hollywood n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Hollywood PowerPoint Presentation
Download Presentation
Hollywood

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 98

Hollywood - PowerPoint PPT Presentation


  • 164 Views
  • Uploaded on

Hollywood. Kulta-ajan (n. 1930-1945) studiot ja nykybisnes. Tarina – talous – tehokkuus. ”JATKUVUUSKÄSIKIRJOITUS” ("continuity" script) toiminta oli jaettu yksittäisiin numeroituihin otoksiin otokset oli suuniteltu jo kuvattaessa sopimaan yhteen leikkauksessa

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Hollywood' - latona


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
hollywood

Hollywood

Kulta-ajan (n. 1930-1945) studiot ja nykybisnes

tarina talous tehokkuus
Tarina – talous – tehokkuus
  • ”JATKUVUUSKÄSIKIRJOITUS” ("continuity" script)
    • toiminta oli jaettu yksittäisiin numeroituihin otoksiin
    • otokset oli suuniteltu jo kuvattaessa sopimaan yhteen leikkauksessa
  • TALOUS: voitiin arvioida paljonko yksittäinen elokuva tulee maksamaan
  • TEHOKKUUS: eri henkilöiden toiminta voitiin koordinoida (vaikka eivät olleetkaan välttämättä suoraan tekemisissä)
    • lavastaja: suunnitteli käsikirjoituksen pohjalta lavasteet
    • kuvausten jälkeen leikkaja yhdisti otokset niiden alussa olevien numeroiden pohjalta (vastasivat käsikirjoituksen numeroita)
  • J.-L. Godard: ”käsikirjoitus on talousmiesten keksintö”
studioiden mahti
Studioiden mahti
  • Suuret studiot kontrolloivat koko elokuvabisnestä USA:ssa 1920-luvulta 1940-luvun loppuun
  • Keskeinen syy vertikaalinen integraatio:
    • kun samat yhtiöt kontrolloivat sekä suosituimpien elokuvien tuotantoa ja levitystä että hallitsivat tärkeimpiä elokuvateattereita, oli ulkopuolisten lähes mahdotonta päästä markkinoille
  • Block booking –käytäntö
    • 1920-luvulta lähtien studiot myivät elokuviaan ”blokeissa”: jos halusi menestyselokuvan teatteriinsa, oli pakko ottaa myös joukko muita elokuvia
    • Takasi tuloa myös heikommista tuotannoista
hollywoodin studiot 1930 1945
”The Big Five”

Paramount

MGM

20th Century Fox

Warner Brothers

RKO

vertikaalinen integraatio: tuotantoa, teatteriketjuja, kansainvälistä levitystä

”The Little Three”

Columbia

Universal

United Artists

ei omia teattereita

Riippumattomat

A-elokuvien tekijät

B-elokuvien tekijät (”Poverty Row”)

