Nuorten psyykkinen oireilu. Mikä on kehitykseen kuuluvaa, mikä ei?

Nuorten psyykkinen oireilu.Mikä on kehitykseen kuuluvaa, mikä ei? • Nuoruusiän kehitys ja sen riskitekijät • Normatiivinen ”oireilu” • Patologinen oireilu • Perhe suojaavana tekijänä nuoren mielenterveydelle • Miten kohdata ja puhua psyykkisesti oireilevalle nuorella

Nuoruusiän itseisarvo • Nuoruusiän psyykkinen kehitys muodostaa erillisen ja pitkään jatkuvan kokonaisuuden, että on mielekästä tarkastella sitä erillisenä ja yhtenäisenä kokonaisuutena lapsuuden ja aikuisuuden rinnalla. • Nuoria ei tule hoitaa lapsina eikä aikuisina, vaan aikuisuutta kohti kehittyvinä nuorina. • Nuoruusikä nuorisopsykiatrian mukaan n. 13-21 vuotta

Nuoruusiän kehitysprosessin haasteet • Sopeutuminen muuttuvaan ruumiinkuvaan • Kohtuullinen riippumattomuus vanhemmista • Saavuttaa kyky läheisiin ja pysyviin ystävyyssuhteisiin sekä rakkauteen • Tulevaisuuteen orientoituminen realistisella ja motivoituneella tavalla • Tuloksena identiteetin löytyminen

Nuoruusiän kehitysprosessin haasteet • Nuoruusikään kuuluu luopuminen omasta fyysisyydestä, vanhemmista ja itsetunnosta  ”normatiivinen depressio / ahdistus” • Nuorten kuuluu olla epäkypsiä ja lapsellisia • Nuoret samanaikaisesti riippuvaisia vanhemmistaan ja tavoittelevat autonomiaa  ambivalenssi / ristiriita

Nuoruusiän kehitysprosessin haasteet • Nuoruusiän kehitystehtävien saavuttaminen nyky-yhteiskunnassa vaikeutunut • Postmoderni juurettomuus ja yksilöllisyyden korostaminen vaikuttaneet • Globalisaatio ja loputon tietotulva • Tehokkuuden ja vaativuuden lisääntyminen  stressi / psyykkinen kuormitus = nuori tulee hyväksytyksi suoritusten kautta ei sellaisenaan  perfektionismi / loppuunpalamisen riski jne. • Nuoruusiän mielenterveyden ongelmat lisääntyneet

Nyky-yhteiskunnan riskit • Nuoren kasvaminen aikuiseksi vaikeutunut • Kypsymättömyys ja yhdenmukaisuus kuuluvat nuoruusikään  mainosten, internetin, tv:n vaikutukset?! • Aggressiivisuuden ja seksuaalisuuden ylikorostuminen  nuoret fyysisesti aikuisia, psyykkisesti kaukana tästä

Identiteetin neljä kehitystasoa • 1) Hajaantuneen identiteetin vaiheessa nuori ei ole käynyt läpi etsintävaihetta eikä sitoutunut päätöksiin (epäselvä identiteetti) • 2) Ajautujat (disclosure) eivät myöskään ole käyneet läpi etsintävaihetta vaikka ovatkin, esim. vanhempien roolimallin pohjalta tehneet tulevaisuutta koskevat valintansa ja sitoutuneet niihin (lainattu identiteetti

Identiteetin neljä kehitystasoa • 3) Moratoriovaiheessa olevat nuoret etsivät parhaillaan aktiivisesti vaihtoehtoja ja miettivät tulevaisuuden valintojaan. Eivät ole vielä tehneet sitovia päätöksiä (etsintävaihe) • 4) Identiteetin saavuttaneet ovat käyneet läpi hlökohtaisen etsintävaiheen ja myös sitoutuneet omaa tulevaisuuttaan koskeviin valintoihin (saavutettu identiteetti)‏

Nuoruusiän psyykkiset ongelmat • Tutkimusten mukaan 20 – 30 % nuoruusikäisistä (13 – 22v.) esiintyy mielenterveyden häiriöitä • Aikuisten diagnostiikka ei välttämättä sovi nuorille • Yleisimmät ongelmat: depressio, ahdistuneisuushäiriöt, käytöshäiriöt, syömishäiriöt, päihteidenkäyttö  komorbiditeetti • Tunnistaminen puutteellista vrt. Diabetes, astma

