Mitä on olla olemassa?

Mitä on olla olemassa? Eksistentiaalisten kysymysten läsnäolo kristillisessä päihdetyössä eva.kanerva@sininauhaliitto.fiSininauhaliiton jäsenjärjestöpäivät 4.3.2009

Taustaa • Päihdepalvelujen laatusuositukset, asiakastyön toteutus: ”Asiakkaan ilmaisemat eksistentiaaliset ja uskonnolliset tarpeet otetaan huomioon palveluiden kokonaisuudessa.” (STM, Oppaita 2002:3) • Päihdeongelmien ehkäisyn ja hoidon koulutuksen kehittämistyöryhmän mietintö, päihdeosaaminen: Useissa päihdepalveluissa tarvitaan aikaisempaa enemmän monikulttuurista osaamista ja muiden uskontojen tuntemista. -- Koulutuksessa on luotava valmiuksia tunnistaa elämän tarkoitukseen ja uskonnollisiin kysymyksiin liittyvä hätä ja etsintä. Työntekijän tehtävä on ohjata asiakas tarvittaessa seurakuntien sielunhoidollisiin palveluihin. (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:17)

Eksistentiaalisuuden käsite? • Ei yhteneväistä sisällönmäärittelyä. Vastauksia voidaan antaa esimerkiksi psykologian, filosofian ja teologian viitekehyksissä. • Elämän merkitykseen, merkityksellisyyteen, mieleen, mielekkyyteen, tarkoitukseen ja perimmäiseen tarkoitukseen liittyvät kysymykset, ihmisenä olemisen kysymykset

A Theory of PersonalMeaningReker & Wong • Oman elämän mielekkyyden rakenne sisältää kognitiivisen (uskomukset, tulkinta, ymmärtäminen), affektiivisen (tyydytys, täyttymys, onnellisuus) ja motivaatiota luovan (arvot, tarpeet, päämäärät) komponentin. • Voidaan puhua merkityksistä ihmisen oman elämän eri osa-alueisiin viittaavana käsitteenä ja tarkoituksesta (sekä perimmäisestä tarkoituksesta) ihmisen itsensä ulkopuolelle viittaavina oman elämän mielekkyyden lähteinä. (suom. Virtaniemi 2004)

Aihepiirit käytännössä • Elämä, kuolema, kuolemanjälkeinen olotila, usko, uskon puute ja epäily, vakaumus, tunne omasta olemassaolosta, eheydestä tai hajoamisesta, tyhjyys, tarkoituksettomuus, elämän valinnat, syyllisyys, häpeä, pelko, viha, väkivalta, kärsimys, kipu, rakkaus, hellyys, perhe, ihmissuhteet, kosketus, lapset, rahattomuus, työttömyys, työ, rikollisuus, tuomiot, armo, Jumala, anteeksianto, seksi, seksuaalisuus, terveys, sairaus, huolenpito itsestä ja toisista, toivo, vanheneminen, kauneus, suru, menetykset, yksinäisyys, tyydytys, täyttymys, yhteys, ilo, kiitollisuus, onnellisuus, pyhä …

Tutkimuskysymykset • Mitä asiakkaat kysyvät? Mihin kysymykset liittyvät? Miten niitä esitetään? Miten niitä käsitellään? Miten niitä käytetään (osana toipumistyöskentelyä)? Miten ne saavat elää ja todentua yhteisössä, vuorovaikutuksessa, fyysisessä ympäristössä?

