Lajittelun ja kierrätyksen tietoisku 2012 Katri Närhi - PowerPoint PPT Presentation

jaxon
lajittelun ja kierr tyksen tietoisku 2012 katri n rhi n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Lajittelun ja kierrätyksen tietoisku 2012 Katri Närhi PowerPoint Presentation
Download Presentation
Lajittelun ja kierrätyksen tietoisku 2012 Katri Närhi

play fullscreen
1 / 57
Download Presentation
Lajittelun ja kierrätyksen tietoisku 2012 Katri Närhi
194 Views
Download Presentation

Lajittelun ja kierrätyksen tietoisku 2012 Katri Närhi

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Lajittelun ja kierrätyksen tietoisku 2012 Katri Närhi

  2. Sisältö • Jätehuollon lyhyt historia Suomessa Filmi: http://jatehuolto.z-media.fi/ Pirkanmaan historiaa Ilmasto http://www.youtube.com/watch?v=p1KxC-S7QgA 10 min

  3. Ympäristön tulevaisuus ja tavoitteita Yhdyskuntajätettä 2010 n. 2,5 milj. tonnia Valtioneuvoston tavoite 2016: 34 % kierrätettiin 50 % kierrätykseen 22 % hyödynnettiin energiantuotannossa 30 % energiantuotantoon 44 % kaatopaikalle.<20 % kaatopaikalle. VN:n periaatepäätös julkisista hankinnoista kunnille ja valtion paikallishallinnolle: 25 % hankinnoista kestäviä 2010 50 % hankinnoista kestäviä 2015 EU:n ilmastotavoitteet vähennystavoitteet kasvihuonekaasupäästöille 20 % 2020 mennessä. Energiatehokkuustavoite 20 % ja uusiutuvan energian kasvattamistavoite 20 %. Ihmiskunnan luonnonvarojen tarpeet Arvioitu tarve n. 1,7 maapalloa tyydyttämään uusiutuvien luonnonvarojen tarpeet 2020. Seuraavan 50 vuoden aikana ruoan kysyntä kasvaa 70–85 % ja veden 30–85 %. (GlobalFootprintNetwork)

  4. Miten tavoitteisiin päästään? • Kiristämällä lainsäädäntöä • Uusilla teknologiolla • Henkilökohtaisilla valinnoilla ja teoilla

  5. Tuottavuuden lisääminen (materiaalitehokkuus) = Vähemmästä enemmän ja puhtaammin Tuottavuuden lisääminen edellyttää osaamisen ja teknologian jatkuvaa parantamista. Samaa edellyttää myös resurssitehokkuus eli luonnonvarojen säästävä ja tehokas käyttö. Tuotannon globaalit ympäristövaikutukset määräytyvät kysynnän ja tehokkaan tuotannon mukaan.

  6. 1. Käytä sähköistä tiedonhallintaa. Vähennä paperinkulutusta ja tulosta kaksipuolisia tulosteita. 2. Aktivoi energiansäästöasetukset tietokoneisiin ja muihin laitteisiin. Sammuta laitteet työpäivän päätteeksi. 3. Säästä energiaa kaikin mahdollisin tavoin laturit ja lämmittimet. 4. Vähennä työmatkoja, järjestä etäneuvotteluita.  5. Harrasta hyötyliikuntaa työmatkoilla tai käytä julkisia kulkuvälineitä. Hyödynnä mahdollisuutta etätyöhön. 6. Suosi kasvispainotteisia tarjoiluja ja lounasvalintoja. 7. Käytä vettä säästeliäästi. 8. Anna lahjaksi ja kannustimeksi paikallisia palveluja. 9. Kuluta harkiten, käytä uudelleen, kierrätä Lajittele syntyneet jätteet. 10. Hanki ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja. Suosi vuokraamista ja leasing-sopimuksia. Mukaillen WWF:n ohjeistuksesta Työpaikan 10 ekotehokkuuden ohjetta

  7. Ympäristömerkit • Auttaa kulutus- ja ostopäätöksissä. • Käytössä useita erilaisia ympäristömerkkejä. • Osa merkeistä on virallisia, kuten Pohjoismainen ympäristömerkki. Tavoitteet • Lisätä puolueetonta tietoa ympäristövaikutuksista ja ohjata valmistusta ja kulutusta ympäristöä säästävään suuntaan. • Yritykset voivat hyödyntää ympäristömerkin saaneita tuotteita omissa hankinnoissa. • Perusajatuksena että kussakin tuoteryhmässä vain ympäristölle parhaat tuotteet voivat saada ympäristömerkin käyttöoikeuden.

