1 / 67

Tietojärjestelmien historia

Tietojärjestelmien historia. Johdatus tietojärjestelmätieteeseen Produktio sl 200 4. Perustuu Markku Nurmisen ja Minna Koskisen kalvoihin Kai Kimpan toimittamina. Miksi historiaa?.

brier
Download Presentation

Tietojärjestelmien historia

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tietojärjestelmien historia Johdatus tietojärjestelmätieteeseen Produktio sl2004 Perustuu Markku Nurmisen ja Minna Koskisen kalvoihin Kai Kimpan toimittamina

  2. Miksi historiaa? • Nykyisten käytäntöjen ja ilmiöiden syvällinen ymmärtäminen edellyttää niiden asettamista oikeisiin kulttuurillisiin ja ympäristöllisiin kehyksiinsä. • Tietojärjestelmien historiaa on tutkittu äärimmäisen vähän, kun taas tietokoneiden ja tietojenkäsittelyn historiaa on tutkittu runsaasti.

  3. Kurssin avainkysymys • Mitä tarkoitetaan tietojärjestelmällä? • Miten tietojärjestelmä on ymmärretty kehityksen eri vaiheissa? • Erilaisia luokitteluperusteita • Tyypit eivät ole hävinneet vanhentuneina

  4. Tieteenalan esittely • Tehdään usein esittelemällä oman alan kehitystä ja historiaa • Esimerkiksi filosofia: jo muinaiset kreikkalaiset... • Aikaisemmat käsitykset tietojärjestelmästä auttavat ymmärtämään • miten nykyiset käsitykset ovat syntyneet • mitä on odotettavissa tulevaisuudessa • lieventää tieteenalalle ominaista uutuusmystiikkaa

  5. Historian kirjoitus • Tietojenkäsittely ja tekniikka suosittua • Tiedon varastointi ja siirto ovat saaneet vähemmän huomiota osakseen • Ketä järjestelmä palvelee • ohjauksen kohde järjestelmän ulkopuolella • Kuka järjestelmän omistaa • Mikä on järjestelmän mieli? • vrt. mielekäs, mieletön (Sinne)

  6. Tietojärjestelmä ennen tietokoneita • Kolme osiota: työkalu, joka vahvistaa ihmisen luonnollista taitoa • Tiedon talletus • muistaminen, muistiin merkitseminen • Tiedon käsittely • Ajattelu, laskeminen • Tiedon siirto • kommunikointi

  7. Varhainen tiedon talletus • Suullinen kansanperinne • Muistissa pitäminen toistamalla, kansanruonous • Kirjoitustaito • Tiedon pysyvyys • Dokumentti - muuttumattomuus • Kirjapaino • Joukkoviestintä, yhtenäiset versiot • Tiedon löytäminen • Indeksit, kansiot ja kortistot

  8. Varhainen tiedon käsittely • Ajattelu, sormet • Helmitaulu • Logaritmitaulut • Laskutikku • Mekaaniset laskukoneet • Babbage (1832, 1849) • analyyttinen kone • Differenssikone • Huom! Keskittyy laskentatyyppiseen käsittelyyn, esim. taulukot merenkulkua ja tykistöä varten

  9. Tiedon käsittelyn vaiheita • George Boole • Boolen algebra (1854) • Digitaalitekniikan perusta • Konrad Zuse • Atanasoff & Berry • Turing

  10. Varhainen tiedon siirto • Savumerkit, vainotulet • Sisällön kehityksen edellytyksenä kirjoitustaito • Lähetti, postilaitos • Kirjekyyhkyt • Lennätin (optinen, sähköinen, langaton) • Puhelin • Radio • Telex

  11. Tietojärjestelmä • Rekisterit • Veronkanto • Kirjanpito • Sotaväki • Clearing House • Navigointi • Viestijärjestelmät

  12. Reikäkorttitekniikan synty • Yhdysvaltain väestölaskenta (census) • Demograafisia tietoja • Kymmenen vuoden välein • Raportti tilastoineen 1880 • 21 000 sivua • 7 vuotta

