KOULU JA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄNÄ YHTEISÖNÄ?

1. KOULU TERVEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄNÄ YHTEISÖNÄMITEN VOIMME YHDESSÄ EDISTÄÄ TERVEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA (KOULUSSAMME JA) KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN RYHMÄSSÄ? Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

2. Todellisuus ei ole olemassa valmiina asiana, jota me yritämme tieteellä ja muilla keinoilla tavoittaa, vaan me luomme omilla ajatuksillamme todellisuuden, useita todellisuuksia, maailmaan ja maailmasta.Pentti Malaska Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

3. KOULU JA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄNÄ YHTEISÖNÄ? • Mitä? • Miten? • Miksi? • Ketkä? • Tavoitteet? Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

4. KOULU JA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄNÄ YHTEISÖNÄ? • Mitä? • Miten? • Miksi? • Ketkä? • Tavoitteet? Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

5. Miksi? • Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut valtakunnalliset toimintalinjat terveyden edistämiseksi kunnissa. Osa näistä linjauksista koskee koulumaailmaa, kuten terveyttä edistävät elinympäristöt, yhteistyö ja osallistuminen, terveyden edistämisen osaaminen ja sen seuranta ja arviointi. • Kouluihin terveys- ja hyvinvointisuunnitelmia. • Perusopetuslaissa määritellään opetuksen järjestäjän tehtäväksi laatia suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. • Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset. Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

6. Koulu systeeminä • Koulusysteemiä voidaan tarkastella kokonaisuutena, jossa systeemin osatekijät; oppilas, opettajat, vanhemmat, fyysinen kouluympäristö ja koulua ylläpitävät yhteiskunnalliset mekanismit (mm. hallinto ja talous) ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja säätelevät toistensa toimintaa. Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

7. Koulu systeeminä • Koulun systeemisessä kokonaisrakenteessa on erotettavissa biologinen, psykologinen, sosiaalinen ja fyysinen elementti. Voidaksemme ymmärtää ihmistä, on kaikissa tilanteissa tarkasteltava hänen biologisia (esim. terveys) ja psykologisia (esim. oppiminen) tekijöitä yhdessä sosiaalisten (esim. vuorovaikutus) ja ympäristöllisten (ihmisen ympäristöt ja niiden laatu) näkökulmien kanssa. Yksittäisen systeemin osan merkitystä ei voi ymmärtää yhdistämättä sitä muihin osatekijöihin ja kokonaisuuteen. Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

8. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan • Aihekokonaisuus ”Turvallisuus ja liikenne”: • Oppilas oppii • tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi • edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti • toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti • toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä • vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen • tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. • Myös muissa aihekokonaisuuksissa käsitellään terveyttä ja turvallisuutta, mm. ”Ihmisenä kasvaminen”, ”Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta” ja ”Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys”. Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

9. Perusopetuslaki (1998) ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet (2004) • järjestämisen yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän • toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon • yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle • tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajanviettotavoille ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteuttamisessa • tavoitteena tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua • toiminnalla pyritään myös edistämään yhteiskunnallista tasa-arvoa ja ehkäisemään syrjäytymistä sekä lisäämään osallisuutta • tavoitteet velvoittavat kaikkia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa mukana olevia Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

10. … • toimintaa suunniteltaessa tulee olla yhteistyössä kotien ja toiminnan järjestäjien kanssa • päämääränä on luoda kasvuympäristö, joka edistää lapsen suotuisaa kehitystä • aamu- ja iltapäivätoiminnassa voidaan käyttää koulun tiloja tai muita toimintaan soveltuvia toimintaympäristöjä ja tiloja • kunnan on huolehdittava siitä, että tilat ja välineet ovat turvallisia • lapset eivät saa joutua kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan kohteiksi • toimintaympäristön tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, ja sitä suunniteltaessa tulee ottaa turvallisuuden lisäksi huomioon toiminnan luonne ja tarkoitus, lapsen kiinnostuksen kohteet ja toiminnan monipuolisuus Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

11. Miten? Ketkä? • Terveyteen ja turvallisuuteen liittyy biologinen, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. • Tavoitteiden saavuttamiseksi moniammatillinen yhteistyö on tärkeää. • Huoltajat ovat avainasemassa! Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

12. Moniammatillinen yhteistyö • Ketkä kaikki? • Mietitään yhdessä keitä kaikkia toimijoita terveys ja turvallisuus (kouluissa ja) apip-toiminnassa koskettaa. Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