  8. Kestävän kehityksen tuotemerkkejä

  9. Pohjoismainen ympäristömerkki JoutsenmerkkiVirallinen ympäristömerkki • Tietoa hyödykkeiden ympäristövaikutuksista. • Eri tuoteryhmille omat kriteerit, joissa otetaan huomioon: - luonnonvarojen ja energian kulutus - haitalliset päästöt - melu ja haju - jätteet ja mahdollisuus hyötykäyttöön. • Asiantuntijaryhmä arvioi tuotteen olennaisia ympäristövaikutuksia tuotteen elinkaaren eri vaiheissa: valmistuksessa, jakelussa, käytössä ja poistossa. • Merkin myöntämiskriteerit uusitaan noin kolmen vuoden välein.

  10. Euroopan ympäristömerkki KukkamerkkiVirallinen ympäristömerkki • Euroopan ympäristömerkki samankaltainen ympäristömerkki kuin Joutsenmerkki. • Perustuu ympäristövaikutuksiin, joita tuotteesta aiheutuu sen koko elinkaaren aikana. • Vaatimustaso on asetettu niin, että 5–40 prosenttia tuoteryhmän tuotteista voi saada merkin käyttöoikeuden. • Ympäristömerkki myönnetään vain tuotteille, jotka täyttävät ennalta laaditut ympäristön kuormitusta koskevat vaatimukset.

  11. Luomutuotanto Luomutuotannossa ruokaa kestävin, luontoa vaalivin keinoin. Luomussa korostuu eläinten hyvinvoinnin vaaliminen. Geenimuuntelu kiellettyä. Perustuu: • maan hyvään rakenteeseen • ravinteiden kierrätykseen • ekologiseen kasvinsuojeluun. Lähde: Agronet

  12. Lähiruoka • Luomuruoka EU-direktiivipohjaisesti määritelty, mutta lähiruoka monitulkintainen ja kirjava kokonaisuus. • Lähiruokatyöryhmän (2000) mukaan lähiruoka on ”ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä”. • Suomen Elintarviketeollisuus ry: ”Suomessa tuotettua ruokaa”. • Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimus ”Lähiruoka on tuotettu Suomessa enintään 100 km:n säteellä sen ostopaikasta”.

  13. Ekoenergia   • Ekoenergia-merkki on Suomen luonnonsuojeluliiton myöntämä energian ympäristömerkki. • Käytössä vuodesta 1998 lähtien. • Merkki kriteerit täyttävälle tuulivoimalle, biopolttoaineille, vanhalle vesivoimalle ja aurinkopaneeleilla tuotetulle energialle sekä energiansäästöä edistäville palveluille. • Tavoitteena lisätä uusiutuvan energian kysyntää ja kannustaa yrityksiä tarjoamaan uusiutuvista energianlähteistä tuotettua energiaa.  • Luonnonsuojeluliitto valvoo Ekoenergia-merkin käyttöä vuosittaisin tarkastuksin.

  14. Rainforest Alliance -merkki • Yhdysvaltalaisen ympäristöjärjestön sertifikaatti. • Riippumaton järjestö, joka pyrkii luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja luomaan kestävän toimeentulon sekä työntekijöille että viljelijöille. • Merkin kriteerit painottuvat ympäristömääräyksiin, mukana myös työolojen vaatimuksia. • Suomessa myynnissä mm. banaaneja, suklaata ja teetä. • Banaanit ja kaakaopavut viljelyksiltä jotka ovat Rainforest Alliancen sertifioimia. • Sinetin vihreä sammakko takaa, että tuote sisältää raaka-aineita tiloilta, jotka pystyvät täyttämään heille asetetut tiukat sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöä koskevat vaatimukset. • MarabouPremium 100 g -suklaalevyjen kaakaosta vähintään 30 % tulee Rainforest Alliancen sertifioimilta tiloilta, mutta tämä pitoisuusluku tulee kasvamaan, sillä kaiken aikaa sertifioidaan lisää tiloja. Tulevaisuuden tavoite on että 100 % pavuista tulisi Rainforest Alliancen sertifioimista viljelmiltä.