  13. Herman Hollerith (1859 - 1929) • Vuoden 1890 väestölaskenta reikäkorttilaittein • Tabulating Machine Company 1896 • Computing-Tabulating-Recording Company 1911 • International Business Machines 1924 • Thomas J. Watson

  14. Reikäkortti • Pahvin pala • 80 saraketta • 12 vaakariviä • Merkit esitetään lävistämällä suorakaiteen muotoisia reikiä • Yksi numero, kirjain tai erikoismerkki saraketta kohti • Sähkömekaaninen tunnistus • Lajittelu sarakkeen mukaan

  15. Tietokenttä • Joukko vierekkäisiä sarakkeita • Säästäväisesti, vain 80 merkkiä kortilla • Y2K • Kiinteät sarakkeet • Luvut oikeassa reunassa, aakkostieto vasemmassa • Ei desimaalipilkkuja • Avainkenttä

  16. Tietue (rekordi) • Yksi tai useampia reikäkortteja • Kaikki seuraavat kentät on lävistettävä tietueen jokaiseen korttiin samoihin sarakkeisiin: • Avainkenttä • erottaa tietue-esiintymät toisistaan • Tietuetyypin tunnus • erottaa tiedostot toisistaan • Korttinumerointi • auttaa pitämään tietueen kortit (n>1) järjestyksessä

  17. Tiedosto (file) • Peräkkäistiedosto • Lajiteltuna avainkentän mukaan • Eräkäsittelyperiaate • Pysyvä tiedosto • Versionhallinta! • Tapahtumatiedosto

  18. Tiedoston lajittelu • Sarake kerrallaan • Tavallisesti numeeristen kenttien mukaan • Kortti pakka jakautuu lokeroihin sarakkeen merkin mukaan • Lokerokohtaiset laskurit • Pakka kootaan numerojärjestyksessä • Edetään alkaen vähiten merkitsevästä sarakkeesta kohti eniten merkitsevää

  19. Reikäkorttikoneet • Kytkentätaulu • Lajittelukone • Kollaattori • Repro • Tabulaattori • listaa valitut kentät halutussa järjestyksessä, yksi rivi /tietue • Kalkulaattori • esim. väli- ja loppusummat

  20. Tietojärjestelmä ”census” • Yksi tiedosto: henkilörekisteri • ei päivityksiä • Lajittelu ja laskuri: • jakautumat ja ristiintaulukoinnit • Tilastollista peruskäsittelyä • Sama aineisto moneen kertaan • Kertaluonteinen projekti

  21. Tietojärjestelmä ”reikäkortti” • Pysyvät tiedostot • Tapahtumatiedostot • Päivitykset • Lomitus • Monta tiedostoa • Tiedostojen ”omistajat” • Raportointi

  22. Tietokone • von Neumann • Muistiin talletettu ohjelma • Computer - Calculator • 1958 Ensimmäinen tietokone Suomessa IBM 650 • Transistori 1951 • IBM 1401: vuonna 1959

  23. Tietokone ja liiketoiminta aluksi • 1945 – 1952 – liiketoiminta kohtaa tietokoneen • yrityksille tietoisuus tietokoneiden olemassaolosta • yritykset alkavat tutkia niiden mahdollisuuksia ja • käyttää niitä kapea-alaisiin teknisiin ja tieteellisiin sovelluksiin • 1952 – 1965 – tietokoneet tulevat liiketoimintaan • Euroopassa motivaationa olivat innovaatiot, Yhdysvalloissa automatisointi • Tietokoneiden liiketoimintasovelluksia ilmaantui laajemmin vasta 1950-luvun lopulta lähtien • Vain suurimmilla organisaatioilla oli varaa tietokoneiden hankintaan ja käyttöön. • Liiketoimintasovellukset kohdistuivat enimmäkseen laskentatoimeen, rahoitukseen, logistiikkaan ja varastonvalvontaan.

