1 / 17

Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Vesa Korhonen

Hartiat kyyryssä kohti uusia pettymyksiä Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen ja opintoaikataulujen käsikirjoitukset. Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Vesa Korhonen Tampereen yliopisto. Tutkimuksen konteksti.

khanh
Download Presentation

Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Vesa Korhonen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Hartiat kyyryssä kohti uusia pettymyksiäKorkeakoulutuksesta syrjäytyminen ja opintoaikataulujen käsikirjoitukset Juhani RautopuroJyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Vesa Korhonen Tampereen yliopisto

  2. Tutkimuksen konteksti • Kansalliseen ESR-rahoitteiseen Campus Conexus –hankekokonaisuuteen liittyvän osaprojektin tavoitteena on tuottaa käsitteellistä ja empiiristä tietoa syrjäytymisilmiöstä ja sen ehkäisemisestä korkeakoulutuksessa sekä auttaa ymmärtämään opiskelemattomuuden syitä ja seurauksia http://www.campusconexus.fi/ • Perimmäinen tarkoitus on tässä yhteydessä selvittää keitä ovat ja mistä löytyvät ”kadonneet opiskelijat” ja edustavatko he mahdollista syrjäytymisriskiryhmää korkeakoulutuksessa

  3. Syrjäytymisen käsitteestä • Elämänhallinnan heikkeneminen • Elämänhallinta ≠ ongelmaton elämä • Syrjäytymisvaara = elämänhallinnan puute ja avuttomuus • Syrjäytyminen vs. marginalisaatio • Marginalisaatio = valtavirran ulkopuolella oleminen (vapaaehtoinen valinta) ? • Syrjäytyminen = kasautuva huono-osaisuus (pysyvä tila)

  4. Syrjäytymisen käsitteestä • Lämsä (2009, 32) esittää syrjäytymisen ulottuvuudet Jyrkämän (1986) jaotuksen mukaisesti. Syrjäytymisen ulottuvuuksia ovat mm. • koulutuksellinen syrjäytyminen, • työmarkkinallinen syrjäytyminen, • sosiaalinen syrjäytyminen, • vallankäytöllinen syrjäytyminen sekä • normatiivinen syrjäytyminen. • Koulutuksellinen syrjäytyminen syrjäytymisen alakäsitteenä viittaa erityisesti nuorten koulutuksessa kokemiin ongelmiin ja jäämiseen koulutuksen ulkopuolelle joko koulutukseen hakemattomuuden, opintojen roikkumaan jäämisen tai koulutuksesta putoamisen ja keskeyttämisen vuoksi.

  5. Keistä puhumme kun puhumme syrjäytymisriskiryhmistä – alustavaa luokitusta • Drop-out -opiskelijat, eli opintonsa kokonaan keskeyttävät. • Stop-out/Return -opiskelijat, eli erilaisista syistä lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa opintonsa keskeyttävät. • Transfer-opiskelijat, eli oppilaitoksesta toiseen siirtyvät. • Lisäksi perinteisestä ”normikäsikirjoituksen mukaan etenevästä” opiskelijajoukosta eroavat tavalla tai toisella  • Part-time –opiskelijat, jotka opiskelevat korkeintaan 20 tuntia viikossa (Eurostudent III; Huom ! Suomessa ei ole tällaista virallista asemaa) • Non-traditional/Commuter –opiskelijat. Non-traditonal –opiskelijoiksi voidaan määritellä esimerkiksi ”varttuneena” (esimerkiksi yli 25 vuotta) opintonsa aloittaneet .Tämä käsite on osittain päällekäinen kirjallisuudessa esiintyvillä käsitteille ”adult” ja ”mature”. Commuter-opiskelijoiden opiskelu- ja kotipaikka eivät ole samat. Tämä käsite vastaa työelämästä tuttua käsitettä ”pendelöinti”.