  15. Reilu kauppa -merkki • Tuotteen tai raaka-aineen valmistuksessa on noudatettu kansainvälisiä Reilun kaupan kriteerejä • kriteerit huomioivat kattavasti niin tuottajalle maksettavan korvauksen, työntekijöiden oikeudet, työolot kuin ympäristönkin. • Kriteerit myös edellyttävät ympäristön suojelua ja kannustavat mahdollisimman luonnonmukaiseen viljelyyn. www.reilukauppa.fi

  16. Energiamerkki • Laitteeseen kiinnitettävä energiamerkki osoittaa tuotteen käytön aikaista energiankulutusta asteikolla A-G. Joissakin laiteryhmissä käytetään myös A-luokkaa parempia luokkia: A+, A++ ja A+++. www.motiva.fi

  17. Alkuperämerkinnät www.avainlippu.fi

  18. Ympäristön tulevaisuus ja tavoitteita Yhdyskuntajätettä 2010 n. 2,5 milj. tonnia Valtioneuvoston tavoite 2016: 34 % kierrätettiin 50 % kierrätykseen 22 % hyödynnettiin energiantuotannossa 30 % energiantuotantoon 44 % kaatopaikalle.<20 % kaatopaikalle. VN:n periaatepäätös julkisista hankinnoista kunnille ja valtion paikallishallinnolle: 25 % hankinnoista kestäviä 2010 50 % hankinnoista kestäviä 2015 EU:n ilmastotavoitteet vähennystavoitteet kasvihuonekaasupäästöille 20 % 2020 mennessä. Energiatehokkuustavoite 20 % ja uusiutuvan energian kasvattamistavoite 20 %. Ihmiskunnan luonnonvarojen tarpeet Arvioitu tarve n. 1,7 maapalloa tyydyttämään uusiutuvien luonnonvarojen tarpeet 2020. Seuraavan 50 vuoden aikana ruoan kysyntä kasvaa 70–85 % ja veden 30–85 %. (GlobalFootprintNetwork) Resurssit pienentyvät, saatavuus vaikeutuu ja laatu muuttuu!

  19. Lähteet: PK, HSY, L&T

  20. Ympäristöosaamisella säästöä -jätteen kustannusvaikutukset Jätehierarkian kustannukset Jätteen väärä käsittely on kallis riski Ympäristöosaaminen on investointi

  21. www.lassila-tikanoja.fi

  22. Jätelaki 3 § Laissa tarkoitetaan: • jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. • ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. • Lisäksi annetaan määrittely jätteen tuottajasta, kiinteistön haltijasta, toiminnan järjestäjästä, jätteen haltijasta, kuljetuksen suorittajasta, jätehuollosta, keräyksestä, hyödyntämisestä, käsittelystä ja valvontaviranomaisesta.

  23. Jätehuollonvastuut on jaettukolmeenryhmään: 1) asumisessa syntyvät ja niihin rinnastettavat jätteet, joiden jätehuollon järjestäminen on kunnan vastuulla 2) elinkeinotoiminnanjätteet, joidenjätehuollonjärjestäminen on jätteentuottajanvastuulla 3) tuottajavastuunpiiriinkuuluvatjätteet, joidenjätehuollonjärjestämisestävastaavatkyseistentuotteidenvalmistajat, maahantuojatjapakkaajat(esim. renkaat, paristot, SER-jätteet)

  24. Jätelain tavoitteet • luonnonvarojen järkevä käyttö • ehkäistä jätteiden terveys- ja ympäristöhaittoja • tärkeintä jätteiden synnyn ehkäisy • hyödyntäminen ensisijaisesti raaka-aineena, toissijaisesti energiana • turvallinen loppukäsittely.

  25. Pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräykset Koskee Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukkaita. Muilla kuin asuinkiinteistöillä lajiteltava hyötykäyttöön, mikäli seuraavia jätejakeita syntyy >50 kg viikossa: • biojäte • keräyspahvi • keräyskartonki   • kyllästämätön puutavara • keräyspaperia ei sekajätteeseen • toimistokeräyspaperi suositellaan eroteltavaksi muusta paperista toimistokiinteistöissä • lasia, metallia ja energiajaetta suositellaan lajiteltavaksi mikäli syntyy paljon. • ongelmajätteet on lajiteltava erikseen muusta jätteestä.