  24. Oheislaitteet • Reikäkortin lukija • Reikäkortin lävistin • Rivikirjoitin • Magneettinauha-asema • Konsolikirjoitin • Operaattorin ohjausväline, lokitiedosto • Levymuistiyksikkö

  25. Varastokirjanpito ja laskutus • Tapahtumien kirjaaminen ja lävistäminen reikäkorteille: yksi tilausrivi/kortti • Korttien lajittelu tuotenumeron mukaan • Lomitus tuotetiedoston kanssa • Tietokoneajo: varastokirjanpito ajan tasalle • Korttien erottelu, lajittelu asiakasjärjestykseen ja lomittaminen asiakastiedostoon • Laskutusajo • Jälkitoimet

  26. Järjestelmäkäsite • Valmiina jo reikäkorttikoneiden ajalta • IBM:n kilpailuetu • I/O-toiminnot veivät kaiken ajan • Tiedostojen käsittely suuritöistä • Järjestelmät erillisiä sovellutuksia • ”omistajana” jokin organisaatioyksikkö

  27. Magneettinauha • pienempi & kevyempi • nopeampi luku ja kirjoitus • tapahtumat ja pysyvät tiedot eri yksiköstä • pidempiä tietueita • Kantatiedosto (Master file) • integroinnin alku

  28. Levymuisti • Suorasaantimahdollisuus • Indexed Sequential File • Monikerroksinen “täytekakku” • Hakuajan optimointi • Tiedonhallinnan edellytys • Tietokannan käsite syntyy tämän jälkeen

  29. On-Line Real-Time • Groschin laki • suorituskyky / hinta neliössä • Kantatiedostot -> tietokanta • Eräkäsittelyn palvelutaso ei riitä • Käyttöjärjestelmä • hitaiden käskyjen lomitus • tausta-ajo • keskeytykset

  30. Tietokanta • Kantatiedostojen yhdistelmä • Tieto talletetaan vain yhteen kertaan • tietomonopoli • Asiakkaat • päätekäyttäjät • sovellusohjelmat • Hierarkkinen, Verkko, Relaatio • Määrittelykieli ja käsittelykieli

  31. Tiedon kaukosiirto • Informaatioteoria / Shannon & Weaver • entropia ja redundanssi • Point-to-Point • kahdenvälinen tiedonsiirto • Tähtirakenne • Eräkäsittely ja osituskäyttöpääte • Riviorientoitunut • BASIC

  32. Näyttöpääte • Aluksi rivi- ja merkkiorientoitunut • ”Välitön” palaute • Ikkunametafora • Käyttöliittymä • Ohjelmointikielet, tulkitsevat

  33. Järjestelmäesimerkki • Tapahtuma kirjataan • Tapahtumapaikalla • Tapahtumahetkellä • Tietokanta päivitetään saman tien • tosiaikaista tietoa • kysely tietokannasta tosiajassa • Laskutus eräajona?

  34. Keskittyminen ja integroituminen • Tähtimäinen “verkko” • Sovellukset kasvoivat yhteen • kantatiedostot • tietokannat • Total Information System • 1970-luvun ERP • Management Information System • Decision Support System • Minitietokoneet

  35. Tietokoneista tulee osa liiketoimintaa • 1965 – 1981 • Tietokoneiden käyttöönoton kasvuun vaikutti merkittävästi minitietokoneiden ilmaantuminen 1960-luvun puolivälissä. • tietokoneista halvempia ja parempia • järjestelmien päivittämisen helpottuminen ja halpeneminen • Ajantasajärjestelmät, hajautettu tietojenkäsittely • Uusia liiketoimintasovelluksia olivat asiakaspäätejärjestelmät vähittäiskaupassa, toimistojärjestelmät ja päätöstukijärjestelmät. • Suurempien yritysten ei enää ollut mahdollista toimia kilpailukykyisesti Yhdysvaltain markkinoilla ilman tietokoneita.