Hollywoodin studiot 1930-1945
paramount1
Paramount
  • Adolph Zukor perustaja;
    • 1912: Famous Players in Famous Plays
    • Paramount aluksi levitysfirman nimi
  • 1936-1964 johtajana (president) Barney Balaban
  • suurin Hollywoodin studioista
paramount tekij it ja t hti
Paramount: tekijöitä ja tähtiä
  • 1930-luvun alku: “eurooppalaistyylisiä” tuotantoja:
    • Josef von Sternberg / Marlene Dietrich (Marokko, Vaalea venus)
    • Ernst Lubitsch (vuoteen 1938)
    • myös Marx-veljesten ensimmäiset elokuvat; Mae West, W.C. Fields
  • Myöhemmin “amerikkalaistuminen”
    • Bob Hope - Bing Crosby
    • Alan Ladd
    • Preston Sturges (ohjaaja)
  • Muita tunnettuja tähtiä
    • Claudette Cobert, Cary Grant, Carole Lombard
  • Cecil B. DeMille koko 30-40-luvun: suuren budjetin historialliset elokuvat
mgm loew s1
MGM/Loew’s
  • Perustaja Marcus Loew
    • nickelodeon-teatteriomistaja, loi laajan elokuvateatteriketjun 1910-luvulla (Loew’s)
    • Osti 1919 tuotantoyhtiö Metron, jonka omisti Louis B. Mayer
    • 1924 osti Samuel Goldwynin tuotantoyhtiön Goldwyn Picturesin ja yhdisti aiemmat yhtiöt Metro-Goldwyn-Mayeriksi (MGM)
  • MGM toiseksi suurin yhtiö, teatteriketju pienempi kuin Paramountilla
  • 1930-40-luvulla pääkonttori New Yorkissa (johtaja Nicholas Schenk)
  • Tuotanto länsirannikolla, keskeisiä tuottajia Irving Thalberg ja Louis B. Mayer
slide14
MGM
  • MGM:n tuotannot kaikkein näyttävimpiä suuren budjetin ja korkean profiilin elokuvia
      • keskimäärin $500.000 / elokuva (esim. Paramount, Fox: $400.000)
    • Cedric Gibbons: lavasteosaston johtaja: suuret, valkoiset, hyvin valaistut lavasteet : ”MGM –look”
    • iskulause “more stars than there are in Heaven”
  • tärkeitä (kesto-)ohjaajia:
    • Vincente Minnelli, George Cukor
  • Tähtiä:
    • Greta Garbo, Clark Gable, Spencer Tracy, Mickey Rooney, Judy Garland
    • sodan aikana uusia tähtiä: Gene Kelly, Katharine Hepburn
  • Musikaalit (1940-50-luku): tuottaja Arthur Freed
20th century fox1
20th Century-Fox
  • Fox Film Company (1914, per. William Fox); yhdistyi 20th Century-yhtiön kanssa 1935 – nimeksi 20th Century-Fox
  • F.W. Murnau: Sunrise (1927)
  • Länsirannikon studio: Darryl F. Zanuck
  • maalaishenkisiä elokuvia (John Ford: Vihan hedelmät)
  • ei juurikaan pitkäaikaisia tähtiä
    • Shirley Temple ( lapsitähtenä1935-38)
    • Henry Fonda, John Wayne, Gregory Peck, Tyrone Power, Loretta Young, Susan Hayward, Richard Widmark
    • sodan aikana suosituimpia Betty Grable-musikaalit
  • Ohjaajia:
    • Henry King, John Ford, Allan Dwan
warner brothers1
Warner Brothers
  • Jack, Albert, Sam ja Harry Warner: Nickelodeon-teattereita 1900-luvun alussa
    • Harry Warner talousjohtajana, Jack Warner studiojohtajana

Elokuvat

  • tummasävyisiä, nopeita, usein rikosaiheisia
  • ”rahvaanomaisempia” kuin MGM:llä
  • Halvat budjetit

 lavasteet eivät niin näyttäviä kuin MGM:llä

 juonia kierrätettiin (käsikirjoitusosastoa kutsuttiin “kaikukammioksi”); kehiteltiin genrejä /juonikaavoja ja sitten hyödynnettiin niitä

wb genrej ja t hti
WB: Genrejä ja tähtiä
  • Genrejä:
  • Kovia urbaaneja draamoja (gangsteri- ja dekkarielokuvat, reportterielokuvat, ongelmaelokuvat)
  • Elämäkertaelokuvia (biopics)
  • Seikkailu- / miekkailuelokuvia
  • 30-luvun alussa myös musikaaleja (Busby Berkeley)
  • Tähtiä: Humphrey Bogart, Bette Davis, James Cagney, Edward G. Robinson, Erroll Flynn, Claude Rains, Mary Astor, Paul Muni, Jane Wyman
  • Looney Tunes (Merrie Melodies) –piirrettyjä (Väiski Vemmelsääri, Repe Sorsa, jne.)
wb n elokuvia
WB:n elokuvia
  • Gangsteri:
    • Pikku Caesar, Yhteiskunnan vihollinen
  • Ongelmaelokuva
    • Olen vainottu kahlekarkuri
  • Musikaali
    • 42nd Street
  • Bogartin elokuvia
    • Maltan haukka, Casablanca, Syvä uni
  • Elämäkertaelokuva
    • Story of Louis Pasteur, The Life of Emile Zola
slide26
RKO
  • suurista lyhytikäisin: per. 1928 - katosi 1955
  • koko ajan jäljessä muista
  • 30-luvun talousvaikeuksissa (konkurssi); uudelleenorganisoitiin vasta 1940
  • sodan ajan tuotannon kasvu nosti myös RKO:n
slide27
RKO

MENESTYKSIÄ:

  • - 1933 King Kong
  • - Fred Astaire & Ginger Rogers -musikaalit 1934-38
  • - levitti Disneyn animaatioita
  • - Citizen Kane (1941)
  • - Ihmeellinen on elämä (1946)