Aineisto • Laadullinen: tavoitteena monipuolisuus • Eri paikkakunnilla, eri kokoisissa ja hengelliseltä viitekehykseltään sekä toiminnaltaan erilaisissa paikoissa asiakastyötä tekevien työntekijöiden haastattelut (N = 16) ja asiakashaastattelut (N = 15) • Kenttäpäiväkirjat, esitteet, esitelmät, ohjelmat, verkkosivut ym. • Ryhmien ohjaus ja niiden dokumentointi

Kristillisen päihdetyöneettiset ohjeet

Päihdetyötä tekevienoma aloite

Miksi ohjeita? • Eettisen pohdinnan tueksi työ- ja toimintaympäristössä • Asiakkaan ja työntekijän suojaamiseksi • Kynnyksen madaltamiseksi ulospäin • Keskustelun ja yhteistyön helpottamiseksi yhteistyökumppaneiden, päätöstentekijöiden ja rahoittajien kanssa

Sääteleviä tekijöitä • Suomen perustuslaki ja muut lait • Ammatin käsite ja sisältö • Ammattieettiset ohjeet eri ammattikunnilla

Ammattieettisiä ohjeita • Sosiaalialan ammattilaisten eettiset ohjeet (Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta 2005) • Sosiaalialan ammatillisen työn eettiset periaatteet ja toimintatavat (Sosiaalityöntekijäin liitto 1998) • Pohjoismaiden psykologien ammattieettiset säännöt (Suomen Psykologiliitto 1998) • Terveydenhuollon yhteinen yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet (Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE 2001) • Diakoniatyöntekijän eettiset ohjeet (Diakoniatyöntekijöiden liitto 2001) • Papin ammattietiikka (Suomen kirkon pappisliitto 2001)

Ammatillisen otteen tunnuspiirteitä • Oman toiminnan lähtökohtien tiedostaminen • Oman toiminnan jatkuva kriittinen arviointi ja kehittäminen • Erilaisten sielunhoidon toimintatapojen ja vaihtoehtojen tunteminen • Taito ja kyky perustella omia valintoja

Eettisten pelisääntöjen alku • Asiakkaalla on valittavana muitakin vaihtoehtoja kuin erikoistunut hoito • Hoitoon tulevalla on riittävän selkeä kuva hoitopaikasta ja sen periaatteista • Taloudellinen, henkinen tai muu pakko tai etuus eivät määrittele hoitoa • Asiakkaalla on mahdollisuus hoidon keskeyttämiseen • Hoitoyhteisöt ja ammattiryhmät ottavat vastaan vain sellaisia tehtäviä, jotka vastaavat niiden ammattipätevyyttä (hoidon rajojen ja mahdollisuuksien näkeminen) (Niemelä 1986, 1999)

Käytännön työssä edellytyksenä tarkempi eettinen tarkastelu

Kriittisiä kysymyksiä • Mitä on ammatillisuus ja vertaisammatillisuus eksistentiaalisten kysymysten käsittelemisessä? • Ekspertiisin ”toisen elementin” (persoonallisuus, luovuus, vakaumuksellisuus, kokonaisvaltaisuus) haasteet eksistentiaalisten kysymysten käsittelemisessä: esim. persoonan kypsyys; kehittymissuunta itsereflektio ja teoreettisen tiedon hankkiminen (Niemelä 1999)

Miten eksistentiaaliset kysymykset otetaan asiakkaan kanssa puheeksi? Miten niistä puhutetaan? • Miten fyysinen ympäristö ja tilat mahdollistavat käsittelyn ja todeksi elämisen? Onko mietitty?

Eksistentiaalisen kyselyn kulttuurisidonnaisuus, arvosidonnaisuus ja sidonnaisuus tiettyyn vakaumukseen? • Kielenkäyttö ja raamatuntulkinta eri paikoissa? Miten vaikuttavat eksistentiaalisten kysymysten käsittelyyn?

Manipuloinnin ja keskustelun välinen ero? (vrt. Niemelä 1999) • Käsittelyn kokemuksellisuus: symbolit, kuvat, rituaalit, riitit, tunnelma, ilmapiiri, tilat, ympäristö, valot, äänet …?

Ammattihenkilöstön auktoriteettiaseman suhde eksistentiaalisten kysymysten käsittelyyn? Valta ja vastuu? (Haaste ns. yhdistelmämalleissa) • Käsittelyparadigma: ”ratkes” − ”ei ratkennut vielä”? Onko lupa muistella, elämäkertoa vai onko eteenpäin katsomisen pakko?

Mitä on olla olemassa?