  36. Mikrotietokone • Osoiteavaruus 8 - 16 - 32 bittiä • Oheislaitteet • Näyttöruutu (televisio) • Näppäimistö (teletype) • Lerppu (floppy disk) • Matriisikirjoitin - graafinen ajattelu • BASIC • Groschin laki murtui

  37. Massiivinen käyttö liiketoiminnassa • 1981- • Mikrotietokoneiden ilmaantuminen mahdollisti tietotekniikan massiivisen käytön liiketoiminnassa. • Sovellusten käyttöönotto laajeni 1980-luvulla. Sovellus-tyyppinä olivat yksinkertaiset yritysohjelmistopaketit • Suurimmissa yrityksissä alettiin 1990-luvun alkupuolella siirtyä verkotettuihin mikrotietokonepohjaisiin ympäristöihin. • Liikkuva tietojenkäsittely ilmaantui: myyntiedustajat ja konsultit alkoivat siirtyä kannettaviin tietokoneisiin.

  38. Sovellukset mikroissa • Tekstinkäsittely • Taulukkolaskenta • Kortistot • Hallittavuus • Ristiriita ATK-yksikön politiikan kanssa • End User Computing • Älykkääksi päätteeksi • Järjestelmän toiminta siirtyi käyttäjän luo

  39. Käyttöliittymä • Kohdistin • Graafinen näyttö • Suoraosoitus (direct manipulation) • Desktop metafora • kansiot / hakemistot • ikonit • valikot

  40. Henkilökohtainen järjestelmä • Varastomies • Tavaran kirjaus • Tavaran sijoittelu • Vastaanotto- ja luovutustapahtumat • Toiminnan kehittäminen • Toiminnan tunnusluvut • kiertonopeus • hävikki

  41. Tietotekniikka valtaa liiketoiminnan • 1990-luvulta eteenpäin • Tietotekniikan hyödyntämisestä on tullut edellytys yritysten markkinoilla selviämiselle. • Kyse ei ole vain kilpailuedusta, vaan yritysten välinen yhteistoiminta perustuu tietotekniikkaan • Tietotekniikan käyttämättä jättämistä sanktioidaan yhä selkeämmin.

  42. Ryhmäjärjestelmä • Henkilökohtainen tietojenkäsittely • ihminen aktiivisena toimijana • tietokone työkaluna • Työ on harvoin yksilölaji • End user computing • yhteistyö organisaatiossa • Yhteistyön tietokonetuki • Computer-Supported Cooperative Work (CSCW)

  43. CSCW • Romantisoitu ryhmäkäsitys • homogeeninen, yhteiset tavoitteet, ei kilpailua • Sisäänlämpiävä • mallina tutkijaryhmä • Nimi työkeskeinen • tutkimus tekniikkakeskeistä

  44. Ryhmätyöjärjestelmien tyypit

  45. Ryhmäjärjestelmien rakenne • Ontologia • mitä tehdään? • Oliot ja operaatiot • Koordinointi • kuka tekee mitäkin? • Esim work flow • Käyttöliittymä • miten nämä esitetään?

  46. Tietojärjestelmä • Henkilökohtainen työasema • Organisaation järjestelmä • yhteen paikkaan keksitetty • hajautettu • Ryhmän järjestelmä • Tiedon hallinta • primäärinen vs. sekundäärinen kopio / versio

  47. Arpanet • US vastaus: Sputnik 1957 • Tutkimusohjelma • Tietojen, ohjelmien ja erityislaitteiden jakaminen • Ongelmat • Verkon topologia • Linjojen käyttöaste • Laitteiden heterogeenisuus

  48. Store and forward • Etappivälitys • Kestikievarikyyti • Sähkösanomatekniikassa • välilävistys reikänauhalle • Itärannikko - länsirannikko • kaksi linjaa

  49. Pakettivälitys • Määräsuuruiset palat • Riippumaton lähetys • Vastuu vastaanottajalle • paketit kootaan ja järjestetään • Linjojen käyttöaste ja palvelukyky nousivat • vrt. osituskäyttö • Luotettavuus (sotilaalliset verkot) • 2-3-kertainen lähetys eri reittejä • häiriöalueen kierto

  50. Heterogeenisuus • Pientietokoneet • Edustakoneeksi • Interface Message Processor • vrt. taustakone esim. tiedonhallintaa varten • Yhteysohjelmistot • verkko - IMP • IMP – host

More Related