  26. KYLLÄ vanhentuneet elintarvikkeet ruoantähteet kahvinporot & teepussit talouspaperit & lautasliinat puiset aterimet kasvit multineen EI nesteitä jäätä muovia metallia, folioita tupakantumppeja tuhkaa mitään maatumatonta kissanhiekkaa Biojäte: kierrätetään kompostimullaksi

  27. KYLLÄ aaltopahvi pahvilaatikot ruskea kartonki voimapaperi ruskeat kirjekuoret ruskeat paperikassit EI folioituja pakkauksia muovilla pehmustettuja kirjekuoria Keräyspahvi: kierrätetään hylsykartongin raaka-aineeksi Litistä laatikot! Etikettejä, hakasia ja teippejä ei tarvitse poistaa!

  28. KYLLÄ kartonkipakkaukset kartonkitölkit aaltopahvi paperipussit & -kassit käärepaperit paperirullien hylsyt kopiopaperin käärepaperit EI likaiset ja huuhtelemattomat pakkaukset muovi (viilipurkit) styroksi lahjapaperi märkäluja kartonki Keräyskartonki: kierrätetään hylsykartongin raaka-aineeksi

  29. Vain pieni osa pakkausten kokonaiskäytöstä jää hyödyntämättä • Vuosittain käytetään yli 2,1 milj. tonnia pakkauksia. • Uudelleenkäytettävät 1,4 milj. tonnia (korit, laatikot, lavat, pullot, yms) • Pakkausjätettä syntyi runsaat 654 000 tonnia (2009). • Tästä hyödynnettiin 600 000 tonnia (2009). • Hyödyntämättä jäi noin 54 000 tonnia (2009). Lähde: PYR

  30. KYLLÄ sanomalehdet aikakauslehdet mainokset esitteet kirjekuoret EI kopiopaperin kääreitä jäljentäviä papereita liimautuvia muistilappuja kertakäyttöastioita ruskeita paperikasseja pahvia Keräyspaperi: kierrätetään uuden paperin raaka-aineeksi Kilo sanomalehtiä = 4,5 kk pitkä kännykkäpuhelu Energiasäästö 1 kg sanomalehtipaperin valmistuksessa kierrätetystä paperista verrattuna neitseelliseen raaka-aineeseen vastaa 4,5 kk yhtämittaiseen kännykkäpuheluun tarvittavaa akun latausta.

  31. KYLLÄ kirjoitus- ja kopiopaperit atk-paperit ja tulosteet valkopohjaiset ruutupaperit & esitteet EI kopiopaperin kääreitä kirjekuoria teippejä, tarroja liimautuvia muistilappuja hiilipaperia Toimistokeräyspaperi: kierrätetään uuden pehmopaperin raaka-aineeksi

  32. KYLLÄ luottamukselliset jasisäiset paperit asiakas- ja henkilötiedot laskut, tositteet EI piirtoheitinkalvot levykkeet CD-levyt mikrofilmit ääninauhat diat Tuhottava paperi: luottamuksellisesti käsiteltynä pehmopaperin raaka-aineeksi

  33. KYLLÄ metallikannet metalliastiat ja aterimet juoma- ja säilyketölkit alumiinivuoat kuivat ja tyhjät maaliastiat kruunukorkit EI vaijerit pakkausvanteet kaapeleita ongelmajätteiden pakkaukset Pienmetalli Valmistamalla säilykepurkki kierrätysmetallista säästyy 7 tunnin television katselua vastaava energiamäärä.

  34. KYLLÄ pakkauslasi tyhjät pantittomat lasipullot tyhjät lasipurkit EI kattauslasit kuumuutta kestävät lasit (esim. pyrex) hehkulamppuja kristallia, peililasia posliinia (kahvikupit) keramiikkaa korkkeja ja kansia ikkunalasia. Keräyslasi Pullojen valmistaminen kierrätyslasista vähentää energiankulutusta 20 %

  35. KYLLÄ pakkausmuovit likaiset paperit, pahvitja kartongit muovit styroksi vaatteet puupakkaukset kopiopaperikääreet kerta-astiat EI PVC-muovia metallia, lasia, keramiikka alumiinipaperia hygieniatuotteita biojätettä ongelmajätteitä kyllästettyä puuta muovialumiinia (kahvipakkaukset) Energiajae: hyödynnetään lisäpolttoaineena energiatuotannossa