RKO:n B-yksikkö

  • Tuottaja Val Lewton
  • - kauhu (I Walked with a Zombie; Cat People)
  • - noir (Out of the Past)
  • ohjaaja Jacques Tourneur
universal1
Universal
  • Carl Laemmle
  • 30-l alku: kauhufilmit
    • Tähtinä Bela Lugosi (Dracula 1930), Boris Karloff (Frankenstein, 1931, Muumio 1932)
  • B-elokuvia
  • Sherlock Holmes (Basil Rathbone)
  • Universal-studiot
columbia1
Columbia
  • Johtaja Harry Cohn (johtaja) - pienet budjetit, mutta suositut filmit
  • Ei juuri omia tähtiä tai ohjaajia; näyttelijöitä ja ohjaajia lainattiin
  • Frank Capra ja screwball-komedia
    • Capra: It Happened One Night, 1934
      • Tähdet Clark Gable lainassa MGM:ltä ja Claudette Colbert Paramountilta
  • vierailuja ohjaajilta: mm. Howard Hawksin His Girl Friday
  • B-westernejä
united artists1
United Artists
  • Ensisijaisesti levitysfirma
  • Perustajina 1919 ajan suosituimmat ohjaajat ja näyttelijät Charlie Chaplin, D.W. Griffith, Mary Pickford, Douglas Fairbanks
    • levitysfirma heidän omille elokuvilleen
    • muut vetäytyivät 30-l puoliväliin mennessä; Chaplin teki elokuvia hitain välein
  • myöhemmin myös muut riippumattomat tuottajat ja tähdet (Samuel Goldwyn, Buster Keaton, Alexander Korda, David O. Selznick) levittivät UA:n kautta
    • siirtyivät muille II maailmansodan loppuun mennessä
  • antoi joillekin tähdille hyvin suuren kontrollin tekemisiinsä
  • UA ainoa firma jonka tulot pienenivät II maailmansodan buumin aikana
riippumattomat tuottajat
Riippumattomat tuottajat
  • Tekivät elokuvia itsenäisesti, mutta levittivät isojen studioiden kautta
  • Yhtäältä suuren budjetin A- tuotantoja, toisaalta halpoja B-tuotantoja
  • A-tuottajia
    • David O. Selznick (Tuulen viemää 1939, Hitchcockin 1940-luvun alun elokuvia)
    • Samuel Goldwyn (Parhaat vuotemme, 1946)
  • B-tuotantoyhtiöitä (ns. ”Poverty Row”-studiot)
    • Republic, Monogram, Grand National, Victory, Majestic, PRC
    • halpoja lännenelokuvia, rikoselokuvia, sarjaelokuvia (Charlie Chan)
esityskierrokset run zone clearance system
Esityskierrokset (run-zone clearance system)
  • Elokuvilla erihintaisia esityskierroksia (run)
  • Eri kierrosten teatterit jaettu alueittain (run-zone)
  • Ns. ensimmäisen kierroksen (first run) teattereissa kalleimmat hinnat
  • Kierrosten välillä yleensä 30 päivän odotusaika (clearance), minkä jälkeen elokuvaa voitiin alkaa esittää seuraavan kierroksen teatterissa
  • Kierroksia saattoi suurissa kaupungeissa olla yli kymmenen
  • Big Five –yhtiöt määrittivät kaikkien USA:n kaupunkien kierrokset, alueet ja odotusajat
teatterien ohjelmiston valinta
Teatterien ohjelmiston valinta
  • Big Five-yhtiöiden teatterit ottivat ensin oman studion elokuvat ja sen jälkeen muita
  • Riippumattomille teattereille annettiin kierroksen / alueen statuksen mukainen esitysajankohta ja määriteltiin pääsylipun minimihinta
  • Block booking: saadakseen menestyselokuvia, riippumattoman teatterinomistajan tuli ottaa samassa "blokissa" studion muutkin elokuvat seuraavaksi vuodeksi
  • Blind buying: riippumattomat teatterinomistajat joutuivat valitsemaan elokuvat "sokkona", ts. ilman ennakkokatselua ja vain vähäisin ennakkotiedoin
uudenlaiset esitysk yt nn t 1930 luvulta alkaen
Uudenlaiset esityskäytännöt 1930-luvulta alkaen
  • Mykkäkaudella elokuvaesityksiin liittyi eläviä ohjelmanumeroita (lauluesityksiä ym.) Äänielokuvan myötä näistä luovuttiin.
  • 1920-luvulla elokuvia esitettiin suurissa elokuvapalatseissa, joissa oli paikannäyttäjät, jne.
  • 1930-luvun alun laman myötä luksusesityksistä luovuttiin ja yritettiin hankkia muita tuloja
    • oheismyynti: karamellit, pop corn, juomat
    • oheistuotteet (lipun mukana esim. posliiniastia; käymällä säännöllisesti elokuvissa sai kerättyä koko astiaston)
double bill tuplan yt s
Double Bill (”tuplanäytös”)
  • Merkittävä uutuus oli ns. ”double bill”: samalla lipulla näki kaksi elokuvaa
  • Alkukuvana halvemmalla tehty ns. B-elokuva
  • Pääkuvana korkean budjetin ns. A-elokuva
  • Väliajalla oli tauko, jolloin yleisö saattoi ostaa virvokkeita (popcornista tuli merkittävä ansaintamuoto elokuvateattereille)
a ja b elokuvat
A- ja B-elokuvat

