttaa asumistukeen

36. Työttömyysturva (laki 1290/2002) • Työttömyysturvan lajit • työttömyyseläke • työttömyyspäivärahat (perus- ja ansiosidonnainen, määräaikaisia) • työmarkkinatuki (ei enimmäisaikaa) • Hakkuutulot vaikuttavat vain työmarkkinatukeen, ei työttömyyspäivärahaan tai eläkkeeseen • Hankintatyötulot voivat vaikuttaa myös päivärahaan • Tulot arvioidaan arvostamislain mukaan (keskimääräinen vuotuinen tuotto) • Satunnaiset tulot, kuten perintö, lahja tai luovutusvoitto eivät vaikuta (VNA 1332/2002

37. Opintotuki (laki 65/1994) • Omaisuus tai varallisuus eivät vaikuta • Ansio- ja pääomatulot vaikuttavat, lasketaan bruttotuloina • Puolison tulot voivat vaikuttaa opiskelijan asumislisään • Vanhempien tulot vaikuttavat toisen asteen oppilaitosten alle 20-vuotiaitten, naimattomien ja lapsettomien opintotukeen. Vanhempien varallisuus ei vaikuta. • Kuolinpesän tulot tai omaisuus eivät vaikuta, yhtymän tulot vaikuttavat • Perinnön ja lahjoitukset eivät vaikuta opintotukeen, luovutusvoitot vaikuttavat

38. Laitoshoidon maksut (laki 734/1992, asetus 912/1992, muutoksineen) • Maksu on enintään 82 % kuukausituloista, henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä vähintään 90 €/kk • Puolisonkin tulot vaikuttavat • Metsätulot arvioidaan arvostamislain mukaisen tuoton mukaan – 10 % + metsätalouden korot • Voidaan alentaa hakemuksesta, jolloin tarvitaan metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen lausunto • Omaisuus ei vaikuta

39. Vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke • Ansiotulot, eli hankintatyötulo voivat vaikuttaa • Vuorotteluvapaan osalta ne voivat vaikuttaa vain, jos hakkuita on ollut yli verovapausrajan eli yli 125 m3/v