suomen tieteellisen tutkimuksen kansainv listyminen n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistyminen PowerPoint Presentation
Download Presentation
Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistyminen

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 37

Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistyminen - PowerPoint PPT Presentation


  • 128 Views
  • Uploaded on

Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistyminen. TkT Mari Hjelt, Gaia Consulting Oy 1.6.2009. Esityksen sisältö. Selvityksen tavoitteet Tutkimuksen kansainvälistyminen Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälisyyden kuva aineistojen perusteella

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistyminen' - fiorello


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
suomen tieteellisen tutkimuksen kansainv listyminen

Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistyminen

TkT Mari Hjelt, Gaia Consulting Oy

1.6.2009

esityksen sis lt
Esityksen sisältö
  • Selvityksen tavoitteet
  • Tutkimuksen kansainvälistyminen
  • Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälisyyden kuva aineistojen perusteella
  • Kansainvälistymisen prosessien muutokset
  • Kansainvälistymisen mittarit
  • Johtopäätökset
selvityksen l ht kohtana olivat seuraavat kysymykset
Selvityksen lähtökohtana olivat seuraavat kysymykset
  • Kuinka suomalainen tutkimus on kansainvälistynyt vuosina 1990-2007 käytettävissä olevien tietojen, aineistojen ja selvitysten valossa?
  • Kuinka kansainvälistymisen prosessit ovat muuttuneet tänä aikana?
  • Kuinka hyvin käytettävissä olevat tiedot mittaavat kansainvälistymistä?
  • Onko kehitettävissä nykyistä luotettavimpia mittareita tai indikaattoreita kansainvälistymisen arvioimiseksi ja seuraamiseksi? Mitkä olisivat tällaisia mittareita ja indikaattoreita?
tieteellisen tutkimuksen kansainv listymisen kentt
Tieteellisen tutkimuksen kansainvälistymisen kenttä