A-elokuvat näyttäviä ja korkealla budjetilla tehtyjä

  • studioiden omaa tuotantoa tai riippumattomien A-elokuvien tuottajien tekemiä

B-elokuvat halvalla ja nopeasti tehtyjä elokuvia

  • tekijöinä suurten studioiden omat B-osastot ja Poverty Row –studiot
  • lyhyempi esitysaika kuin A-kuvilla (60-75 min)
  • ei yleensä tähtiä
  • lähinnä genre-elokuvia (kaavat)

RKO:n 40-luvun B-kauhuelokuvien kaava (Val Lewton):

” Kaavamme on yksinkertainen. Rakkaustarina, kolme kohtausta vihjailevaa kauhua ja yksi, jossa on todellista väkivaltaa. Himmennys. Kaikki on ohi alle 70 minuutissa.”

a ja b elokuvien ansaintalogiikka
A- ja B-elokuvien ansaintalogiikka
  • A-elokuvien tuotto perustui myytyjen lippujen määrään
  • studiolle tietty prosentti lipputuloista
  • tulojen suuruus riippuvainen katsojamäärästä
  • B-elokuvat yleensä myytiin (pienellä) standardihinnalla
  • tulo pientä, mutta taattua
  • yleisömäärillä ei suurta merkitystä
  • taloudellisesti vähemmän riskaabelia kuin A-elokuvien tekeminen
  • riskin pienuuden takia kontrolli vähäisempää ja tekijöillä suurempia vapauksia
studioiden perilliset usa n suuret levitysyhti t t n n
Studioiden perilliset: USA:n suuret levitysyhtiöt tänään
  • Time Warner (Warner Brothers)
  • Disney (Buena Vista)
  • Viacom (Paramount)
  • Sony Pictures (Columbia / TriStar)
  • News Corp. (20th Century Fox)
  • NBC Universal
levitys
LEVITYS
  • Levityssektorilla eniten taloudellista valtaa elokuvabisneksessä
  • Levityssektori yhdistää tuottajat ja esittäjät ja rahavirrat kulkevat sen kautta
  • USA: esittäjät saavat elokuvan tarjousten (bidding) perusteella
  • Yleensä elokuva näytettävä ennen tarjousten tekemistä (useimmissa USA:n osavaltioissa)
  • Blind booking : elokuva vuokrataan esittäjille ilman että he näkevät sitä
  • Block booking: suosikkielokuvan saamiseksi on vuokrattava myös joukko muita elokuvia
levitys vs esitys
LEVITYS VS. ESITYS
  • USA:ssa levityssektorin taloudellinen valta suhteessa esittäjiin perustuu mm. siihen, että levittäjä saa lipputuloista suurimman osan
  • Tavanomainen sopimus:
    • 1 viikon lipputuloista 90% levittäjälle
    • 2 seuraavaa viikkoa 70% levittäjälle
    • 2 seuraavaa viikkoa 50% levittäjälle
    • Vasta tämän jälkeen levittäjän osuus laskee 30%:iin
  • Levittäjän intressissä saada paljon tuloja nopeasti ja uusia elokuvia kierrokseen; esittäjää suosii pitkään pyörivä elokuva
  • Esittäjälle lisätuotteet (popcorn ym.) usein lipputuloja merkittävämpi tulonlähde
  • Suurimmat levitysyhtiöt keräävät USA:n lipputuloista 95% ja muun maailman lipputuloista yli 50%
hollywood elokuvan kustannukset 2007
Hollywood-elokuvan kustannukset 2007
  • Elokuvan kustannukset jaetaan USA:ssa kahteen pääosaan:
  • Negative cost" (negatiivikustannus), eli elokuvan kustannukset siihen asti kun esityskopion masternegatiivi on saatu leikattua valmiiksi (= elokuvan tekeminen)
  • Marketing cost (markkinointikustannukset): elokuvan mainonta, levitys, esityskopiot, oheistuotteet
  • Negative cost jaetaan edelleen ns. "above the line" ja "below the line" kuluihin
    • "Above the line" ("viivan yläpuoliset") kulut ovat elokuvanteon "varsinaisia" tai keskeisiä kustannuksia (esim. käsikirjoitus, päänäyttelijät, ohjaaja)
    • "Below the line" ("viivan alapuoliset") kulut ovat "lisä"kustannuksia (tuotantoryhmän kulut, toissijaiset näyttelijät, vakuutukset, jne.)
  • USA:ssa keskimääräinen elokuvan kokonaiskustannus 2007 oli 106,7 m$, josta negative cost 70,8 m$ ja markkinointikustannus 35,9 m$.
  • Vrt. suomalaisten pitkien fiktioiden budjetti 2007 n. 1-1,5 m€.
time warner
Time Warner
  • Elokuvatuotantoa ja levitystä:
    • Warner Bros.
    • Castle Rock
    • New Line Cinema
    • Fine Line
  • TV-toimintaa:
    • CNN
    • HBO
    • Turner Network / Turner Classic Movies
    • Cartoon Network
  • Julkaisutoimintaa:
    • Time, Life, People, Sports Illustrated
  • Musiikki:
    • Warner Music
disney buena vista
Disney (Buena Vista)
  • Elokuvatuotantoa ja levitystä
    • Buena Vista
    • Hollywood Pictures
    • Touchstone
    • Walt Disney Pictures
    • Miramax
  • TV-toimintaa
    • ABC
    • Disney Channel
  • Muuta:
    • Disneyland-huvipuistot
viacom paramount
Viacom / Paramount
  • VIACOM = Video and audio communications
  • Elokuvatuotantoa ja levitystä
    • Paramount Pictures
    • DreamWorks (2006 alkaen)

