1 / 21

Mitä on kristillinen päihdetyö tutkimuksen valossa?

Mitä on kristillinen päihdetyö tutkimuksen valossa?. Jorma Niemelä 26.4.2007 Rehtori, Diak Dosentti, Jyu. Pentti Sadeniemi, HS 4.4.2007. Saksalaisessa Die Zeit -lehdessä oli kokonainen sarja maailman eri uskonnoista

havily
Download Presentation

Mitä on kristillinen päihdetyö tutkimuksen valossa?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Mitä on kristillinen päihdetyö tutkimuksen valossa? Jorma Niemelä 26.4.2007 Rehtori, Diak Dosentti, Jyu Jorma Niemelä 2007

  2. Jorma Niemelä 2007

  3. Pentti Sadeniemi, HS 4.4.2007 • Saksalaisessa Die Zeit -lehdessä oli kokonainen sarja maailman eri uskonnoista • Avausartikkelissaan lehti kirjoitti, että "uskonnon paluusta ei ole mitään epäilystä" ja edelleen: "Usko näytti häviävän Euroopasta. Nyt se on tullut takaisin." • Uskonto ei ole maailmasta ollut häviämässä lainkaan: esimerkiksi kristillisyys laajenee eteläisellä pallonpuoliskolla • Sosiologinen teoria läntisten yhteiskuntien väistämättömästä maallistumisesta on osoittautunut virheelliseksi • Suomalaisen Ulkopolitiikka -aikakauslehden viime numerossa oli artikkelisarja, jonka otsikoksi oli valittu Jumala palaa politiikkaan • Kirjoittajat olivat Die Zeitin kanssa samaa mieltä siitä, että maallistumisteoria ei pidä paikkaansa Jorma Niemelä 2007

  4. Palvelujärjestelmässä otettava huomioon • ”Asiakkaan ilmaisemat eksistentiaaliset ja uskonnolliset tarpeet otetaan huomioon palveluiden kokonaisuudessa” • Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemat Päihdehuollon laatusuositukset (STM, Oppaita 2002: 3) Jorma Niemelä 2007

  5. Ihmisen olemusmuodot Henkinen ja hengellinen Psyykkinen Fyysinen Sosiaalinen / kulttuurinen Jorma Niemelä 2007

  6. Paul Tillichiä mukaillen hengen käsite • omatunto sanan varsinaisessa merkityksessä (moraali, joka tekee ihmisestä ihmisen) - vrt. yhteistunto (samvete, conscience!) • luovuus (kulttuurin, terapian jne. perusta - vaihtoehtojen näkeminen) • hengellisyys (hengen asettumista ihmisen itsensä ulkopuolelle kohti olemisen ja merkityksen perimmäistä ja ehdotonta ulottuvuutta) Jorma Niemelä 2007

  7. Kohtalot ja vapaus • ihmisellä on biologinen, psykologinen ja sosiaalinen kohtalonsa (determinismi tai ainakin probabilismi) • hengen alueella vapaus (indeterminismi) Jorma Niemelä 2007

  8. Ihmisen kokonaisuus ja päihdeongelman ilmeneminen Hengellinen ilmiö Himo Psykologinen ilmiö Riippuvuus Ihminen on aina kokonaisuus ja ykseys, jakamaton. Silti meillä on erilaisia tarkastelukulmia ihmisen eri olemusmuotoihin. Sosiaalinen ja kulttuurinen ilmiö Väärinkäyttö (juoppous) Fyysinen ilmiö Alkoholismi (sairaus) Jorma Niemelä 2007

  9. Ihmiskäsityksen vaikutus hoitoon Jorma Niemelä 2007

  10. Sielunhoidon ja terapian ero Jorma Niemelä 2007

  11. Kristillisen päihdehoidon mallit Jorma Niemelä 2007

  12. Jorma Niemelä 2007

  13. Tulkintakehykset Jorma Niemelä 2007

  14. Mitä kristillisellä kääntymyksellä tarkoitetaan? • Konversiotutkimuksissa on varsin usein toistettu William Jamesin (1981, 147) määritelmää kääntymyksestä: • Kääntyminen, uudestisyntyminen, armon vastaanottaminen, uskonnon kokeminen, varmuuteen pääseminen ja monet muut ilmaisut merkitsevät sitä vähitellen tai äkillisesti tapahtuvaa prosessia, joka johtaa tähän asti jakaantuneen, tietoisesti väärässä olevan, alemmuudentuntoisen, onnettoman minuuden ehjäksi, tietoisesti aidoksi, paremmaksi, onnelliseksi minuudeksi seurauksena hänen lujemmasta otteestaan uskonnollisiin realiteetteihin Jorma Niemelä 2007

