PedaForum työpaja

1. PedaForum työpaja Yliopisto-opiskelijan opintojen etenemisen seuranta ja tukeminen, esimerkkeinä teknillistieteellinen ala ja HY:n Etappi

2. Työpajan aikataulu 9:45-10:00 Työpajan esittely • Teknillistieteellisten alojen opintojen seurantahanke ja HY:n etappi 10:00-10:10 Ryhmien esittely ja siirtyminen ryhmiin 10:10-11:30 Ryhmätyöskentely • Kussakin ryhmässä työskennellään 20 minuuttia (4x20 min) 11:30-11:45 Pöytäkohtaiset yhteenvedot

3. Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seurantahanke • Mukana kaikki teknillistieteelliset alat • Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi • Kohderyhmä: syksyllä 2005 teknillistieteellisen alan uudessa tutkintorakenteessa aloittaneet opiskelijat, jotka ilmoittautuneet läsnä oleviksi koko lukuvuoden ajaksi • Aikataulu: • Keväällä 2006 ensimmäinen (suppea) aineistonkeruu • Kesällä 2006 opiskelijarekisteritietojen kokoaminen • Syksyllä 2006 opiskelijakysely kaikille opiskelijoille • Kesällä 2007 opiskelijarekisteritietojen kokoaminen • Syksyllä 2007 opiskelijakysely

4. Tuloksia kevään 2006 selvityksestä • Ohjaus • TKK:ssa ohjausta oli tarvittu pääasiassa opintojen ryhmittelyyn, kurssivalintoihin, opintojen sisältöä koskeviin asioihin sekä kursseille ja tenttiin ilmoittautumiseen ja opiskelun tukimuodoista käytetyimmät olivat opettajatuutori ja ISOhenkilö. LTY:ssä ohjauskeskusteluissa oli liikuttu monissa teemoissa, jotka olivat osassa tapauksissa aiheuttaneet jopa toimenpiteitä. Opettajat olivat ohjanneet kertomalla yleisesti opinnoista, opiskelun alkuvaiheen ongelmista sekä kannustamalla opiskelijoita. TTY:ssä Opintojen ohjausta oli koettu saatavan: 46% epäviralliset tahot, 50 % opiskelijatuutorit, 27% opintoneuvojat, 44% osastojen suunnittelija

5. jatkuu… • Ongelmia opinnoissa • TKK:ssa ongelmia opinnoissa olivat aiheuttaneet pakolliset matematiikan kurssit (63,7 %), opetuksen teoreettisuus (57,2%), kohtuuttoman suuret työmäärät (63,7%) ja opetuksen vaikeatajuisuus (66,3%). LTY:ssä huomioita keskusteluissa olivat herättäneet matematiikan opetuksen vaikeudet (kaksi opiskelijaa), harjoitustöiden myöhästyminen, opiskelun kiinnostamattomuus, oman alan löytämisen vaikeus, poissaolot perhesyistä, lukujärjestyksen laatimisen hankaluus. Tampereella ongelmia oli koettu (välillä 1-4): tenttiin lukeminen (ka 3), kurssien vaikea läpäisy (2,7), suuret työmärät (2,6), työssäkäynti (1,6), puutteellinen ohjaus (2), matematiikan kurssit (3,2), opiskelutavan oppiminen (2,8), itsenäinen opiskelu (2,7) ja ajankäytön suunnittelu (2,5). Vaasassa eniten mainintoja saivat matematiikka ja ajankäytön suunnittelu.

6. jatkuu… • HOPS • TKK:ssa opintosuunnitelman oli laatinut 78 prosenttia vastaajista, 13 prosenttia ilmoitti osittain tehneensä HOPSin ja 9,1 prosenttia ei ollut tehnyt lainkaan HOPSia. LTY:ssä haastattelujen yhteydessä kaikilla oli mukanaan HOPS, muttei sitä haastattelijoiden mielestä ollut koettu hyödylliseksi. Muutamassa keskustelussa oli HOPSia käytetty puuttuvien kurssien ja tenttien tarkastamiseen, yksi haastattelija oli neuvonut opiskelijaa merkitsemään tenttipäiviä HOPSiin. VY:ssä 80% ei ollut aloittanut HOPS:n tekemistä, mutta tämä saattaa johtua myös erilaisista käytänteistä.