  36. KYLLÄ kiristekalvot kutistekalvot tyhjät raaka-ainesäkit lavahuput muut kalvomuovit sisäsäkit EI verkot, suursäkit metallivanteet styroksi, lasikuitu vaahtomuovi hiekka ja sora elintarvikkeet ongelmajätteet Energiaje: Kalvomuovit (LDPE, HDPE) Kuva PakkausÖhman

  37. tietokoneet tulostimet faksit, puhelimet kopiokoneet nauhurit AV-laitteet johdot ja kaapelit näyttöpäätteet kylmälaitteet televisiot Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER): tuottajavastuun piirissä SER ei kuulu sekajätteeseen

  38. paristot, pienakut akut loisteputket energian-säästölamput lääkkeet kuumemittarit Myrkyllinen Syövyttävä maalit, liimat, lakat puhdistusaineet jäteöljyt torjunta-aineet näyttöpäätteet televisiot kylmälaitteet kestopuu Syttyvä Haitallinen Ongelmajäte eli vaarallinen jäte

  39. Selvilläolovelvollisuus Ongelmajätteistä pitää olla selvillä: • ongelmajätteen tuottajan • ongelmajätteen vastaanottajan, myös ongelmajätteen keräyspisteessä • ongelmajätteen kuljettajan • ongelmajätteen hyödyntäjän ja käsittelijän Yrityksen johdon tulee olla selvillä yrityksessä käytössä olevista aineista ja niiden vaarallisuudesta. Velvollisuus kouluttaa henkilökunta ja järjestää asianmukaiset suojaimet. Ongelmajätteistä pitää vähintään tietää seuraavaa: Laji, ongelmajätteen määrä (kiloja, litroja), laatu ja alkuperä.

  40. Ongelmajäte eli vaarallinen jäte Kunnat järjestävät asumisessa syntyvien ongelmajätteiden vastaanoton. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun voi toimittaa tuottajayhteisöjen järjestämiin keräyspisteisiin. Pidä ongelmajätteet erillään muista jätteistä. Älä sekoita niitä keskenään äläkä muihin jätteisiin. Aineiden alkuperäiset pakkaukset ovat parhaita astioita myös jätteille. Niissä ovat asianmukaiset tiedot ja varoitusmerkitkin valmiina.

  41. Vaarallisen jätteen kirjanpito VARASTOKIRJANPITO Laki velvoittaa pitämään kirjaa ongelmajätteistä. Kirjanpidosta tulee ilmetä mitä jätteitä varastoon on tullut ja mitä varastossa on, ja mitä varastosta on viety pois. arastosta toimitetuista jätteistä riittävä dokumentti on siirtoasiakirja. SIIRTOASIAKIRJA Siirtoasiakirja tarvitaan ongelmajätekuljetuksissa aina, riippumatta siitä, kuuluvatko ongelmajätteet vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten piiriin. Siirtoasiakirja on dokumentti ongelmajätteestä annetuista tiedoista sekä ongelmajätteen asianmukaisesta luovuttamisesta ja vastaanottamisesta. Ongelmajätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja kolme vuotta sen allekirjoituksesta.

  42. Vastuu säilyy • Ongelmajäte ei periaatteessa ole koskaan ilman omistajaa. • Jos esimerkiksi yritys tekee konkurssin ja sille jää ongelmajätteitä, on kiinteistön omistaja viime kädessä velvollinen toimittamaan ongelmajätteet asianmukaiseen keräykseen. • Jätteen siirtyessä luvan omaavalle kerääjälle siirtyy myös vastuu ja selvilläolovelvollisuus. • Jätteen haltija on velvollinen antamaan seuraavan vaiheen tekijälle kaikki tämän tarvitsemat tiedot. • Jos jäte menee muualle kuin luvan omaavalle kerääjälle, ei vastuu siirry vaan se pysyy jätteen haltijalla.

  43. Sekajäte: loppusijoitus kaatopaikalle • Kierrätyskelvoton jäte • Hyödyntämiskelvoton jäte • Kaatopaikkakelpoinen jäte.

  44. Estä tuhopoltot Tahallaan sytytettyjä paloja on noin kolmasosa tulipaloista. Estä tuhopoltto pitämällä kutsumattomat vieraat loitolla. Lukitse ja tarvittaessa valaise varastot, autotallit, jätekatokset ja muut tilat. Lajittele oikein ja vältä irtojätettä. Lain mukaan uloskäytävillä, ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakoilla, kellareissa, rakennusten alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa.