Myönteinen kehitysraide • Myönteinen raide: nuori ohjaa kehitystään asettamalla tavoitteita, löytämällä näihin vieviä väyliä ja kokemalla onnistumisen tunnetta toteuttaessaan elämänsuunnitelmaansa • Nuoren itsetunto ja kyvykkyyden tunne vahvistuu

Myönteinen kehitysraide • Epäonnistuessaan nuori muuntaa tavoitteitaan, miettii uusia keinoja ja suhteuttaa epäonnistumisen aiempiin onnistumisiin • Ei vaikuta negatiivisesti itsetuntoon • Itsetunto stabiili ja suhteellisen riippumaton ympäristöstä

Esimerkki noidankehästä koulusuoriutumisessa • Toistuvat epäonnistumiset koulussa  vertailu muihin oppilaisiin • Kielteinen käsitys omista kyvyistä ja mahdollisuuksista  defensiivinen strategia (esim. häiriökäyttäytyminen ”koulun kingi”) • Entistä heikompi koulumenestys • Itsetunnon lasku, alttius psyykkisiin häiriöihin • Toimintakyvyn aleneminen • Koulunkeskeytys  syrjäytyminen yhteiskunnasta?

Esimerkki sosiaalisesta noidankehästä • peritty taipumus sosiaaliseen arkuuteen  huonot kokemukset sosiaalisissa suhteissa • masentuneisuus  defensiiviset toimintatavat sosiaalisissa suhteissa (vetäytyminen)  heikentävät itsetuntoa ja lisäävät sosiaalista ahdistuneisuutta • kielteinen suhtautuminen sosiaalisin tilanteisiin • ja sosiaalinen vetäytyminen selittävät nuorten myöhempää yksinäisyyttä ja tovereiden kielteisiä asenteita heitä kohtaan; yhteydessä masentuneisuuteen

Vaativuus ja stressi • Vanhempien ja opettajien tulisi olla nuoren itsetunnon tukijoita, ei päinvastoin • Nuoren pitää tulla hyväksytyksi itsenään ei suoritusten kautta  aito ylpeys nuoresta • Jos hyväksyntä perustuu suorituksiin, nuorelle kehittyy vaativia piirteitä (perfektionismi)

Vaativuus ja stressi • Perfektionismiin liittyy voimakas itsen vertailu muihin ja epäonnistumisen hyväksymättömyys • Vaativat piirteet lisäävät stressiherkkyyttä, loppuunpalamisriskiä  depressio, syömishäiriöt • Ristiriita ajankäytön suhteen

Normatiivinen ”oireilu” • Nuoret ovat epäkypsiä ja heidän kuuluukin olla sellaisia • Nuoren kuuluu tarvittaessa kokea surua, vihaa, iloa, pelkoa, häpeää, syyllisyyttä jne. • Kehitysmyllerryksestä johtuen nämä voivat vaihdella voimakkaastikin ja aiheuttaa impulsiivista käyttäytymistä • Nuorten itsetunto heilahtelee aikuista helpommin alemmuus-itsetuntoinen-ylivertainen ihmissuhteet kuitenkin säilyvät

Normatiivinen ”oireilu” • Ajoittain huoli oman ruumiinkelpaavuudesta ja lieviä ruumiillisia oireita • Ei ole mahdollistavahingoittaa itseä missääntilanteessa, ei edes humalassa • Lievät unihäiriöt • Kyky nauttia ruuasta, ikätoverisuhteista, ihastumisista • Irroittautuminen vanhemmista ja uudenlaisen suhteen luominen voi tehdä entisestä kiltistä lapsesta “tuhman nuoren”  normaalikehitykseen kuuluvaa

Patologinen oireilu = aihetta epäillä psyykkistä häiriötä • Voimakas, yhtäkkinen ja pitkäkestoinen muutos käyttäytymisessä, toimintakyvyssä ja ihmissuhteissa. • Tytöt puhuvat helpommin esim. masennuksesta kuin pojat, joiden oireet näkyvät enemmän käyttäytymisessä • Yleinen voimakas passivoituminen

Patologinen oireilu = aihetta epäillä psyykkistä häiriötä • Ikätoverikontakteista vetäytyminen • Elämänilon menetys • Luopuminen itselle aiemmin tärkeistä asioista esim. harrastukset • Koulunkäynnin keskeytyminen tai vaikeutuminen • Hygienian heikkeneminen / voimakas piittaamattomuus ulkonäöstä