7. Opiskelumotivaatio ja opintojen tila • Opiskelumotivaatio: • TKK:lla yllättävän suuri osa vastaajista oli kokenut opiskelumotivaationsa huonona.54,6 prosenttia ilmoitti opiskelumotivaationsa erittäin huonoksi tai melko huonoksi. Saman suuntaisia tuloksia saatiin myös TTY:ssä, jossa opiskelijat kokivat opiskelumotivaation seuraavasti: 33% kohtalainen, 28% huono, 17 % erittäin huono, 23 % hyvä tai erittäin hyvä. VY:ssä: 40 % melko hyvä, 40 % kohtalainen, 20 % melko huono • Opintojen tila: • TKK:lla opiskelijat pitivät opintojensa tilaa hyvänä: 63,6 prosentilla vastaajista opinnot olivat edenneet odotusten mukaisesti tai jopa odotuksia paremmin, 35,1 prosentilla opinnot olivat joko viivästyneet tai keskeytyneet. TTY:ssä Opintojen tila: 69% koki että viivästynyt, 20 % edennyt odotusten mukaan, 1% edennyt odotuksia paremmin, 10 % opinnot keskeytyneet. VY:ssä opiskelijoiden mielestä heidän opintonsa olivat edenneet seuraavasti: 20 % erittäin hyvin, 60% melko hyvin, 20 % huonommin kuin olin ajatellut

8. Learning Café Neljä erillistä ryhmää, joissa kussakin työskennellään 20 minuuttia, toimivat ns. "Learning Café-menetelmällä. Jokaisessa pöydässä on erillinen raportoija, joka kirjaa yleisesti koneelle ylös, mistä ryhmäläiset keskustelevat. Ryhmäläiset itse kirjoittavat pöydällä olevalle fläppipaperille keskustelussa nousseita ideoita ja ajatuksia. Kaikki ryhmäläiset saavat kirjoittaa paperille, eli mitään erillistä kirjuria ei tarvita. Pöydän raportoija selostaa seuraavalle ryhmälle pääpiirteissään noussutta keskustelua ja ryhmä saa muokata edellisen ryhmän ajatuksia, lisätä omia ajatuksiaan jne. Kaikki osallistujat perehtyvät kaikkiin teemoihin. Yhteenveto-osiossa pöydän raportoijat kuvaavat lyhyesti keskustelua ja varsinaiset raportoinnit toimitetaan työpajan osallistujille jälkikäteen.

9. Pöytäteemat • Rinnakkaiset pöytäteemat ovat: 1. HOPSin merkitys opintojen etenemiselle 2. Opetuksen järjestäminen/järjestelyt, periodittaiset opintopistekertymät ja periodierot 3. Opintojen seurannan perustelut 4. Teknisiä ongelmia opintojen seurannassa

10. HOPSin merkitys opintojen etenemiselle Ryhmä 1 • Tutkintosääntö ja sen velvoite: ”Jokaisella perustutkinto-opiskelijalla tulee olla yliopiston vahvistama henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta käy ilmi opintojen sisältö ja suoritusjärjestys ja jonka mukaisesti opiskelijalla on oikeus suorittaa opintojaan.” • Miten tämä näyttäytyy eri tahoilla? • Korkeakoulu, osasto/tiedekunta/opiskelija • Yliopistojen kokemukset HOPSeista • Virallinen asiakirja vs. oma suunnitelma • Miten tukee omaa suunnittelua  ajankäytön suunnittelu

11. Opetuksen järjestäminen Ryhmä 2 • Tutkintorakenteen ydinainesanalyysit ja rakenteelliset muutokset • Millaisiin ratkaisuihin yliopistoja on pakotettu? • Kurssien kesto yli periodirajojen • Laajat kurssit (esim. matematiikka), millaisia vaikutuksia opiskelijoiden näkökulmasta • Opetusperiodit • 1 ja 4 periodien hyödyntäminen • Periodien määrät, 4 vai 5? • Opetustavat: luennot, harjoitukset, itsenäinen työskentely • Mikä on optimaalinen suhde? • Valmiiksi viidessä vuodessa • Yliopiston velvollisuus järjestää opetusta siten, että tutkinto mahdollista saattaa valmiiksi tavoiteajassa

12. Teknisiä ongelmia opintojen seurannassa Ryhmä 4 • Opintojen etenemisen seuranta on jo tavallaan arkipäivää opiskelijalle, sillä opintojen eteneminen ja opintotuki ovat suhteellisen tarkkaan kytketty toisiinsa. Yliopistot, osastot ja opettajat eivät kuitenkaan ole vielä pakotettuja seuraamaan kuin ehkä valmistuneiden ja hakeneiden määriä. Resurssien yhä tiukentuessa on opintojen etenemisen seurantaa tehtävä yhä reaaliaikaisemmin ja jopa ennakoiden tulevaa. Opintojen etenemisen seurantaa hankaloittavat monet aineiston saantiin ja hyödyntämiseen liittyvät ongelmat.

