kansalaisj rjest jen nykytila analyysi 2011 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011 PowerPoint Presentation
Download Presentation
Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 7

Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011 - PowerPoint PPT Presentation


  • 98 Views
  • Uploaded on

Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011. Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry. KESKEISET TULOKSET 1(2).

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011' - holt


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
kansalaisj rjest jen nykytila analyysi 2011

Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2011

Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry

keskeiset tulokset 1 2
KESKEISET TULOKSET 1(2)
  • Tärkeimpiä tulorahoituksen lähteitä ovat keräystileille tulevat kertalahjoitukset (45 %) sekä erilaiset tuki- ja kannatustukimaksut (35 %). Myös erilaisten kannatustuotteiden myynti (23 %) sekä kuukausittaiset suoraveloituslahjoitukset (22 %) ovat tärkeitä tulonlähteitä.
  • Tärkeimmät tulorahoituksen lähteet vaihtelevat eri järjestöryhmissä. Julkinen tuki korostuu nuoriso- ja kulttuurityötä tekevissä järjestöissä sekä liikunta- ja urheilujärjestöissä. Jälkimmäisessä järjestöryhmässä yritysyhteistyö on yhtä tärkeää kuin julkinen tuki.
  • Samat tulorahoituksen lähteet, jotka ovat olleet tärkeimpiä viimeisen vuoden aikana, pysyvät pääsääntöisesti tärkeimpinä myös seuraavan 12 kuukauden aikana. Julkisen tuen, kuten myös säätiöiltä tai rahastoilta saatavan rahoituksen tärkeys lisääntyy.
    • Järjestötyön moninaisuus korostuu varainhankinnan toteutuksessa. Useimmilla (52 %) varainhankinta kuuluu yhtenä osana jonkun henkilön toimenkuvaan. Joka kolmannella (33 %) on omat varainhankkijat. Näissä järjestöissä keskimääräinen varainhankkijoiden määrä on 5. Liikunta- ja urheilujärjestöillä on eniten omia varainhankkijoita.

T-1245, KMI/mn

keskeiset tulokset 2 2
KESKEISET TULOKSET 2(2)
  • Se miten yksityisrahoitukseen perustuva varainhankinta on edennyt suhteessa suunnitelmiin, jakaa järjestöryhmiä. Enemmistöllä (45 %) se on edennyt suunnitelmien mukaan. Osa (35 %) on kuitenkin jäljessä suunnitelmasta. Joka kuudes on jopa edellä suunnitelmastaan. Arviot muiden järjestöjen yksityisrahoitukseen perustuvan varainhankinnan etenemisestä ovat samankaltaiset kuin oman järjestön kohdalla.
  • Suurimpana haasteena varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä pidetään järjestöjen henkilöresursseja. Moni kokee ongelmalliseksi myös uusien lahjoittajien löytymisen, taloudelliset resurssit sekä markkinoinnin ja viestinnän.
  • Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen olisi selvästi paras julkinen toimenpide varainhankinnan yksityisrahoituksen tehostamiseksi (42 %). Useat panostaisivat myös viestintään (25 %). Joka kuudes (16 %) kehittäisi rahankeräyslainsäädäntöä.
  • Kaksi vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen verrattuna enemmistöllä (56 %) yksityisrahoituksen osuus on pysynyt ennallaan. Monella (31 %) osuus on kasvanut. Selvä enemmistö (59 %) uskoo yksityisrahoituksen osuuden liikevaihdostaan kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. Melko moni (33 %) arvioi osuuden pysyvän ennallaan.

T-1245, KMI/mn

t rkeimm t rahanker ys ja lahjoitusmuodot 2 2
Tärkeimmät rahankeräys- ja lahjoitusmuodot 2(2)
  • Tärkeimpiä ovat kertalahjoitukset keräystileille (45 %) sekä erilaiset tuki- ja kannatustukimaksut (35 %). Myös erilaisten kannatustuotteiden myynti (23 %) sekä kuukausilahjoittajien suoraveloituslahjoitukset (22 %) kuuluvat monen järjestön tärkeimpiin tulonlähteisiin
  • Tärkeimmät rahankeräys- ja lahjoitusmuodot vaihtelevat eri järjestöryhmissä. Kehitysyhteistyön sekä nuoriso- ja kulttuurityön parissa työskentelevissä järjestöissä pidetään muita järjestöryhmiä useammin tärkeimpänä tulonlähteinä kertalahjoituksia keräystileille sekä erilaisia tuki- ja kannatustukimaksuja.
  • Nuoriso- ja kulttuurijärjestöissä julkinen tuki esim. valtiolta tai kunnalta sekä säätiöiltä tai rahastoilta saatava rahoitus ovat myös tärkeitä tukimuotoja. Myös liikunta- ja urheilujärjestöissä korostuu julkisen tuen merkitys, mutta yhtä tärkeä on yritysyhteistyö.
  • Sosiaali- ja terveysalan järjestöt saavat muita järjestöryhmiä useammin tuloja soitoista lahjoitusnumeroon. Ne keräävät tuloja kehitysyhteistyön tavoin myös suoramarkkinointikirjeillä.
  • Ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöillä kannatustuotteiden myynti sekä tuki- ja kannatustukimaksut ovat kaikkein merkittävimmät tukimuodot. He saavat myös muita järjestöjä useammin tuloja kuukausittaisista suoraveloituslahjoituksista sekä testamenttien kautta.

T-1245, KMI/mn

muutokset varainhankinnan yksityisrahoituksen osuudessa 2 2
Muutokset varainhankinnan yksityisrahoituksen osuudessa 2(2)
  • Suurimmalla osalla (56 %) yksityisrahoituksen osuus liikevaihdosta on pysynyt ennallaan. Melko monella (31 %) se kuitenkin on kasvanut. Harvalla (12 %) osuus on supistunut.
  • Järjestöryhmittäin tarkasteltuna yksityisosuus on kasvanut eniten ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöillä sekä nuoriso- ja kulttuurityöhön liittyvissä järjestöissä.
  • Arviot varainhankinnan yksityisrahoituksen osuuden kehityksestä seuraavan kahden vuoden aikana ovat erittäin optimistisia. Enemmistö (59 %) arvioi yksityisrahoituksen osuuden liikevaihdostaan kasvavan. Joka kolmas (33 %) uskoo sen pysyvän ennallaan. Erittäin harva (4 %) uskoo osuuden supistuvan.
  • Liikunta- ja urheilujärjestöjen varainhankkijat arvioivat järjestöjensä yksityisosuuden kasvavan keskimääräistä enemmän.

T-1245, KMI/mn