Patologinen oireilu = aihetta epäillä psyykkistä häiriötä • Itsetuhoisuus; esim. viiltely, holtiton päihdekäyttö, riskikäyttäytyminen (liikenne/seksi)‏ • Muutokset ruokahalussa / syömiskäyttäytymisessä • Nukahtamis- ja univaikeudet / vuorokausirytmin sekoaminen • Voimakkaat paniikki- / ahdistuneisuuskohtaukset • Lamaavat pelkokohtaukset • Selkeät keskittymiskyvyn vaikeudet • Harhat, vainoharhaisuus

Aikuisen tuki nuorelle • Aikuinen pysähtyy nuorta varten, nuori aistii tekosyyt • Aikuinen on tietoinen mitä nuoren elämään kuuluu • Aikuinen ymmärtää keskuteluyhteyden tärkeyden • Keskustelutilanne luonnollinen ei ”Istu alas nyt jutellaan” tyylinen • Suhde aikuisen ja nuoren välillä on kunnossa • Vanhempi on vanhempi – ei kaveri

Perhe suojaavana tekijänä • Sukupolvien väliset rajat selvät, mutta joustavat. Vanhemmat kykyeneviä ottamaan päätösvallan. • Riittävän hyvä vanhemmuus = vastataan lapsen tarpeisiin. • Puolisoiden keskinäinen suhde toimiva • Tunteiden ilmaisu sallittu sovittujen sääntöjen puitteeissa

Perhe suojaavana tekijänä • Ongelmat pyritään ratkaisemaan keskustellen ja neuvotellen kaikkien mielipiteet huomioiden. • Vastavuoroinen kunnioitus ja arvostus. • Jokainen voi tulla kuulluksi. • Sääntöjä on. Tarvittaessa niistä voidaan keskustella ja neuvotella.

Perhe suojaavana tekijänä • Perheestä tulee voida irroittautua hetkellisesti sovittujen sääntöjen puitteissa. • Perhe sopeutunut yhteiskuntaan ja hyväksyy lait ja normit. • Perheen rajat ympäristöön on selvä, mutta joustava. Kaikki ymmärtävät perheen omaksi merkitykselliseksi yksiköksi.

Miten puhua nuoren kanssa psyyken ongelmista? • Nuori ei omatoimisesti välttämättä kerro pahasta olosta  kysy!! • Puhu suoraan asioiden oikeilla nimillä, ystävällisesti, rauhallisesti mielenkiintoa osoittaen. Kontakti on yhteistyösuhteen perusta!!! • Säilytä aikuisen rooli • Älä syytä nuorta ja muista kuunnella

Psyykkisesti oireilevan nuoren kohtaaminen • Ole aktiivinen, jaa omat havaintosi nuoren kanssa ja jää käytettävissä olevaksieli kuuntele • Kysy aktiivisesti oireista. Tärkeää on samalla viestiä nuorelle omat havainnot epäilyn taustalla (kysymisen ”perustelu” havainnoin)

Psyykkisesti oireilevan nuoren kohtaaminen • Antaa nuorelle itselle mahdollisuuden joko vahvistaa tai kiistää ko. havainnot. Nuoren pyrkimys autonomiaan sisältää, että nuori haluaa kontrolloida tahtia, jolla asiaa käsitellään • Tällöin sellainenkin nuori, joka ei tunnista omaa oireilua tulee vähemmän ylhäältäpäin määritellyksi

Miten kertoa psyykkisestä oirehdinnasta vanhemmille? • Ilmaisutyyli ei saa olla hyökkäävä tai syyttävä  vältä miksi kysymyksiä • Älä ota kantaa diagnoosien suhteen • Rauhallisesti todettava koulussa esiintulleet faktat • Tukea-antava lähestymistapa yhteistyön avain  pallo vanhemmille, kiinni avain sanoihin • Tilanteen empatisointi  tunne samassa veneessä olemisesta. Vastakkain asettelun välttäminen

Mistä saa apua? • Psyykkisestä pahasta olosta puhuminen vanhempien / ystävien kanssa voi helpottaa • Jos vakavampaa, voi esim. kääntyä kouluterveydenhuollon puoleen • Ohjaus tarpeen mukaan nuorisopsykiatriseen tutkimukseen, jonka jälkeen päätetään mahdollisesta hoidosta • Akuutissa tilanteessa yhteys terveyskeskukseen

Nuorten psyykkinen oireilu. Mikä on kehitykseen kuuluvaa, mikä ei?