Muu kuin tieteellinen tutkimus

Yliopistot ja korkeakoulut

Tutkimuslaitokset

Tieteellinen tutkimus

Opetus

Kotimainen toiminta

Kansainvälinen henkilöstö

Kansainvälinen toiminta

tieteellisen tutkimuksen kansainv listyminen ilmi n
Tieteellisen tutkimuksen kansainvälistyminen ilmiönä
  • Tutkimustoiminnassa ja akateemisessa maailmassa kansainvälisyys on aina ollut merkityksellistä
  • Suomen EU- jäsenyys on vaikuttanut merkittävästi tutkimuksen kansainvälistymiseen
  • Kansainvälistymisen vaateet koventuvat edelleen
    • Tieteellisten yhteisöjen itseorganisoituminen yli kansallisten rajojen
    • Kansainvälisten tai maiden välisten yhteisten tutkimuksen rahoitusohjelmien lisääntyminen
    • Yritystoiminnan globalisaatio
    • Kaikkien yllämainittuja trendejä tukevan tietotekniikan kehittyminen
  • Ei ole yhtä kansainvälistymistietä, vaan jokainen tutkimusala toimii omalla logiikallaan ja omassa ympäristössään
tarkastellut kansainv listymisen n k kulmat
Tarkastellut kansainvälistymisen näkökulmat
  • Tieteellinen julkaisutoiminta
    • Tieteellisen toiminnan perusta on ollut ja tulee jatkossakin olemaan tulosten julkaiseminen ja tiedeyhteisön itse ylläpitämä vertaisarviointi
  • Liikkuvuus
    • Syvällisten yhteistyösuhteiden synnyttäminen edellyttää fyysistä liikkuvuutta
    • Parhaan tiedon saavuttaminen edellyttää usein sen lähteille matkustamista
  • Tutkimusrahoitus
    • Tutkimuksen rahoituspohjan kansainvälisyys indikoi tutkimuksen kansainvälisyyttä
  • Verkostot ja yhteistyö
    • ”Piiloon” jäävä yhteistyö joka usein ei näy tilastoissa, mutta on tutkijoiden itsensä hyvinkin tunnistamaa
l hdeaineisto
Lähdeaineisto
  • Tilastokeskuksen ja opetusministeriön selvityksiä ja aineistoja, KOTA-tietokanta, Suomen Akatemian aineistoja ja tilastoja sekä OECD:n ja EU:n Komission (Eurostat) tilastoja ja selvityksiä
  • Suomalaisten asiantuntijoiden henkilöhaastattelut
  • Alankomaiden, Norjan ja Ruotsin Akatemiaa vastaavien tutkimuksen rahoittajaorganisaatioiden haastattelut ja muut maakohtaiset aineistot
  • Selvityksen osana järjestetty asiantuntijoiden keskustelutilaisuus
  • Muu kirjallisuus
tilastoaineiston kuvaus
Tilastoaineiston kuvaus
  • Suomen Akatemia
    • Toimintakertomukset vuosilta 1998-2007
  • OECD
    • OECD Science, Technology and Industry Scoreboard (Pääjakso G. Internalisation of S&T)
  • Tilastokeskus
    • Tilastoja t&k-toiminnan rahoituksesta ja tutkimukseen käytetyistä resursseista
  • OPM:n ylläpitämä KOTA-tietokanta
    • Opettaja- ja tutkijavierailut
    • Jatkotutkintoa suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat
    • Kansainvälinen tieteellinen julkaisutoiminta
    • Ulkomainen rahoitus
nykytilanteen trendien kuvaus kansainv linen tieteellinen julkaisutoiminta julkaisujen m r
Nykytilanteen trendien kuvaus: kansainvälinen tieteellinen julkaisutoiminta (julkaisujen määrä)
julkaisutoiminta
Julkaisutoiminta
  • Vanha sanonta ”Publish or perish” pätee edelleen
  • Julkaisujen määrä nousee huomattavan nopeasti, johtuen osittain artikkelimuotoisen julkaisutoiminnan lisääntymisestä
  • Suomi on kahdenkymmenen vuoden aikana selvästi kasvattanut osuuttaan maailman tieteellisistä julkaisuista
  • Kansainvälinen julkaisutoiminta on vahvasti kytköksissä kansainvälisyyden muihin muotoihin (liikkuvuus ja rahoitus)
  • Entistä selkeämpi tarve arvioida julkaisujen laatua esim. viittausanalyysien kautta
liikkuvuuden kehittyminen
Liikkuvuuden kehittyminen
  • Liikkuvuuden määrittely on haasteellista (lyhyt vs. pitkä)
  • Tutkijavierailut lyhenevät tai ainakin lyhyitä vierailuja tulee enemmän
  • Merkittävä muutos on, että liikutaan nuorempana ja aikaisemmassa vaiheessa tutkijanuraa
  • ”Näkymättömän” yhteistyön yleinen lisääntyminen – kansainvälinen yhteistyö lisääntyy ja arkipäiväistyy ja sitä ei voi tilastoida
  • Liikkuvuuden esteeksi näyttää nousseen henkilökohtaiseen tutkijanuraan liittyvä suunnittelu ja mm. perheeseen liittyviä tekijöitä.
verkostoitumisen ja yhteisty n motiivit
Verkostoitumisen ja yhteistyön motiivit
  • Tieteen globalisoituminen johtuu pitkälti yhteydenpitomahdollisuuksien kehittymisestä
  • Tieteen syklit ovat nopeutuneet: julkaisuja tuotetaan yhä nopeammin ja ne myös vanhenevat nopeammin
  • Tieteenalakohtaiset tarpeet vaihtelevat: esim. lääketieteessä, tekniikassa ja luonnontieteessä on pakko olla kansainvälisessä eturintamassa. Joillakin toisilla tieteenaloilla ei ole välttämättä yhtä suurta tarvetta kansainvälistymiselle
  • Keskeisenä yhteistyön motiivina on kallis tutkimus. Yhteistyön avulla jaetaan kustannuksia
  • Kansainvälisen yhteistyön avulla haetaan myös kaupallisia tai taloudellisia kilpailuetuja
muita tulevaisuuden muutoksia
Muita tulevaisuuden muutoksia
  • Trendinä on kansallisen ja kansainvälisen toiminnan rajan hälveneminen
  • Erilaiset megaverkostot lisääntyvät sekä tieteenaloittain, että klustereittain
  • Tarvelähtöisyys ja pragmaattisuus korostuvat, eli yhteistyön on tuotettava lisäarvoa
  • Tieteen globalisoituminen lisää laadun merkitystä
  • Laatukriteereinä erilaiset ranking-listat tulevat yhä merkityksellisimmiksi
  • Ehdottomia huippuja tulee olemaan entistä vähemmän ja huipulla pysyminen tulee olemaan vaikeampaa kilpailun koventumisen myötä
mittarit ja indikaattorit
Mittarit ja indikaattorit
  • Seurantatiedon, mittareiden ja indikaattorien terminologia on vakiintumatonta
  • Mittari viittaa tässä selvityksessä lukuarvoihin, jotka yleisesti ovat mielenkiintoisia ilmiön kuvaamiseksi (tilastot)
  • Indikaattori yleisesti viittaa tilastolliseen lukuun, jonka avulla voidaan moninaista tietoa tiivistää helpommin hallittavaan ja ymmärrettävään muotoon.
  • Tässä selvityksessä indikaattorilla viitattiin erityisesti tietoon, joka toimii tukena päätöksenteossa
  • Luotettavan ja päätöksentekoa tukevan indikaattorin valinta edellyttää, että on määritelty tavoitteet, joiden saavuttamisen seurantaa indikaattori palvelee
p t ksenteon tueksi valittavien indikaattorien valinnan kriteerej
Päätöksenteon tueksi valittavien indikaattorien valinnan kriteerejä
  • Herkkyys muutoksille eli indikaattori kuvaa esimerkiksi tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta
  • Käyttäjille olennainen ja mielenkiintoinen
  • Läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys
  • Selkeä suunta eli indikaattorille voidaan asettaa tavoitearvo
  • Ennakoivuus eli indikaattori mielellään ennakoi tulevaa kehitystä eikä ”laahaa jäljessä”
  • Luotettavuus
  • Tiedon saatavuus
  • Yksiselitteisyys
  • Vertailukelpoisuus
  • Tiedon keräämisen kustannustehokkuus
  • Indikaattorijoukon minimaalisuus ja kattavuus
nykyiset mittarit
Nykyiset mittarit
  • Nykyiset mittarit (kuten julkaisut, liikkuvuus ja rahoitus) ovat hyviä, mutta eivät tyhjentäviä
  • Mittareihin toivotaan enemmän laadullisia elementtejä ja kriteereitä (usein unohdetaan mitä numeroiden takana oikein on)
  • Olisi hyvä mitata panos-tuotos suhteita ja muita vaikuttavuusnäkökulmia – tiedepolitiikassa tulee korostumaan toimenpiteiden vaikuttavuus ja sen mittaaminen luotettavasti
  • On haasteellista luoda yhteismitallisia indikaattoreita ja sellaisiin on myös suhtauduttava kriittisesti
uusia selvityksen kuluessa ehdotettuja mahdollisia indikaattoreita
Uusia selvityksen kuluessa ehdotettuja mahdollisia indikaattoreita
  • Väitöskirjojen tarkastajien osalta ulkomaalaisten osuus. Tieteenalakohtaisesti tämä on osoitus kyseisen alan kansainvälistymisen asteesta.
  • Suomalaiset kansainvälisten järjestöjen hallinnossa ja johdossa
  • Suomalaisten tutkijoiden kutsutut esitelmät (key note speakers) kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa
  • Ulkomaalaisten osuus erilaisissa ohjaus- ja johtoryhmissä
  • Monografioiden esipuheissa kiitetyt henkilöt
  • Kansainvälisiin tehtäviin ja toimiin käytetty työaika
  • Yhteistyö monikansallisten yritysten kanssa
  • Osallistuminen globaaleja haasteita koskevaan kansainväliseen tutkimukseen (esim. ilmasto-ympäristökysymykset)
  • Hyvin lyhyet vierailut (1 vrk – 2 viikkoa) 
  • Maisteritason englanninkieliset koulutusohjelmat
  • Kansainvälinen näkyvyys (paljonko suomalaiset tutkijat saavat rahoitusta; näkyvyys organisaatioissa ja lehtien toimituskunnissa).
slide30
Ehdotus tärkeimmiksi indikaattoreiksi, jotka yhdessä kuvaavat tieteellisen tutkimuksen kansainvälistymistä (1/2)

