1 / 22

Kielelliset häiriöt MS-taudissa

Kielelliset häiriöt MS-taudissa. FM Leena Maria Heikkola Suomen laitos, Åbo Akademi Kielitieteen päivät XXXIII. Kielelliset häiriöt MS-taudissa. Lyhyesti multippeliskleroosista (MS-tauti) Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Koehenkilöt ja menetelmät Tutkimusetiikka Lingvistinen viitekehys

kuri
Download Presentation

Kielelliset häiriöt MS-taudissa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kielelliset häiriöt MS-taudissa FM Leena Maria Heikkola Suomen laitos, Åbo Akademi Kielitieteen päivät XXXIII

  2. Kielelliset häiriöt MS-taudissa • Lyhyesti multippeliskleroosista (MS-tauti) • Tutkimuksen tausta ja tarkoitus • Koehenkilöt ja menetelmät • Tutkimusetiikka • Lingvistinen viitekehys • Mitä tapahtuu nyt? • Miksi tämä tutkimus on tärkeää? • Lähteet

  3. Multippeliskleroosi l. MS-tauti • ”MS-tauti eli pesäkekovettumatauti on pitkäaikainen keskushermoston sairaus, jossa aivojen ja selkäytimen valkeaan aineeseen syntyy rappeuma-alueita.” (Tohtorin lääkärikirja) • Suomessa yleisin nuorten invalidisoiva keskushermoston sairaus • Suomessa tautia sairastaa n. 7 000 henkilöä • Kaksi kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä • Keskimääräinen sairastumisikä 30 vuotta • Oireet ilmaantuvat 15-50 vuoden iässä • Etiologia tuntematon, mutta sairastumiseen voivat vaikuttaa: - lapsuudessa sairastetut virusinfektiot - perintötekijät - myeliinin poikkeava rakenne (Wikström 2002)

  4. Plakit eli pesäkkeet • Oireet aiheutuvat demyelinisaatiosta pesäkkeissä eli plakeissa aivojen, näköhermon ja selkäytimen alueella • Oireet määräytyvät plakkien sijainnin, koon ja iän mukaan • Plakit sijaitsevat eri puolilla keskushermoston valkeaa ainetta, joten oireet ovat monimuotoisia

  5. Magneettikuvia

  6. Hermosolu ja myeliinitupin ympäröimä aksoni

  7. MS-taudin yleisimmät oireet Ms-taudin yleisimpiä oireita: • Näön epätarkkuus toisessa tai molemmissa silmissä • katkokävely • ryhdyntävapina • erilaiset tunto- ja tasapainohäiriöt • häiriöt virtsarakon ja suolen toiminnassa • impotenssi • kaksoiskuvat • huimaus ja pahoinvointi • puhehäiriö, yleensä dysartria • taipumus fatiikkiin (Wikström 2002, 1214–1215) • lihasten voimattumuus • raajojen puutuminen • lihasjäykkyys (Tohtorin lääkärikirja) • Epätavallisempia oireita mm.: kognitiiviset häiriöt (Wikström 2002, 1214–1215)

  8. Diagnoosi tehdään potilaan oireiden kuvauksen ja neurologin kliinisen tutkimuksen perusteella, apuna magneettikuvaus eli MRI MS-taudille tyypillistä aalloittainen eteneminen Luhtasaari (2004, 26) jakaa MS-taudin neljään päätyyppiin: relapsoiva-remittoiva sekundaarisesti progressoiva primaarisesti progressoiva hyvänlaatuinen MS MS-taudin diagnoosi ja tyypit

  9. MS-taudin tyypit

  10. MS-taudin hoito • MS-tautia ei voida parantaa • Oireita voidaan lievittää -lääkehoidolla -liikuntaterapialla

  11. Tutkimuksen tausta • MS-tutkimuksessa keskitytty taudin fysiologisiin häiriöihin • Kognitiiviset ja varsinkin kielelliset häiriöt ovat jääneet vähälle huomiolle • Murdoch ja Lethlean (2000, 115)”...there exists a need for more specific assessment of high-level language abilities in the MS population using tests specifically developed for that purpose so as to describe fully the proposed language disorder.”