13. (Koulun) aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kodin yhteistyön tavoitteet terveyttä ja turvallisuutta edistettäessä • Toimintaa johdattavat arvot? • Mieti omia arvojasi ja listaa niitä viisi tärkeintä paperille (esimerkkinä arvoista on ihmisarvo, terveys, hyvyys…) • Valitse parisi kanssa yhteiset viisi. • Kirjataan ne taululle ja valitaan yhteisesti viisi meidän terveyttä ja turvallisuutta johdattavaa arvoa. Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

14. Biologiset näkökulmat: • Pienryhmissä pohditaan biologisia näkökulma • Kirjataan tuotokset taululle • Mitkä biologiset näkökulmat me otamme toimintamme tavoitteiksi? Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

15. Fyysiset näkökulmat: • Pienryhmissä pohditaan fyysisiä näkökulma • Kirjataan tuotokset taululle • Mitkä fyysiset näkökulmat me otamme toimintamme tavoitteiksi? Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

16. Psyykkiset näkökulmat: • Pienryhmissä pohditaan psyykkisiä näkökulma • Kirjataan tuotokset taululle • Mitkä psyykkiset näkökulmat me otamme toimintamme tavoitteiksi? Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

17. Sosiaaliset näkökulmat: • Pienryhmissä pohditaan sosiaalisia näkökulma • Kirjataan tuotokset taululle • Mitkä sosiaaliset näkökulmat me otamme toimintamme tavoitteiksi? Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

18. Toimeenpano/toteutus • Mitkä tavoitteemme konkreettisesti ovat? • Miten saavutamme tavoitteemme? • Aikataulu? • Ketkä? • Muuta? Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

19. Arviointi • Miten arvioimme toteutustamme? • Milloin arvioimme? • Ketkä arvioivat? • Mitä arvoimme? • Jatkosuunnitelmat? Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

20. KIITOS  Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

21. LÄHTEITÄ • Cacciatore, R. 2007. Aggression portaat: opetusmateriaalia kouluille. Opetushallitus. • Furman, B. & Ahola, T. 1999. Ratkaisukeskeinen itsensä kehittäminen. Helsinki: Lyhytterapia-instituutti. • Heiskanen, T., Salonen, K. & Sassi, P. 2006. Mielenterveyden ensiapukirja. Helsinki: SMS-tuotanto. • Helander, J. 2010. Voimavara- ja ratkaisusuuntautunut ohjaus. Opinto-ohjaajakoulutus 2009–2010. Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu. • Ikonen, O. & Virtanen, P. (toim.) 2007. Erilainen oppija – yhteiseen kouluun. Jyväskylä: PS-kustannus. • Iivonen, E. 2010. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistaminen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisverkostojen yhdyshenkilöiden työkokous 20.1.2010. • Laine, K. 2005. Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Helsinki: Otava. • Lerkkanen, J. (toim.) 2005. Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 51. • Opetushallitus 2004a. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet. Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

22. LÄHTEITÄ • Opetushallitus 2004b. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. • Opetusministeriö 2002. Terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön laadun arvioinnin perusteet perusopetusta varten. Taustamuistio. 27: 2002. • OPM:n tiedote: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/01/oppilaitosten_turvallisuus.html?lang=fi • Perusopetuslaki 1998. 21.8.1998/628. • Salmivalli, C. 2003. Koulukiusaamiseen puuttuminen. Jyväskylä: PS-kustannus. • Sampson, J.P. The Cognitive Information Processing Approach to Career Choice. Opinto-ohjaajakoulutus 2009–2010. Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu. • SM:n tiedote: http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/6F8B6AA2BD34BFC4C22576B0002C35D9?opendocument • Terho P., Ala-Laurila, E.-L. & Laakso, J. 2000. Kouluterveydenhuolto. Helsinki: Duodecim. Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010

23. LÄHTEITÄ • Terve koulu. Viitattu 10.5.2010 http://www.health.fi/enhps/ideapankki/ • Terveyden edistämisen keskus 2010. Viitattu 10.5.2010 http://www.health.fi/index.php?page=toi_kou_toimintamalleja • Tyrväinen, H. 2005. Kouluyhteisö terveyden edistämisen oppimisympäristönä. Teoksessa L. Kannas & H. Tyrväinen (toim.) Virikkeitä terveystiedon opetukseen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. • Työryhmän raportti sisäasiainministeriön verkkosivuilla:www.intermin.fi/julkaisu/402009 • Virtanen, R. 2010. Systeemiteoreettinen lähestymistapa ohjauksessa. Opinto-ohjaajakoulutus 2009–2010. Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu. • Weare, K. 2004. Developing the emotionally literate school. London: Paul Chapman. • Weare, K. 2000. Promoting mental, emotional + social health. A whole school approach. London: Routledge. Maarit Marttila, Satakunnan verkosto, 2010