  6. Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen • Ulkoiset tekijät • toimeentulo/työllisyystilanne • koulutusinstituutioon/tutkinnon rakenteeseen liittyvät tekijät • Elämäntilanne • Sisäiset tekijät • motivaatio/orientaatio • suuntautuneisuus koulutusalalle

  7. Henkilökohtaiset vs. kulttuuriset käsikirjoitukset opintoaikatauluista • Opiskelijan henkilökohtainen käsikirjoitus on opiskelijan muodostama mentaalinen malli eletyistä kokemuksista ja mahdollisuuksista, kun taas kulttuurinen käsikirjoitus on representaatio laajemmasta sosiokulttuurisesta ajasta ja tilasta (ks. Bieber & Worley 2006) • Kulttuuriseen käsikirjoitukseen on vaikuttanut erityisesti ns. Bolognan prosessi eli eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentamiseen tähtäävä julkilausuma toukokuussa 2007 (London Communiqué), jossa korkeakoulutuksesta valmistuneiden työllistettävyys ja opintoaikojen rajoittaminen nostettiin yhdeksi lähitulevaisuuden prioriteeteista.

  8. Tämän tutkimuksen rajaus • Vuoden 2005 syksyllä tai myöhemmin aloittaneet ”perusopiskelijat” • ei tutkintojen täydentäjiä, maisteriohjelmiin valittuja yms. • Rekisteritiedot (HY, JY, TY, TtY) • opintosuoritukset, läsnäololukukaudet jne.

  9. Missä mennään Suomessa?Tilastokeskus: Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen 2007/2008 • Kaikki (N = 506 899) • 7,5 % (n. 38 000) keskeytti omassa koulutussektorissa • 1,6 % vaihtoi koulutussektoria • 5,9 % (lähes 30 000) keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen • Yliopistokoulutus (N = 151 135) • 6,1 % (yli 9 000) keskeytti omassa koulutussektorissa • 0,9 % vaihtoi koulutussektoria • 5,2 % (hieman vajaa 8 000) keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen

  10. Kuvailevia tietoja opinnoistaOpintopisteiden ka/lukukausi

  11. Kuvailevia tietoja opinnoista, jatkuu… Ennuste 7 vuoden opinnoille ”tasaisen vauhdin taulukolla”

  12. Edellinen selvällä suomella • Reilu kolmannes ei (ehkä) valmistu normiajassa maisteriksi • Noin yksi kuudesta (jopa yksi viidestä) ei valmistu 7 vuodessa edes kandiksi • Huom! Viiden vuoden ennuste • n. 20 % (ehkä) valmistuu maisteriksi HUOM !! Mahdollisesti muualle suoritettavat opinnot voivat ainakin osittain parantaa tilannetta.

  13. Hajakommentteja (kenellä ongelmia) • Keitä ovat ”puhtaat nollat” • suurin osa ensimmäisen vuoden opiskelijoita • Hitaat • miehet ”yliedustettuina” • aloitusiällä näyttäisi oleva merkitystä • ”hitaus kehittyy aloitusiän myötä” • tiedekunnittain selkeitä eroja

  14. Murheenkryynit (nollat + hitaat) • Helsinki • Matemaattis-luonnontieteellinen (27,5 %), Svenska social- och kommunalhögskolan (18,9 %) • Jyväskylä • Informaatioteknologia (33,3 %), Liikunta- ja terveystiede (18,8 %), Matemaattis-luonnontieteellinen (18,5 %) • Tampere • Informaatiotieteet (40,1 %), Kauppa- ja hallintotieteet (21,3 %), yhteiskuntatieteet (15 %) • Tampere TtY • Signaalinkäsittely ja tietotekniikka (31,6 %), tietotekniikan koulutusohjelma (28,1 %)

  15. Ilopillerit (lähes varmat + varmat) • Helsinki • Eläinlääketieteellinen (89,5 %), Farmasia (87,3 %), Humanistinen (86,3 %) • Jyväskylä • Taloustieteellinen (90,6 %), Yhteiskuntatieteellinen (89,2 %), Kasvatustieteellinen (86,6 %) • Tampere • Humanistinen (89,3 %), Lääketieteellinen (85,9 %), Yhteiskuntatieteellinen (81,4 %) • Tampere TtY • Biotekniikka (98,6 %), Tuotantotalous (96,0 %), Kuitu- ja tekstiilitekniikka (92 %), Tekstiili- ja vaatetustekniikka (92 %)

  16. Kuinkas ollakaan…. http://www.minedu.fi/OPM/Tapahtumakalenteri/2010/05/korkeakoulujen_rakenteellinen_kehittaminen.html

  17. Jatkotoimenpiteet • Kyselyn laadinta • verkkokysely (n. 2500) • käyntiin marraskuussa 2010 • Haastattelun suunnittelu ja toteutus

More Related