TV-toimintaa

    • MTV
    • Vuoteen 2005 CBS
    • CBS irtautui omaksi yhtiökseen Viacomista 1.1.2006 (nykyinen CBS Corporation on "alkuperäinen" Viacom)
    • Molemmilla edelleen sama pääomistaja (National Amusements / Sumner Redstone)
sony columbia tristar
Sony / Columbia - TriStar
  • Elokuvatuotantoa ja levitystä
    • Columbia Pictures
    • TriStar
    • Mandalay
    • Sony Pictures Classics
  • Esitystoimintaa
    • Loew's Cineplex Entertainment
  • TV-tuotantoa
    • Columbia/Tristar television
  • Musiikkia:
    • Sony Music (ex Columbia)
  • Muuta:
    • Sony omistaa MGM:n ja United Artists –yhtiöiden oikeudet
    • Pohjoismaissa yhteistyössä Nordisk Filmin (Egmont) kanssa
news corp 20th century fox
News Corp. / 20th Century Fox
  • Rupert Murdoch
  • Elokuvatuotantoa ja levitystä
    • 20th Century Fox
    • Fox Searchlight
  • TV-toimintaa
    • Fox Network
  • Julkaisutoimintaa (esim.)
    • The Times
    • The Sun
nbc universal
NBC Universal
  • NBC ja ranskalainen Vivendi Universal (mm Canal+) muodostivat NBC-Universal yhtiön 2004
    • General Electric omistaa 80%, Vivendi 18,5%
  • Elokuvatuotantoa ja levitystä
    • Universal Pictures
    • Working Title
    • Focus Features
  • TV-toimintaa
    • NBC
  • Musiikkia:
    • Universal Music (ex PolyGram)
hollywoodin sensuuri

Hollywoodin sensuuri

Will Haysista ikärajasuosituksiin

1920 luku sensuurimielialan nousu
1920-luku: sensuurimielialan nousu
  • 1920-luvulle tultaessa ohjelmistossa joitain rohkeita elokuvia, joissa esim. avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin suhtauduttiin kevyesti (Cecil B. DeMillen seksikomediat, Erich von Stroheimin Blind husbands 1919)
  • Erilaisia skandaaleja Hollywoodissa: nähtiin pahdeiden pesänä
  • 1920 ”Americas Sweetheart” Mary Pickford erosi ja nai Douglas Fairbanksin
  • 1921 Koomikko Roscoe ”Fatty” Arbucklen kodissa järjestettiin ”wild party”, jossa yksi nainen kuoli; Arbucklea syytettiin
  • 1922 ohjaaja William Desmond Taylor murhattiin