  45. Jätetilan ja -astioiden paloturvallisuus Tuhopolttoriski pienenee kun ulkopuoliset eivät pääse käsiksi jätteisiin. Tuhopolttojen estämisen kannalta tärkeää jätepisteen päivittäinen käyttö. Irtojätteen välttäminen. Jäteastiat, -keräysvälineet ja -katokset sijoitettava vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä. Jos tulipalon leviämisen esto ei mahdollista, pitää rakennuksen ulkoseinä rakentaa palonkestävästä materiaalista. Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet määrittelevät tarkemmin jäteastioiden suojaetäisyydet. Jätteiden oikea lajittelu edistää paloturvallisuutta. Palavaa tai kytevää jätemateriaalia ei saa laittaa keräysvälineisiin muiden jätemateriaalien joukkoon. Tupakantumpit ja -tuhkat lajitellaan kylminä, kauttaaltaan kytemättöminä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuina kaatopaikkajätteen joukkoon.

  46. Liikenne ja ympäristö • Liikenteestä viidennes Suomen kasvihuonepäätöistä. • Henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöt 60 % ja ammattiliikenteen 40 %. • Liikenne lisääntyy ja valtaosa tavarankuljetuksista tiekuljetuksina. • Tavaraliikenteessä viime vuosikymmenten suuntaus ollut toimituserien koon pieneneminen, mikä lisännyt ajettuja kilometrejä ja heikentänyt kuljetusten energiatehokkuutta. Paikallisia, alueellisia ja maailmanlaajuisia haittoja • Liikenne on merkittävä ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen lähde. • Ilmaston lämpeneminen lisää mm. sään ääri-ilmiöitä, nostaa merten pintoja ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. • Terveydelle haitallisia päästöjä (häkä, hiilivedyt, typen oksidit ja pienhiukkaset) paikallinen tai alueellinen ilmanlaatuhaitta.

  47. Oman liikkumisen suunnittelu • Hyvä lähtökohta on valita kulkutapa tarpeen – ei vanhan tottumuksen mukaan. • Energiatehokas liikkuminen säästää ympäristön lisäksi rahaa ja aikaa. • Joukkoliikenteen käyttäjän ei tarvitse stressata ruuhkissa tai pysäköintipaikasta. • Kävely ja pyöräily ylläpitävät puolestaan terveyttä. Autoilu suurin energiasyöppö • Autoilu kuluttaa arkisista liikennemuodoista eniten energiaa. • Henkilöautoliikenteen osuus liikenteen CO2-päästöistä on lähes puolet. • Jos työmatkan kulkee muutamanakin päivänä viikossa pyöräillen tai bussilla, vähenee vuosittainen energiankulutus huomattavasti. • Automatkoja kannattaa ketjuttaa ja suosia kimppakyytejä sekä auton vuokrausta. Asuinpaikan valinta vaikuttaa eniten arjen liikkumistarpeisiin. Lähde: Motiva

  48. Lämmitys ja ilmanvaihto • Rakennusten hyvä ja terveellinen sisäilma sekä kunto turvataan järkevällä energiankäytöllä ja kiinteistönhoidolla. • Hyvä sisäilma on terveydelle tärkeä ja lisää viihtyvyyttä. • Vuotuisesta lämmön käytöstä kuluu lämmitykseen 65 - 75 % ja lämpimään käyttöveteen loput 25 - 35 %. • Tarkasta termostaattiventtiilien toiminta • Säädä lämpötila huoneen käyttötarkoitusta vastaavaksiAsteen pudotus huonelämpötilassa vastaa noin viiden prosentin säästöä vuotuisessa energiankulutuksessa. • Energiataloudellisesti ihanteellinen lämpötila 20–22°C:ssa. • Säädä lämpötila ja ilmanvaihto pienemmälle lomien ajaksi • Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti

  49. Valaistus • Pyyhi säännöllisesti pölyt valaisimista ja lampuista.Pöly vähentää lampun valotehoa. • Vaihda loiste- ja pienloistelamppuihin. • Älä valaise tyhjiä huoneita.Sammuta hehkulamppu aina, kun valoa ei tarvita. Sammuta loistelamppu, kun huoneesta ollaan poissa vähintään 10 min. • Hämäräkytkin, liiketunnistin ja ajastin ohjaavat pihavalojen taloudellista käyttöä. Ilmastovaikutukset muodostavat merkittävimmän osuuden sähkö- ja lämpöhuollon ympäristövaikutuksista.