* * Tieteenalakohtainen mittaaminen mahdollinen.

** Yleisesti kansainvälisissä vertailuissa erilaisten mittareiden tuottamia absoluuttisia lukumääriä suhteutetaan esimerkiksi väestön määrään ja bruttokansantuotteeseen.

slide31
Ehdotus tärkeimmiksi indikaattoreiksi, jotka yhdessä kuvaavat tieteellisen tutkimuksen kansainvälistymistä (2/2)

* * Tieteenalakohtainen mittaaminen mahdollinen.

** Yleisesti kansainvälisissä vertailuissa erilaisten mittareiden tuottamia absoluuttisia lukumääriä suhteutetaan esimerkiksi väestön määrään ja bruttokansantuotteeseen.

johtop t kset
Johtopäätökset
  • Kansainvälisten julkaisujen määrät ovat merkittävästi lisääntyneet
  • KOTA-tietokantaan tilastoidut suomalaisten tutkijoiden kansainväliset opettaja- ja tutkijavierailut näyttävät laskevaa trendiä
  • Ulkomaista rahoitusta virtaa Suomeen enemmän kuin aiemmin, mutta vuositasolla rahoitusmäärät ovat vielä suhteellisen alhaiset
  • Suomalainen tutkimus on kiistattomasti kansainvälistynyt, mutta kansainvälisissä vertailuissa Suomi pärjää vaihtelevasti – työtä on edelleen tehtävä kansainvälistymisen edistämiseksi
  • Kansainvälinen toiminta ei ole erillistoimintaa, vaan osa jokapäiväistä tieteellistä toimintaa – Suomen kannalta sen merkitys kuitenkin suurempi kuin monissa muissa maissa
  • Kansainvälistä toimintaa on tuettava sekä tutkijan arjessa että asettamalla kansainvälistymiselle kunnianhimoisia tavoitteita