 Sensuurivaatimuksia

hollywoodin vastaus mppda
Hollywoodin vastaus: MPPDA
  • 1922 perustettiin elokuvatuottajien ja levittäjien järjestö MPPDA (Motion Picture Producers and Distributors Association)
  • Keskeinen tavoite: välttää ulkopuolinen sensuuri (itsesensuurin avulla)
    • Elokuvia siistittävä niin, että ulkoista sensuuria ei tulisi
  • Johtajaksi Will Hays
    • presbyteeri, republikaani, suhteet Washingtoniin
  • Ei vain sensuuriorganisaatio:
    • MPPDA harjoitti vienninedistämistä, hankki tietoja eri maiden lainsäädännöistä, lobbasi, jne.
will haysin toimet 1920 luvulla
Will Haysin toimet 1920-luvulla
  • suurimman skandaalin aiheuttanut Arbuckle asetettiin pannaan, vaikka hän saikin oikeudessa vapauttaneen päätöksen
  • 1924 MPPDA:lta ohjeisto, jonka mukaan elokuvia piti tehdä
    • ei noudatettu
    • tiukennuksia 1927 ja 1930, mutta niillä ei vaikutusta
1930 luvun alku sensurimieliala kiristyy
1930-luvun alku: sensurimieliala kiristyy
  • lama lisäsi konservatismia; 20-luvun vapaamielinen ”jazz age” nähtiin laman syynä
  • valtion ja kaupunkien sensuurilautakunnat ja muut painostusryhmät kiristivät otettaan
  • 1932-33 Payne-säätiö julkaisi tutkimuksen elokuvien (haitallisesta) vaikutuksesta lapsiin
the hays code 1930
”The Hays Code” 1930
  • 1930 ulkoinen paine pakotti MPPDA:n ottamaan käyttöön kiristetyn tuotanto-ohjeiston: (”production code” tai Will Haysin mukaan ”the Hays Code”)
  • Ohjeisto määritteli hyväksytyt tavat kuvata rikollisuutta, seksiä, väkivaltaa, jne.
  • Esimerkkejä:
    • ”rikoksenteon menetelmiä ei saa näyttää”
    • ”seksuaalinen perversio [=homous] ja kaikki viitaukset siihen ovat kiellettyjä”
    • pariskunnilla oli oltava erilliset sängyt (brittisensorien pelosta
1930 34 ei tehoa
1930-34: ei tehoa
  • Yhtiöt vastustivat koodia 1930-luvun alussa
  • taloudelliset vaikeudet laman takia: halutttiin räväkämpiä (ja myyvempiä) elokuvia
  • gangsterielokuvat 1930-32 (Little Caesar, Public Enemy, Scarface)
  • vapaamielistä seksuaalisuutta sisältävät elokuvat (Red-Headed Woman 1932, Mae Westin elokuvat)
1934 tuotantokoodi toimivaksi
1934: tuotantokoodi toimivaksi
  • Ulkoisen sensuuriuhan kasvaessa Hays vaati yhtiöitä noudattamaan koodia 1934
  • 1934 uudet säännöt:
  • ilman MPPDA:n hyväksymisleimaa levitetyistä elokuvista $25.000 sakko
  • ilman hyväksymisleimaa elokuvaa ei myöskään saanut esittää MPPDA:n jäsenteattereissa
  • Sanktiot pakottivat yhtiöt noudattamaan koodia
haysin koodin vaikutus
Haysin koodin vaikutus
  • Määritti tiukasti elokuvatuotantoa vuodesta 1934 aina 1950-luvun puoliväliin asti; lopullisesti menetti merkityksensä vasta 1960-luvulla
  • Muutti elokuvailmaisua (vihjailevuus, epäsuora ilmaisu)
    • esim. Lubitsch: pariskunnan varjo heittyy vuoteelle
  • Esti ulkopuolisen sensuurin
    • USA:ssa ei edelleenkään valtiollista tai muuta lakiin perustuvaa elokuvasensuuria
sensuurin h ltyminen
Sensuurin höltyminen
  • Sensuurin perustana 1930-40-luvuilla yhtäältä Hollywoodin tuotantokoodi (Haysin koodi) toisaalta paikalliset sensuurilautakunnat (sensuurilainsäädäntöä ei ollut)
  • käänne paikallisten sensuurilautakuntien asemassa: Roberto Rossellinin Ihmeen (1948) maahantuonti
  • käänne Haysin koodin suhteen: vuoden 1948 Paramount-päätös
rosselinin ihme 1948 ja elokuvien sananvapaus