  15. Erik Ahlman • Kun uskonnollisessa kielessä puhutaan uudestisyntymisestä, tarkoitetaan luultavasti useimmiten, että se, mitä olemme nimittäneet varsinaiseksi minäksi, on murtautunut esiin ja alkanut organisoida asianomaisen elämää • Kaikki ne psykologiset ilmiöt, joita voidaan todeta tällaisen tapahtuman yhteydessä: turvallisuuden, ilon, voiman, elämän tarkoituksellisuuden jne. tunne, sopivat erittäin hyvin tällaiseen selitykseen Jorma Niemelä 2007

  16. Hengellisen muutoksen virittyminen • Hyvyys vetää: halu päästä Jumalan yhteyteen, halu ratkaista elämän eksistentiaaliset peruskysymykset • Pahuus pelottaa: tuhon pelko ja kaipuu parempaan • Esimerkki rohkaisee: uskovien esimerkki ja huolenpito • Ongelmat pakottavat: päihde- tai yleiset elämänongelmat vaativat ratkaisua Jorma Niemelä 2007

  17. Retkahduksen torjuntakeinot uskoontulleilla • Vapautumisilmiö • Käyttötarve tai –pakko hävisi • Retkahduksentorjuntakeinot muilla • Hengellisen elämän huoltaminen / sisäisen vahvistaminen (rukous, Raamatun lukeminen) • Uskoviin ja uskonyhteisöihin tukeutuminen • Roolisuoja • Tilanteen uusi tulkinta uskonnollisen kielen avulla Jorma Niemelä 2007

  18. Hengellisyys hoitotyössä / sosiaalityössä Toipuminen (yksilötaso) Kohtaaminen, kieli (asiakastyön ulottuvuus) Hyvinvointi, terveys (väestötaso) Uskonnolliset organisaatiot sosiaalityössä /-politiikassa Faith-based (pääpaino sisällössä) Small religious non-profits (määrä, merkitys) Viimeisellä luukulla (järjestelmätaso) Sosiaalinen pääoma Uskontotutkimuksen haarat Jorma Niemelä 2007

  19. Uskonto ja sosiaalityön tutkimus, yleisemmät virheet • Uskontoa ei ole olemassa yhteisössä lainkaan – nonselaaraus • Eräässä yhteistyöselvityksessä seurakunta nousi esiin vapaamuotoisissa vastauksissa – itse asiassa usein tärkein yhteistyökumppani • Sosiologinen kylä-tutkimus sivuutti seurakunnan toiminnan täysin – aika taidonnäyte! • Uskonto otetaan huomioon, mutta sitä ei ilmiönä tai kielenä tunneta tai on fakkiutunut ennakkokäsitys • Sama kysymys fariseukselle ja publikaanille: Kuinka usein rukoilette? Jorma Niemelä 2007

  20. Fariseus ja publikaani (Lk 18) yhteiskuntatieteilijän haastateltavina: Kuinka usein rukoilette? • Muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita, Jeesus esitti tämän kertomuksen: "Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani. • Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.' • Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!' • "Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan." [Voidaan kääntää myös: "hän lähti kotiinsa hurskaampana kuin tuo toinen."] Jorma Niemelä 2007

  21. Uskonto ja sosiaalityön tutkimus, yleisemmät virheet • Uskonto redusoidaan tyystin psykologiaksi, sosiologiaksi tmv. • Uskonto ilmenee aina psyykkisessä ja sosiaalisessa, mutta onko se vain niitä? • Syvä tieteenfilosofinen kysymys • Ainakin se on oma merkitysjärjestelmänsä Jorma Niemelä 2007

More Related