13. Lisätietoja projektista http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/opintojenseuranta/

14. Ryhmien tulokset

15. Tulokset: HOPSin merkitys opintojen etenemiselle • HOPS on vanha asia, aikaisemmin jo hyväksi lukemisia räätälöidyistä opinnoista, sivuaineista • Opettajien osaaminen ja ammattitaito korostuvat  ohjauksen mielekkääksi kokeminen • Opetuksen suunnittelu ja toteutus • Ryhmissä työskentely sitouttaa • HOPSaan suhtautuminen • Opiskelijan on pohdittava jo ensimmäisenä vuonna mitä aikoo opiskella ja milloin • Tieteenalakohtainen HOPS ja ryhmä OPS • Miten nivoutuu opetukseen/nykyisin resursseihin? • Laitostasoiset opinto-ohjauksen suunnitelmat • Yhtenäiset käytännöt, helppous • Yliopistoon sitoutuminen  odotukset • Tapa toteuttaa HOPS  sähköinen? ruutupaperi? • Ohjaajan oma asenne HOPSaan näkyy  niin hyvässä kuin huonossa ja asennemuutos vie aikaa • HOPS = opiskelija tietää, missä on menossa opinnoissa ja minne haluaa ”mennä” Purkanut: Taru Valovirta

16. Jatkoa edelliseltä kalvolta • HOPS on jatkuva prosessi opiskelun alusta, käsittely vähintään lukukausittain • HOPS – tietää missä mennään ja edistymisen seurata • Kokonaisuudet • Kurssit • Mitä pidemmälle tutkinto on määritetty, sitä paremmin esim. sähköinen HOPS luonnistuu  valinnallisuus tuo valintojen vapauden mutta myös ”hankaluuden” • Seurannat ja HOPS voivat olla myös positiivisen palautteen välineitä: ”oletpa edennyt hienosti”  ei vain sitä, mitä puuttuu • ei tarvitse keskustella, jos ei ole keskusteltavaa • HOPS on heikoille? • Hyvät opiskelijat suoriutuvat muutenkin? Purkanut: Taru Valovirta

17. Tulokset: Opetuksen järjestäminen • Jotta tavoitteelliset valmistumisajat saavutetaan on seuraavat asiat otettava huomioon: • Toimivat opetusjärjestelyt  motivaatio • Resurssit • tenttimahdollisuudet, tilat, mahdollisuudet valita opintoja jo alkuvaiheessa muualta (kielet, sivuaine, yliopistojen välinen yhteistyö) • vrt. putkitutkinto • Vaihtoehtoiset suoritustavat • Verkko-opetus • Läsnäolopakko • Periodien jakautuminen ja lukumäärä, kurssien jakautuminen viikolle • kesäajan opiskelun tukeminen • Opiskelijoiden työssäkäynti • ryhmäytyminen, työelämä&2-portaisuus • OPS: suunnittelu ja läpinäkyvyys Purkanut: Tiina Pylkkönen

18. Tulokset:Opintojen seurannan perustelut • Seurannalla saadaan tietoa valmistumista estävistä ”tulpista”: esim. opetuksen käytännön järjestelyiden toimivuudesta ja sosiaalisen elämän ongelmista. Tätä kautta voidaan opetuksen toimivuutta parantaa • Opiskelijat itse toivovat ohjausta • Seuranta tukee opintosuunnitelman tekoa • Seurannalla saadaan tietoa periodien vaikutuksista ja toimivuudesta • Ongelmat tulevat ilmi nopeammin ja niihin reagoidaan ajoissa • Onko seuranta välittämistä vai kyttäämistä, mitkä ovat yliopiston hallinnon intressit • Seurannan avulla voidaan esittää faktoja ongelmista ja niiden vaikutuksista • Ohjauksen vorovaikutustaidot • Seurannalla saadaan selville mahd. kriittiset pisteet, joissa opiskelija tarvitsee lisäohjausta • Seurannan avulla ohjaus tavoittaa kaikki, jotka sitä tarvitsevat, jolloin myös tutkintojen suorittaminen helpottuu • Mitä seurannasta selviää? pistemäärät, näkyykö kuitenkaan oppimisen laatu, mitä opiskelija lukee, opiskelijan motivaatio? Opiskelija oppii itseään, ei pisteitä varten Purkanut: Martina Mether

19. Tulokset: Teknisiä ongelmia opintojen seurannassa • valtakunnallisen tutkinto- ja opinto-oikeusrekisterin luominen • kursseille ja tenttiin ilmoittautumiset, aikaisemmat kurssipaketit • tiedon kulkeminen yliopistojen välillä ja sisällä • laadunvarmistuksen ja yksilöllisen seurannan suhde • miten erilaiset seurantajärjestelmät keskustelevat keskenään? • Hyvät rekisteröintitavat • Kenellä on oikeus päästä rekisteriin? Purkanut: Tiina Pylkkönen