Rosselinin Ihme (1948)ja elokuvien sananvapaus
  • Elokuva kertoo heikkoälyisestä naisesta (Anna Magnani), joka tulee raskaaksi ja kuvittelee olevansa Jumalan Pojan äiti
  • New Yorkin sensuurilautakunta piti elokuvaa uskontoa / Jumalaa pilkkaavana  halusi kieltää
  • 1952 korkein oikeus päätti, että myös elokuvia koskee sananvapauslainsäädäntö: elokuvalle sananvapaudensuoja
  • myöhemmät oikeuden päätökset: elokuvia voitiin sensuroida vain "siveettömyyden" ("obscenity") takia -- käsitettä ei kuitenkaan tarkemmin määritelty.
  • monet paikalliset sensuurilautakunnat lopettivat toimintansa ja vain harvoja elokuvia kiellettiin
paramount p t s 1948
Paramount-päätös 1948
  • 1938 vireille juttu United States vs. Paramount Pictures, Inc. et al.
  • syyte antitrustilakien rikkomisesta Paramountille ja muille suurille studioille (= big 5 + little 3)
  • Syytteeen mukaan studiot muodostivat laittoman trustin (= kartelli), joka rajoitti kilpailua (vertikaalinen integraatio, block-booking käytäntö)
  • 1948 langettava päätös
paramount p t s 19481
Paramount-päätös 1948
  • Vuonna 1948 annettu USA:n korkeimman oikeuden ”Paramount-päätöksenä” tunnettu ratkaisu muuti ratkaisevasti Hollywoodin bisneskäytäntöä
  • Oikeus totesi studioiden syyllistyneen monopolistisiin käytäntöihin. Seurauksena
  • Studioiden oli luovuttava teatteriketjuistaan
  • Block bookingista oli luovuttava
paramount p t ksen vaikutuksia
Paramount-päätöksen vaikutuksia
  • Riippumattomat teatterit saivat ohjelmistoonsa myös suuren budjetin suosikkielokuvia (vaikka televisio ajoikin lopulta monet niistä konkurssiin)
  • pienemmät studiot saattoivat tehdä suuren budjetin elokuvia (koska niitä saatettiin levittää isoihin teattereihin)
          • Universal: The Glenn Miller Story (1954, Anthony Mann)
          • Columbia: Täältä ikuisuuteen (1953, Fred Zinnemann)
  • riippumaton tuotanto lisääntyi
          • tähdet ja ohjaajat perustivat omia yhtiöitään
          • 1946-1956 riippumattomien tuotantojen määrä kaksinkertaistui n. 150:een vuodessa
  • Studiot eivät voineet enää sensuroida elokuvia koska ne eivät voineet määrätä teatterien ohjelmistoa
haysin koodista luopuminen
Haysin koodista luopuminen
  • 1960-luvulle tultaessa yhä useampi elokuva laitettiin levitykseen ilman MPAA:n hyväksyntää (MPAA = Motion Picture Association of America)
  • 1966 MPAA lopetti hyväksyntäsertifikaattien myöntämisen
    • hetken aikaa käytössä määritelmä "Suggested for Mature Audiences"
  • 1968 uusi systeemi: ikärajasuositukset, jossa elokuvat luokiteltiin ryhmiin
    • G (general),
    • M (mature),
    • R (restricted - alle 16 v. vanhempien seurassa
    • X (ei alle 17 v.)
  • myöhemmin muokattiin: R-kategorian 16 v ikäraja nostettiin 17 vuoteen; M korvattiin kategorialla PG (parental guidance suggested )
  • Nykyversio [hakasuluissa suurin piirtein vastaava suomalainen luokitus]:
    • G [S / K7]
    • PG [K7 / K11]
    • PG-13 [K11 / K13]
    • R [K15 / K18]
    • NC-17 (kielletty alle 17-vuotiailta; entinen X) [K18]
      • Huom! Suomalaisissa ikärajoissa pelkkä alastomuus sinänsä tai kiroilu eivät ole ikärajaperusteita – tällöin R-ikärajan esim. kiroilun perusteella saanut elokuva voi saada Suomessa alemman ikärajan
keskeisi syit muutokseen
Keskeisiä syitä muutokseen