  12. Kielelliset häiriöt MS-taudissa MS-tautia sairastavilla ongelmia seuraavilla kielen alueilla (Murdoch & Lethlean 2000) : • Sana- ja lausetoisto • Sanasujuvuus (word fluency) • Nimeäminen • Lauserakenne • Häiriöt sanasujuvuudessa ja nimeämisessä voivat johtua ongelmista semanttisessa kompetenssissa

  13. Ongelmia MS-tutkimuksessa MS-potilaiden kielellisten häiriöiden tutkimusta voi vaikeuttaa: • motorinen puhehäiriö dysartria • muistiongelmat • koehenkilöryhmien heterogeenisuus (eri MS-tyypit, eri vaihe taudin kulussa, erilaiset plakinmuodostumiset, ikä, koulutus, älykkyys)

  14. Tutkimusetiikka • (Kieli)tieteellinen tutkimusetiikka • Potilassuojalaki • Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettisten neuvostojen puoltavat lausunnot

  15. Tutkimuksen tarkoitus • Spontaanipuheessa esiintyvien kielellisten häiriöiden kartoitus • Erityispaino syntaktisissa ja semanttisissa häiriöissä • Esitetään kielellisiä kuntoutusmahdollisuuksia

  16. Tutkimuksen koehenkilöt • 20 MS-potilasta Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta • Kontrolliryhmänä 20 henkilöä, joiden sosio-ekonomiset muuttujat vastaavat koehenkilöiden muuttujia • Potilaita haastatellaan kuvasarjan tai vastaavan virikkeen avulla

  17. Tutkimusmenetelmät • Haastattelut nauhoitetaan • Aineistoa verrataan muissa neurologisissa sairauksissa (esim. Alzheimer, Parkinsonin tauti) esiintyviin kielellisiin häiriöihin • MRI-kuvat, analysoidaan radiologin avulla • kieli-, muisti- ja tarkaavaisuuskokeet siltä osin kuin kokeet vastaavat australialaisessa MS-tutkimuksessa käytettyjä kokeita (Murdoch & Lethlean 2000)

  18. Lingvistinen viitekehys • Konseptuaalinen semantiikka (ks. mm. Jackendoff 1983, 1990, 1997; Nikanne 1990, 1995, 2002) • Kognitiivisesti orientoitunut • Formaali analyysi • Kuvailee syntaksin ja semantiikan välisiä suhteita

  19. Mitä tapahtuu nyt? • Eettiset neuvostot puoltavat tutkimusta • Tutkimuksen suunnittelu Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen johtajan kanssa • Haastattelun virikkeen suunnittelu • Haastattelut • Syventyminen neuro- ja kognitiivista psykologiaa sekä konseptuaalista semantiikkaa koskevaan kirjallisuuteen

  20. Miksi tämä tutkimus on tärkeä? • Aikaisempi keskittyminen fyysisiin häiriöihin • Vain vähän kirjallisuutta kognitiivisista häiriöistä eikä juurikaan kielellisistä häiriöistä • Kielellisten häiriöiden ymmärtämiseksi tarvitaan yleinen kielitieteellinen kartoitus • Mahdollisia kielellisiä kuntoutusmahdollisuuksia • Asenteiden muutos MS-tautia kohtaan ja taudin parempi ymmärtäminen

  21. Lähteet Bjålie, Jan G.; Haug, Egil; Sand, Olav & Sjaastad, Øystein V. (2001). Menneskekroppen. Fysiologi og anatomi. Denmark: Aarhuus Stiftsbogtrykkerie. Jackendoff, Ray S. (1983) Semantics and cognition. Cambridge, MA: MIT Press. Jackendoff, Ray S. (1990) Semantic structures. Cambridge, MA: MIT Press. Jackendoff, Ray S. (1997) The architecture of the language faculty. Cambridge, MA: MIT Press. Luhtasaari, Sinikka (2004). Pelimerkkinä MS-tauti. Helsinki: Edita. Murdoch, Bruce E. & Lehtlean, Jennifer B (2000). Language disorders in multiple sclerosis. Teoksessa Murdoch, Bruce & Theodoros, Deborah (toim.). Speech and Language Disorders in Multiple Sclerosis. London and Philadelphia: Whurr Publishers. Nikanne, Urpo (1990) Zones and tiers: A study of thematic structure. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Nikanne, Urpo (1995) Action tier formation and argument linking. Studia Linguistica 49:1–31. Oxford UK & Cambridge USA: Blackwell. Wikström, Juhani (2002). Multippeliskleroosi (MS-tauti). Teoksessa: Kunnamo, Ilkka (toim.) Lääkärin käsikirja. 1214–1215.

  22. Internet-lähteet Mikä on MS-tauti? Biogen Idec Information Series. www.multippeliskleroosi.fi/site_files/docs/Mika_on_MS-tauti_weppi.pdf(27.4.2006) Nikanne, Urpo (2002) Kerrokset ja kytkennät: konseptuaalisen semantiikan perusteet. www.abo.fi/fak/hf/fin/kurssit/KONSEM/ Tohtorin lääkärikirja (2006). www.tohtori.fi(26.4.2006)

More Related