1) Vuoden 1948 Paramount -päätös

2) Muutos elämäntyylissä ja kilpailevat viihteet

tilanne sodan j lkeen
Tilanne sodan jälkeen
  • Sodan jälkeen elokuvateollisuuden tilanne näytti aluksi hyvältä; 1946 kaikkien aikojen menestyksekkäin vuosi
  • Viennistä tuli yhä merkittävämpää (monissa maissa tuotanto alamaissa sodan takia)
    • ennen sotaa tuloista ulkomailta n. 1/3
    • 60-l puoliväliin mennessä ulkomailta jo n. 50%
    • 90-luvulla ulkomaantulot ylittivät kotimaan tulot
  • 1946 jälkeen katsojamäärät laskivat
    • 46: 98 miljoonaa katsojaa
    • 57: 47 miljoonaa
  • samana vuosikymmenenä n. 4000 teatteria lopetti
muutos el m ntyyliss ja kilpailevat viihteet
Muutos elämäntyylissä ja kilpailevat viihteet
  • Muutto esikaupunkeihin muutti elämäntapaa
  • elokuvateatterit kaukana (keskustassa)
  • helpompi kuunnella radiota ja myöhemmin katsella televisiota
    • 1954 USA:ssa 38 miljoonaa TV-vastaanotinta
    • 1950-l lopulla 90% perheistä omisti TV:n
    • muut huvitukset (urheilu, musiikkitallenteet)
  • elokuvateollisuuden tulot putosivat 74% vuosina 1947-1957
  • esikaupunkien asukkaat valitsivat tarkemmin mitä menivät katsomaan (”tärkeät” elokuvat: kirjallinen lähde, kuuluisat tähdet, näyttävyys)
    • elokuvia tuotettiin vähemmän, mutta samalla niistä pyrittiin tekemään näyttäviä attraktioita
tuotantotavan muutos pakettituotanto
Tuotantotavan muutos: pakettituotanto
  • kun suuret studiot joutuivat vähentämään tuotantoaan, riippumattomista yhtiöistä tuli tärkeämpiä
  • oli halvempaa ostaa riippumattomalta yhtiöltä valmis "pakkaus" tekijöineen ja esiintyjineen kuin pitää yllä säännöllistä palkkaa saavaa tähtikaartia
  • 1954 enää MGM teki itse kaikki elokuvansa
  • 1959 n. 70% kaikista elokuvista oli riippumattomien yhtiöiden tekemiä
  • 1960-luvulla käytännössä kaikki elokuvat riippumattomien tekemiä (studiot keskittyivät TV-sarjojen tekemiseen).
uudet esitysk yt nn t
Uudet esityskäytännöt
  • Riippumattomat tuotannot liittyivät myös uuteen levitysstrategiaan: elokuvilla tietyt rajatut kohderyhmät, ei enää koko perhe
    • Disney: lapset ja teini-ikäiset
    • teini-ikäisistä tärkeä kohderyhmä
      • AIP: rock-musikaaleja, kauhua ja sci-fiä, jne.
      • suuret yhtiöt: ”puhtaat” teinielokuvat (Pat Boone)
  • Ylisön segementoituminen synnytti myös uusia esityskäytäntöjä, mm. Art-House –teattereita ja Drive-In -teattereita
laajakankaat ja muut houkuttimet
Laajakankaat ja muut houkuttimet
  • TV:n vastapainoksi elokuvista oli tehtävä näyttäviä
  • Yksi ratkaisu: laajakankaat
  • Myös muita yritelmiä
    • 3-ulotteiset elokuvat 1952-1954
    • jopa ”hajuelokuva” (”The Scent of Mystery”, 1958)
widescreen
WIDESCREEN

Tärkeimmät 1950-luvun laajakangasmenetelmät

slide89
1952
  • Kuvattu kolmella kameralla
  • Esitys kolmella projektorilla
  • kuvan laajuus 146 astetta; kuvasuhde n. 2,60:1
slide91

Cinerama-kuva kolmella filmillä + 35 mm magneettifilmi jossa 7 ääniraitaa, sekä kuvien yhdistelmä(Elokuvan How the West was Won aloituskuva)

slide92
1953
  • 20th Century Fox esitteli 1953
  • Anamorfinen linssi - helppo käyttää
  • kuvasuhde alun perin 2,66:1
  • myöh. kuvasuhde 2:35:1 (optinen- ja magneettiääni) tai 2:55:1 (magneettiääni)
slide94
1954
  • 35 mm filmille kuvattiin poikittain (8 reiän alalle) -- parempi kuvanlaatu
  • kopiot voitiin tehdä tavalliselle filmille; joissain teattereissa erikoisprojektoreita
  • kuvasuhde 1,66:1 / 1,85:1
  • 1954 (White Christmas) -1960 (One-eyed Jacks)
  • Hitchcock: Vertigo, Vaarallinen romanssi, ym.
slide96
1955
  • 65 mm filmi kuvauksessa, kopiot 70 mm filmille 5 mm ääniraidan kanssa
  • kuvasuhde 2,2:1 (kuvaus) 2,35:1 (esitys)
slide97
1957
  • 65 mm filmi + anamorfinen linssi
  • kuvasuhde 2,76:1
  • Ben Hur (1959)
60 luvun puoliv liss kolme laajakangasmetodia vakiintunut
60-luvun puolivälissä kolme laajakangasmetodia vakiintunut:
  • anamorfinen 35 mm 2,35:1 (Cinemascope)
  • ei-anamorfinen 35 mm 1,85:1
  • ei-anamorfinen 70 mm 2,2: 1